Muusikkojen liitto vetoaa hallitukseen musiikin esittäjien toimeentulon turvaamiseksi

Julkinen valta on koronapandemian vuoksi kieltänyt elävän musiikin yleisöesitykset asettamalla kaksi merkittävää perusoikeuden rajoitusta. Dramaattisen mutta välttämättömän yleisötapahtumien järjestämiskiellon seuraukset ovat vieneet musiikkia esittävien freelancereiden toimeentulon.

Ravintola-ala tarvitsee kriisitukensa, mutta elävää musiikkia ei voi noutaa mukaan tai toimittaa kotiin kuljetettuna – musiikkiesitykset ovat estyneet täysin. Siksi valtion tukitoimet livemusiikille ovat nyt ehdottoman välttämättömiä.

  • Elävän musiikin estyttyä yleisötapahtumien kiellon myötä on kohdistettava suoraa tukea toimeentulonsa kokonaan menettäneille musiikin esittäjille. Työttömyysturva tavoittaa vain pienen osan tästä epätyypillisesti työllistyvästä joukosta. Suoran tuen tarve on maalis–kesäkuun osalta noin 27 miljoonaa, ja jos rajoitukset jatkuvat heinäkuun, tukitarve nousee noin 35 miljoonaan.
  • Kun elävän musiikin tilaisuuksia aletaan taas järjestää, tarvitaan tappiontakuu tilanteessa, jossa yleisökapasiteetti on vielä rajoitettu tai yleisön saapuminen edelleen tavanomasta epävarmempaa.
  • Akuutin suoran tuen rinnalle tulee kehittää rahoitusraami tai rakennetuki, jolla voidaan korjata koronavaikutuksia pitkäjänteisesti.

Kun esiintymistilaisuuksia ei ole eivätkä arvoketjut toimi, yritystuet eivät päädy musiikin esittäjille asti. Tuen kohdistaminen suoraan musiikin esittäjille on kustannustehokas tukimalli, ja riskiä hävikistä tai tuen jäämisestä matkalle ei ole. Tuen kanavoinnille on alalla olemassa valmiita tukijärjestelmiä, joissa voidaan myös välttää tukien päällekkäisyys.

Suomessa on noin 3 000 päätoimisesti musiikkia esittävää freelanceria, joiden keskikuukausiansiot jäävät noin 2 500 euroon. Kokonaismenetys maalis–kesäkuulta on noin 30 miljoonaa euroa. Olemassa olevat järjestelmät ja tuet eivät tavoita suurinta osaa freelancereista, vaan ne kattavat menetyksistä vain noin 3 miljoonaa.

  • Freelancereita ei lomauteta, vaan työtä ei enää vain ole tarjolla.
  • Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saa alle 10 % freelancereista, keskimääräisen päivärahan jäädessä alle 60 euron.
  • Kun ansiotyö on estynyt, harjoittelun ym. valmistavan työn jatkaminen työnsaantimahdollisuuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tulkitaan TE-keskuksissa päätoimiseksi yrittäjyydeksi, ja palkkaperusteinen ansiopäiväraha menetetään tai peritään takaisin.
  • Työmarkkinatukea sai tehdyn selvityksen mukaan noin 20 % freelancereista.
  • Lain mukaan palkka olisi työn estyessä maksettava 14 työpäivältä, mutta työsuhteisilla freelancereilla tämä ei toteudu, vaan koko työsuhde kiistetään.
  • Yrittäjäasemassa sovitut esiintymiset on peruutettu ylivoimaisen esteen perusteella, jolloin mitään korvausta ei makseta.
  • Päätoimisen yrittäjän ansiopäivärahaa saa vain muutama musiikin esittäjä.

Elävän musiikin elinkeinotoiminta on kokonaan estetty viranomaisrajoituksilla, ja välitön nettomenetys on kompensoitava. Säästöt ja puskurit on nyt käytetty, ja hallituksen on ensi tilassa ryhdyttävä toimiin musiikin esittäjien toimeentulon turvaamiseksi.

Lisätiedot:

Ahti Vänttinen, puheenjohtaja
ahti.vanttinen@muusikkojenliitto.fi

Sanni Kahilainen, viestintäpäällikkö
sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi