Tälle sivulle on koottu aiheeseen liittyvä infopaketti liiton jäsenille. Alasivuilta löydät tietoa perutuista keikoista ja työnteon estymisestä, työttömyydestä, lomautuksista, sairastumisesta ja karanteenista, liiton Korona-apurahasta sekä muuta tietoa pandemiaan liittyen. Tarjolla on apua jaksamiseen sekä Avoin työttömyyskassa A-kassan ajankohtaista tietoa muun muassa liittyen ansiopäivärahaan.
Liitto seuraa tilannetta ja päivittää infopakettia.
Kaikki Muusikkojen liiton uutiset, lausunnot ja kannanotot koronapandemiaan liittyen löydät täältä >.
Music Finlandin tilannekuva kokoaa dataa menetyksiin liittyen täällä >.
Koronaviruspandemian aikana järjestetyt Etäkahvit ovat jälkikäteen jäsenistön katsottavissa liiton jäsensivuilla. Katso Etäkahvit jälkikäteen >
Muusikkojen liiton maaliskuussa 2020 teettämän jäsenkyselyn mukaan noin 96 % muusikoista on menettänyt pandemian vuoksi työtilaisuuksia.
Ota yhteyttä
Tutustuthan liiton kokoamaan infopakettiin koronaviruspandemian aiheuttamaan tilanteisiin liittyen. Mikäli kysymykseesi ei löydy vastausta liiton ohjeistuksesta, tarvittaessa voit olla yhteydessä meihin:
Työsuhteiset / TES-sopimusalat:
Sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto: mirkka.kivilehto@muusikkojenliitto.fi
Freelancerit, itsensätyöllistäjät ja yrittäjät:
Freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen: jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi
Freelancereiden luottamushenkilö Juho Viljanen: juho.viljanen@muusikkojenliitto.fi
Muut yleiset kysymykset:
Viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen: sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi
Liiton toimisto (Kaisu Junno ja Sirpa Seppänen): sml@muusikkojenliitto.fi
Liiton toimisto suljettu asiakaskäynneiltä
Perjantaista 13. maaliskuuta 2020 alkaen Muusikkojen liiton toimisto on suljettu toistaiseksi asiakaskäynneiltä koronaviruspandemian aiheuttamien varotoimien vuoksi.
Olethan meihin yhteydessä sähköpostitse:
Kaikki liiton henkilökunnan yhteystiedot löytyvät täältä >
Lausunnot ja kannanotot
Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi
Musiikkiala vaatii päättäjiltä välittömiä toimenpiteitä:
1. Musiikkitapahtumien rajoituksia purettava välittömästi
Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.
2. Menetyksiin suhteutettu tukimäärä on jaettava nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti
Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.
3. Suomalainen musiikkiala uuteen nousuun!
Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.
Järjestöt vaativat pikaista tukea esittävän taiteen ammattilaisille
Esittävän taiteen alan järjestöt vaativat kannanotossaan pikaista taloudellista tukea esittävän taiteen alan freelancerille ja organisaatioille, joiden toimintaan ja ansioihin yleisötilaisuuksien kieltäminen ja rajoitukset jälleen vaikuttavat. Esittävän taiteen tuki tulee rahoittaa lisätalousarviolla, eikä se saa olla pois muusta kulttuuriin varatusta rahoituksesta.
Belgian korkein hallinto-oikeus keskeytti kulttuurialan koronasulun
Belgian teatterit ja muu kulttuuriala voittivat koronarajoituksia koskevan oikeuskäsittelyn. Tiistaina 28. joulukuuta 2021 julkaistu Belgian korkeimman hallinto-oikeuden päätös keskeyttää kulttuurin koronasulun ja mahdollistaa estradien avaamisen uudelleen.
”Tästä olemme Suomessakin pitäneet ääntä ja tehneet valituksia. Musiikki- ja kulttuurialan on oltava samalla viivalla muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa kun riskialttiutta arvioidaan”, kommentoi Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
Hyvää joulua ja vaarallista uutta vuotta
Musiikkialan kohtalo tilanteen sijaiskärsijänä on jatkunut pian kaksi vuotta, vaikka tapahtumien turvallinen järjestäminen on ollut mahdollista pandemian alusta saakka. Freelancereiden kohtuuton tilanne on ratkaistava ensi tilassa.
Muusikkojen liitto peräänkuuluttaa uudelle vuodelle sitä, mitä kuluneellekin:
- Mikäli kokoontumisrajoituksia tarvitaan, ne on kohdennettava yhdenvertaisesti ja läpinäkyvästi.
- Rajoitukset eivät voi pohjautua perustelemattomaan riskipistetaulukkoon ja sen mielivaltaiseen soveltamiseen.
- Freelancereille on kohdennettava tarvittava tuki töiden jälleen peruunnuttua, ja se on jaettava tarkoituksenmukaisen kanavan kautta.
Kompleksinen korona
Muusikkojen liitto on suhtautunut osin kriittisesti koronasääntelyn toteutustapaan. Toimien oikeudenmukaisuuden, oikeasuhtaisuuden sekä ennakoitavuuden pitäisi olla etusijalla. Toimialoja tulisi kohdella yhdenvertaisesti, ja rajoitusten täytyisi olla objektiivisesti arvioiden välttämättömiä. Näiltä osin on huomauttamista ollut monessa kohdassa. Pelkkä väite tai pelko ei tee rajoituksesta välttämätöntä, vaan välttämättömyys täytyy perustella.
Rajoitustoimet kohdennettava yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti toimialasta ja alueesta riippumatta
Koronatodistuksen osalta on todettu, että se mahdollistaa riskialttiin toiminnan avaamisen. Ongelmallista on kuitenkin, että em. riskialtista toimintaa ei ole osoitettu objektiivisesti arvioidun näytön perusteella. Konsertteja, keikkoja, teatteriesityksiä jne. oltaisiin voitu tähänkin saakka järjestää turvallisesti. Väite riskialttiudesta nojaa THL:n riskipistetaulukkoon, joka ei perustu objektiiviseen, tutkimustietoon perustuvaan näyttöön.
Musiikkialan ehdotukset alan uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi
Ryhmä musiikkialan järjestöjen edustajia vei selkeän neljän kohdan agendan musiikkialan hauraan tilanteen ja uudelleen rakentamisen ratkaisemiseksi pääministeri Sanna Marinille ja erityisavustaja Pirita Ruokoselle.
Musiikkialan ehdotukset:
- Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa
- Kulttuuribudjetin turvaaminen
- Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen
- Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava
Musiikkiala: Kulttuurin leikkaukset peruttava
Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.
Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.
Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskeva esitys jatkaa tartuntatautilain ongelmallista linjaa
Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskevaa esitystä ei tulisi saattaa voimaan hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Poikkeusajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta, välttämättömyyttä ja yhdenvertaisuutta tulisi tarkastella nykyisen epidemiatilanteen valossa perusoikeuslähtöisesti. Tartuntatautilain 58 §:ien (58 § – 58 h §) sisältöä tulisi arvioida uudelleen ja poistaa nyt käytännössä esiin tulleet laintulkintaan, pykälien välisiin ristiriitoihin ja perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvä ongelmat kokonaisuudessaan. Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tulisi viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä.
Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tule viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä
Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskevaa esitystä ei tulisi saattaa voimaan hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Poikkeusajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta, välttämättömyyttä ja yhdenvertaisuutta tulisi tarkastella nykyisen epidemiatilanteen valossa perusoikeuslähtöisesti. Tartuntatautilain 58 §:ien (58 § – 58 h §) sisältöä tulisi arvioida uudelleen ja poistaa nyt käytännössä esiin tulleet laintulkintaan, pykälien välisiin ristiriitoihin ja perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvä ongelmat kokonaisuudessaan. Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tulisi viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä.
Musiikkiala ei puolla riskipotentiaalin arviointitaulukkoa
Music Finland on lausunut 14. syyskuuta 2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. Muusikkojen liitto on yksi Music Finlandin jäsenjärjestöistä, joiden näkemystä lausunto edustaa.
Riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ei tule ottaa käyttöön
THL:n valmistelemaa riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ei tule ottaa käyttöön. Sääntelyä on tehtävä dialogissa niiden alojen asiantuntijoiden kanssa, joita asia koskee. Lisäksi tartuntatautilain 58 d § tulee ehdottomasti poistaa.
Riskipotentiaalin arviointitaulukon perusteet tai sen muodostamisessa käytetyt lähteet eivät ole saatavilla, joten niiden kriittinen arviointi ei ole mahdollista.
Hallituksen esitys tartuntatautilain 58 d §:n muutoksesta liian tulkinnanvarainen
Hallitus esittää muutettavaksi väliaikaisesti voimassa olevaa pykälää, joka koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronapandemian leviämisen estämiseksi. Muutosesitys on liian tulkinnanvarainen, ja pykälä tulisi ensisijaisesti kumota kokonaan.
Esityksen mukainen pykälämuutos sisältää juridisia ongelmia, joita jo tartuntatautilain 58 §:n soveltaminen on tuonut tullessaan koronapandemian aikana kokoontumisrajoitusten osalta. Ongelmat liittyvät lain tulkinnanvaraisuuteen tilanteissa, joissa rajoitetaan perusoikeuksia.
Musiikkiala: Ovet on saatava auki
Perjantaina 20. elokuuta 2021 kulttuuri- ja musiikkialan edustajat tapasivat pääministeri Sanna Marinin. Musiikkialan viesti Marinille ja hänen hallitukselleen on selvä: ovet on saatava auki. Luottamus politiikkaan on pian mennyttä, jos kulttuurialaa ei aleta kohdella yhdenvertaisesti ja valtion toimia johtaa yhtenäisesti.
Kantelu aluehallintovirastojen asettamista yleisötilaisuusrajoituksista
Muusikkojen liiton juristi Mirkka Kivilehto jätti 29. heinäkuuta 2021 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun.
Kantelussa pyydetään eduskunnan oikeusasiamiestä lausumaan, onko nykyinen valtioneuvoston hybridistrategiaan sidottu tapa, jolla STM:n johdon alaisuudessa toimivat aluehallintovirastot rajoittavat yleisötilaisuuksia ja sitä kautta muusikkojen ja esittävien taiteen ammattilaisten ammatinharjoittamista ilman julkisia perusteluja, voimassa olevan lainsäädännön, perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon mukainen.
Kantelu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä
Aluehallintovirastot ovat rajoittaneet kokoontumista ja lähikontakteja maaliskuusta 2020 lähtien tartuntatautilain perusteella. Toimet on tehty vakavan tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Päätöksissä on ollut juridisia ongelmia kautta linjan liittyen muun muassa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokouksien määrittelyyn ja päätösten perusteluihin, kuulemisvelvoitteeseen ja elinkeinonharjoittajien yhdenvertaiseen kohteluun. Hallinto-oikeuksissa on tällä hetkellä lukuisia valituksia vireillä, mutta yhtäkään asiaan liittyvää ratkaisua ei olla vielä saatu.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamien nykyisten voimassa olevien lähikontakteja koskevien päätösten muodostava oikeustila on ilmeisen järjenvastainen ja sitä on pelkkien päätösten perusteella vaikea ymmärtää. Muusikkojen liiton juristi Mirkka Kivilehto pyytää kantelussaan eduskunnan oikeusasiamiestä lausumaan, onko Etelä-Suomen aluehallintovirasto toiminut julkisen vallankäytön rajoissa ja lain mukaan.
Kantelu aluehallintoviraston kokoontumisia koskevasta päätöksestä
Kantelu koski Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä LSSAVI/16940/2020, jossa kiellettiin alueella kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ajalla 2.–21.12.2020. Kantelussa todetaan päätöksen olevan lainvastainen, ja että vastaavat lainvastaisuudet toteutuvat myös muiden aluehallintovirastojen päätöksissä vuonna 2020.
Kantelussa juristi Mirkka Kivilehto tuo esiin kolme päätökseen ja sen perusteluihin liittyvää ongelmaa:
1. Ei ole selvää, kuka on asianosainen
2. Perustelut ja oikeudellinen punninta puuttuvat
3. Aluehallintovirastojen perustelut lähes identtisiä
Perutut keikat ja työnteon estyminen
Koronaviruspandemiasta aiheutuu muutoksia musiikkialan tapahtumiin ja työntekoon. Sopimussuhteesta riippuu, saako perutusta keikasta palkan vai jääkö korvaus force majeure -ehdon mukaan saamatta.
Perutut keikat ja force majeure
Force majeure eli ylivoimanen este on lähtökohtaisesti olemassa*, mikäli tapahtuma on peruttu aluehallintoviraston (AVI) päätösten mukaisesti.
Ajantasaiset tiedot kokoontumisrajoituksista löydät täältä.
*Viime kädessä tuomioistuin päättää, onko force majeure kyseessä yksittäisen sopimuksen osalta, mikäli osapuolet ovat asiasta eri mieltä.
Koska ylivoimaiseksi esteeksi voidaan katsoa vain yllätyksellinen ja ennakoimaton tapahtuma, ei force majeureen välttämättä voida enää vedota uusien toimeksiantojen peruuntuessa koronan takia.
FAQ – Perutut keikat ja työnteon estyminen
Keikkani peruttiin, koska yleisötapahtuma kiellettiin viranomaismääräyksen johdosta. Onko minulla oikeus palkkaan tai muuhun korvaukseen?
Tämä riippuu sopimussuhteesta. Työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, mikäli työnteko kokonaan estyy työpaikalla sekä työntekijästä että työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen tilanne on syntynyt koronaviruspandemian vuoksi, kun viranomaismääräyksen takia esitystoiminta työpaikalla estyy. Työntekoa kuten harjoittelua ja kokoontumista työpaikalle ei viranomaismääräyksillä ole estetty, mutta julkisia kokoontumisia, joita mm. konserttitilanteet ovat, on rajoitettu. Työntekijän oikeus palkkaan työnteon estyessä edellyttää kuitenkin, että työntekijä olisi ollut työnantajan käytettävissä. Jos siis yksittäistä työvuoroa/keikkaa ei ole peruutettu, tulisi työntekijän olla käytettävissä siihen saakka, kunnes peruutuksesta ilmoitetaan.
Työsuhteen ulkopuolisten sopimussuhteiden kohdalla korvausvelvollisuutta tarkastellaan tapaus-ja sopimuskohtaisesti. Pääsääntöisesti noudatetaan sitä, mitä force majeure -tilanteista on sopimuksessa sovittu. Sopimuksentekohetkellä ennakoimatonta tapahtumaa, tapahtumapaikkaa tai tapahtuma-aluetta koskeva, tapahtuman peruuttamiseen johtava viranomaismääräys voi lähtökohtaisesti poistaa peruutuksesta mahdollisesti muuten aiheutuvan vahingonkorvausvelvollisuuden puolin ja toisin force majeure -perusteella. Force majeure -periaatteeseen voidaan vedota, vaikka sopimuksessa ei olisikaan tästä nimenomaista mainintaa. Jos peruuttamiseen johtava este olisi ollut ennakoitavissa sopimuksentekohetkellä, ei kyseessä ole force majeure.
Miten työsuhteisten oikeutta 14 päivän palkkaan tulkitaan?
Työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, mikäli työnteko kokonaan estyy työpaikalla sekä työntekijästä että työnantajasta riippumattomasta syystä. Työnteon on siis täytynyt estyä kokonaan. Ajanjakson laskenta alkaa ensimmäisestä työntestymispäivästä alkaen. Asiaa tarkastellaan työntekijäkohtaisesti.
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin säännös on pakottava. Palkanmaksuvelvollisuudesta näissä tilanteissa ei voida sopia työehtosopimuksella eikä työsopimuksella toisin. Työnantaja ei voi välttyä 14 päivän palkanmaksuvelvollisuudesta lomauttamalla työntekijöitä, joiden työnteko estyy.
