Musiikkia on käytetty kipulääkkeenä jo ainakin vuodesta 1914 lähtien, kun lääkäri Evan O’Neill Kane huomasi vastaanotollaan, että gramofonista soitettu musiikki rauhoitti potilaita sekä ennen nukutusta että toimenpiteiden aikana. Sittemmin tutkimukset ovat vahvistaneet, että musiikin kuuntelu vähentää kipulääkkeitten tarvetta ja edistää toipumista.
Mikä tahansa musiikki ei toki kipulääkkeeksi sovi. Genrellä, taidokkuudella tai tyylillä ei ole merkitystä, vaan musiikin täytyy olla sellaista, josta potilas pitää. Musiikin kipulääketeho perustuu nimittäin siihen, että mielimusiikki herättää kuulijassa tunnereaktion, ja hänen hermostonsa alkaa erittää dopamiinia ja endorfiineja, mielihyvähormoneja. Inhokkimusiikin luulisi toimivan päinvastoin, mutta ymmärtääkseni tutkimusnäyttö tämän suhteen on ristiriitaista. Tai sitten tutkimusasetelma on sen verran epäeettinen, että tätä puolta musiikista ei ole niin paljon tarkasteltu. Onhan musiikkia käytetty myös kidutuksen välineenä – tosin tällaisessa tarkoituksessa vaikutuksen takana ovat olleet pääasiassa volyymi ja taukoamattomuus, eivät niinkään genre tai kuulijan musiikkimaku.
Tutkimuksia musiikin käytöstä kipulääkkeen tavoin on siis monia. Mielihyvähormonien lisäksi on mitattu muun muassa stressihormonipitoisuuksia, sydämen sykkeen tiheyttä ja verenpainetta sekä keskosilla veren happipitoisuutta. Kaikkiin näihin musiikki vaikuttaa tutkimusten mukaan terveyttä edistävästi. Viimeksi mainittua pääsin vuonna 2015 myös itse todistamaan, kun tein Rondo-lehteen (10/2015) juttua sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhosesta. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla musiikin vaikutus näkyi pikkukeskosiin kytkettyjen laitteiden monitoreissa niin selvästi, että jopa lukemia täysin ymmärtämätön toimittaja huomasi muutoksen. Sairaanhoitajat sitten selittivät, mitä käyrien ja lukemien muutokset tarkoittivat.
Sairaalamuusikot tuovat musiikkilääkettä sitä tarvitsevien luo, mutta musiikissa lääkkeenä on myös se hyvä puoli, että sen (vapaaehtoisella) käytöllä ei tutkimusten mukaan ole haittavaikutuksia – tosin pitkäkestoisen käytön vaikutuksia ei ole kovin paljon tutkittu. Reseptivapaata dopamiinibuusteria voi nauttia hyvillä mielin ja haittavaikutuksia pelkäämättä. Nyt koronarajoitusten aikana tosin he, jotka mieluiten nauttivat musiikkinsa livenä konserttisalissa tai keikkapaikalla, ovat saattaneet kärsiä vieroitusoireista.
Musiikin tutkituista terveysvaikutuksista voi lukea esimerkiksi Lääkärilehden 21/2019 koosteesta:Liisa Ukkola-Vuoti: Miten musiikki vaikuttaa terveyteen (s. 1348–1353)
***
Artikkeli julkaistiin Muusikko-lehdessä 1/2022.