Maaliskuun lopulla Kemistä kuului huolestuttavia uutisia: kunnassa suunniteltiin (taas) Kemin kaupunginorkesterin lakkauttamista säästösyistä. Edellinen lakkautuspäätös kumottiin vain pari vuotta sitten. Nyt kaupungin suunnitelmissa oli pitää toiminnassa orkesterin ydin, Meri-Lapin jousikvartetti, mutta lakkauttaa isompien kokoonpanojen toiminta. Tästä laskettiin (valtionosuudet huomioiden) koituvan kunnalle huimat 40 000 euroa säästöä vuosittain. Kyllä, luit oikein: 40 000 euroa.

Säästösumma tuntuu käsittämättömältä siihen nähden, miten paljon ekstraa jousikvartettia laajempi orkesteritoiminta tuo kuntaan. Isot ja joustavat kokoonpanot mahdollistavat monipuolisemman ohjelmiston, jonka kautta orkesteri tavoittaa useampia alueen asukkaita. Kemin seudulla asuvat ja työskentelevät muusikot ja Meri-Lapin musiikkiopiston opettajat saavat orkesterin kautta lisätöitä (ja alue verotuloja), musiikkiopiston pidemmällä olevat oppilaat puolestaan arvokasta orkesterisoittokokemusta. Kemistä on tullut useita ammattimuusikoita, joiden innostus orkesterisoittoa kohtaan on syttynyt juuri musiikkiopistoaikaisesta yhteistyöstä ammattiorkesterin kanssa. Kemin orkesterille myönnetyn valtionosuusrahoituksenkin päätöksessä huomioitiin juuri monipuolisuus ja alueellinen yhteistyö.

Kemin kaupungin sivuilla painotetaan monessa yhteydessä, että kunta haluaa olla kansainvälinen ja luova, omaleimainen ja yrityshenkinen: ”Kansainvälisen toiminnan lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan Kemistä kehittyy korkean osaamisen, monialaisen kulttuurin, luovuuden sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva monikulttuurinen kasvukeskus. Kaupungin kasvua ja hyvinvointia omalta osaltaan tukee kansainvälinen ja monista eri kulttuureista voimansa ammentava osaajien joukko.” Lisäksi Kemin elinvoimaohjelmaan on kirjattu ykköstavoitteeksi, että Kemi on vetovoimainen kaupunki ja heti toiseksi, että Kemissä on hyvinvoivat asukkaat. Kaiken lisäksi Kemi on useiden muiden pohjoisen Suomen kuntien mukana Oulun kulttuurikaupunkihankkeessa (Oulu2026).

Taiteen ja kulttuurin vaikutus hyvinvointiin on todistettu jo niin monessa tutkimuksessa ja kirjoituksessa, että ei siitä sen enempää tässä. Monipuolisen kulttuuritarjonnan myönteinen vaikutus kunnan imagoon ja vetovoimaan on myös selvä. Esimerkiksi Akavan Erityisalojen viime vuonna teettämän kyselyn (Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021) perusteella kulttuurista leikkaaminen olisi typerä veto, jos kuntaan todella haluttaisiin houkutella luovaa porukkaa ja korkeaa kansainvälistä osaamista – tai edes pitää nykyiset asukkaat tyytyväisinä. Kyselyyn vastanneista valtaenemmistö (86 %) oli sitä mieltä, että monipuoliset kulttuuripalvelut ovat kotikunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä” ja 82 % että kotikunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

Muusikkojen liitto sekä muun muassa Näyttelijäliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Suomen Teatterit paheksuivat lakkautussuunnitelmia tuoreeltaan, ja päätösten tekemistä lykättiin tehtäväksi huhtikuun loppuun. Tätä kirjoittaessani Kemin orkesterin kohtalosta ei ole vielä tietoa, mutta jatkamme työtä ja toivomme, ettei Kemissä tehdä typeriä ja lyhytnäköisiä päätöksiä.

***

Artikkeli julkaistiin Muusikko-lehdessä 2/2022.