Tilaaja perui keikan varmuuden vuoksi ilman viranomaismääräystä, ja menetin sovitut työt. Kuuluuko minun saada palkkaa? Miten minun tulee toimia?
Vastaus riippuu siitä, oletko tehnyt sopimuksen työntekijän vai yrittäjän roolissa, ja mitä sopimuksessa on peruutuksesta sovittu. Lähtökohta on aina se, ettei sitovaa sopimusta voi perua ilman force majeure -syytä. Jos työnteko ei työsopimuslain mukaisesti ole ollut estynyt työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä eikä viranomaismääräys ole estänyt keikkaa, on tilaajalla lähtökohtaisesti velvollisuus maksaa sopimuksen mukainen palkkio täysimääräisesti. Jos tilanteesta ja korvausten maksamisesta syntyy sopimusosapuolen kanssa erimielisyys, ole yhteydessä liittoon. Force majeure -syitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti.
Jos kiertue peruuntuu, kuka on vastuussa menetettyjen keikkakorvausten ulkopuolelle jäävistä kuluista? Tällaisia ovat esimerkiksi viisumi-, lento- ja autovuokrakulut, jotka ovat suuri menoerä.
Ensimmäinen kysymys kiertueen perumisen kohdalla on se, onko työ ollut tarkoitus tehdä yrittäjänä vai työsuhteessa, ja kuka on sopimuskumppanisi.
Oletetaan, että kiertue on ollut tarkoitus tehdä yrittäjämuodossa ja laskuttaa paikallisilta järjestäjiltä, jolloin olet ollut suorassa toimeksiantosuhteessa järjestäjiin. Tällöin aluksi tutkitaan, onko keikkojen perumiselle ollut hyväksyttävä syy, esimerkiksi force majeure viranomaismääräyksen perusteella. Jos ei ole, voi muusikko vaatia korvauksia omalta sopimuskumppaniltaan – edellyttäen, ettei peruminen ole sallittua myöskään tehdyn sopimuksen perusteella. Käytännössä voi toki olla niin, että moni ei tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ala vaatia korvauksia sopimuskumppaniltaan. Juridisesti siihen olisi kuitenkin oikeus.
Jos peruminen on ollut täysin perusteltua ja laillista järjestäjän ja muusikon välisessä sopimussuhteessa ja muusikon kiertue on peruttu täysin sopimusten ja force majeure -perusteiden mukaisesti, ei korvauksia voi vaatia sopimuskumppanilta.
Muusikkojen liitolla ei ole jäsenpalvelua tai vakuutusta, joka korvaisi työ- tai toimeksiantosuhteeseen liittyviä ansionmenetyksiä (poikkeuksena Muusikkojen Sairauskassan sairauspäiväraha tietyissä tilanteissa). If:n liittovakuutus korvaa tiettyjä vapaa-ajan matkoihin liittyviä vahinkoja. Ammatillisiin vahinkoihin liittyvä vakuutus pitäisi siis olla muusikolla itsellään, tai hänen sopimuskumppanillaan. Järjestäjältä voi tiedustella, korvaako heidän vakuutuksensa syntyneitä kuluja. Ainakin suurilla ohjelmatoimistoilla on vakuutukset artistien sairastumisten varalta – toimistothan saattavat tässä tapauksessa joutua korvausvastuuseen järjestäjiä, bändimuusikoita ja muita sopimuskumppaneitaan kohtaan. Force majeure -tilanteista aiheutuneita kuluja vakuutukset kattavat harvoin, jos koskaan.
Jos kulut jäävät kannettavaksi itselle, voi ne ilmoittaa vähennyksinä omassa verotuksessa. Jos toimeentulo on kiertueen peruuntumisen takia vaarassa, voi työttömyyskassan jäsenenä kääntyä kassan puoleen. Lisäksi kannattaa tarkistaa, ovatko esimerkiksi lento- ja autovuokrayritykset asettaneet uusia peruutus- ja muita ehtoja tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Esimerkiksi Finnair on antanut kaikille lipuille muutosoikeuden tietyin edellytyksin.
Työsuhteissa on niin ikään katsottu, että esimerkiksi työnantajan määräyksestä tehdyillä ulkomaanmatkoilla viranomaisen asettama lentokielto tai muu työhön paluun estävä matkustamisrajoitus on työntekijän kannalta force majeure -tilanne. Silloin työnantaja on matkan keskeytyessä velvollinen korvaamaan ylimääräiset majoitus- yms. kulut sekä maksamaan palkan normaaliin tapaan esteen jatkumisen ajalta. Jos kyseessä oli vapaa-ajan matka, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, mutta työpaikalta poissaolo katsotaan luvalliseksi. Viranomaisen toimet eivät siis aina ja automaattisesti tarkoita sitä, että työnteko on estynyt molemmista osapuolista riippumattomista syistä silloin, kun työnteon este ei ole kohdannut välittömästi omaa varsinaista työpaikkaa.
Työttömyys
Työttömyysturva
TE-palvelut
Jos jäät työttömäksi tai ilman työtä, työntekosi estyy tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluiden verkkosivuilla. Ilmoittautuminen on voimassa saman tien, mutta sitä ei voi tehdä takautuvasti esimerkiksi eiliselle päivälle. Työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona ilmoittautuminen on ollut voimassa.
Työttömyysturvalain väliaikaiset muutokset
Kooste työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista löytyy TYJ:n sivuilta.
Työttömyysetuuden suojaosa, yrittäjien työmarkkinatuki ja liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys päättyivät marraskuun 2021 lopussa. Työttömyysetuushakemusten käsittelyä sujuvoittava lakimuutos pysyy voimassa vuoden 2022 loppuun saakka.
Työttömyyskassat
Palkansaajana sinun tulisi vakuuttaa itsesi palkansaajakassassa ja yrittäjänä yrittäjäkassassa.
A-kassa
Yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjän työttömyysturvasta löydät tietoa esimerkiksi Yrittäjäkassan kotisivuilta.
Päätoimiset opiskelijat
Päätoimiset opiskelijat eivät lähtökohtaisesti ole oikeutettuja työttömyysetuuteen.
TE-keskus antaa niin sanotun työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon perusteella voit hakea työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai ansiopäivärahaa. Maksajia ovat oma työttömyyskassa, mikäli olet kassan jäsen (esim. A-kassa, Yrittäjäkassa, YTK), tai Kela.
Lausunnon kanssa siirrytään asioimaan korvauksen maksajan kanssa (Kela tai työttömyyskassa).
Kelan maksamat korvaukset:
- Peruspäiväraha
- Työmarkkinatuki
Työttömyyskassan maksama korvaus:
- Ansiopäiväraha
FAQ – Työttömyys
Olenko oikeutettu työttömyyskassan etuuksiin, jos menetän työtä koronaviruspandemian vuoksi?
Kyllä. Työsuhteisella työntekijällä on oikeus palkkaansa enintään 14 päivän ajalta, jos työnteko on kokonaan estynyt hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus loppuu 14 päivän jälkeen. Tämän jälkeen työntekijällä on oikeus saada työttömyysetuutta.
Työttömyysetuuteen on oikeus työttömien työnhakijoiden lisäksi lomautetuilla työntekijöillä sekä niillä, joiden työnteko ja palkanmaksu on lomautukseen rinnastettavan syyn takia keskeytynyt. Lomautukseen rinnastettavia syitä ovat tilanteet, joissa työnteko estyy työntekijästä tai työnantajasta riippumattomasta syystä (kuten viranomaisen pandemian vuoksi asettama kielto).
Sivutoimisella yrittäjällä on myös oikeus saada päivärahaa koronaviruksen takia menetetyistä työsuhteisista keikoista. Päätoimisen yrittäjän ansioon suhteutettu päivärahan saaminen edellyttää kuulumista yrittäjien työttömyyskassaan.
Kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään koronaviruksen leviämisen estämiseksi, ansionmenetyksen korvaa tartuntatautipäiväraha. Jos saat edellä mainituissa tilanteissa tartuntapäivärahaa, sen määrä vähennetään ansiopäivärahasta.
Tarvitsenko lausunnon keikkojen peruuntumisesta ilmoittautuessani TE-toimistoon ja työttömyyskassaan?
Ilmoittautuessasi työttömäksi työnhakijaksi tulee sinun jollain tavalla pystyä osoittamaan, että sinut on lomautettu tai että työsuhteesi on päättynyt. Lomautustilanteessa sinulle on annettu kirjallinen lomautusilmoitus. Jossain tapauksissa työnantaja ilmoittaa suoraan TE-keskukseen lomautuksesta. Jos taas työsuhteesi on päättynyt ja tämä ei käy ilmi esim. määräaikaisesta työsopimuksesta, voit pyytää työnantajaltasi erillisen todistuksen, että työsuhteesi päättynyt. TE-keskus ohjeistaa tarvittaessa selvityksen osalta.
Koronaviruspandemia ei muodosta erityistä perustetta saada työttömyyspäivärahaa, vaan oikeus työttömyyspäivärahaan määräytyy yleisten työssäoloehto- ja muiden säännösten mukaan.
Mikäli sinulta on peruttu toimeksianto- tai työkorvauskeikka, voit merkitä myös ko. päivän työttömyyspäiväksi. Jos keikan peruuttaminen riitautetaan, ko. päivä tulee merkitä oikeusteitse riitautettavaksi, minkä saattaa johtaa siihen, että ko. päivältä ei välttämättä makseta työttömyyspäivärahaa.
Lomautukset
Lomautus
Lomauttamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja saa työsopimuslaissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä keskeyttää työn ja palkanmaksun, ja työntekijä työn tekemisen, vaikka työsuhde pysyy voimassa.
Turvallinen työskentely poikkeusaikana musiikkialalla
Poikkeusaikana työskentelyä sekä turvallista työhön paluuta varten on laadittu sekä kansallinen että kansainvälinen ohjeistus.
Esittävän taiteen sektorin poikkeusajan työskentely- ja esittämisohjeet
Kansalliset suositukset tuotantojen turvallista rakentamista, harjoittelua ja esittämistä varten poikkeusaikana on laadittu alan järjestöjen, instituutioiden ja työtä konkreettisesti tekevien ammattilaisten yhteistyössä koko esittävän taiteen kentän vapaaseen käyttöön.
Suositusten tarkoitus on tarjota ohjeita ja välineitä alan organisaatioiden oman paikallisen koronaohjeistuksen laatimista varten ja poikkeusajan käytännön toiminnan järjestämisen tueksi. Suositusten teossa on konsultoitu Työterveyslaitoksen koronavirusasiantuntijoita.
Ohjeistuksen kokoamisen takana on Suomen Teatterit ry:n, Teatterikeskus ry:n, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin kokoama projektiryhmä, jonka toimesta ammatti- tai teemakohtaisiin alatyöryhmiin on kutsuttu ammattilaisia ympäri Suomea ja mahdollisimman erilaisista taloista. Lisäksi työtä on arvioinut kenttää laajasti edustanut arviointiryhmä. Muusikkojen liitosta mukana ovat olleet entinen varapuheenjohtaja Patrik Stenström ja hallituksen jäsen Ritva Kaukola.
Ohjeistus on laadittu täydentämään viranomaisten ohjeita sen varmistamiseksi, että esittävän taiteen alalla kiinnitetään poikkeusaikana riittävän perusteellisesti huomiota sekä työ- että yleisöturvallisuuteen.
Ohjeistus on laadittu keväällä 2020. Esittävän taiteen kansallisia suosituksia voi edelleen noudattaa soveltuvasti viranomaisten ajankohtaiset ja alueelliset suositukset ja rajoitukset huomioon ottaen.
FIM: Turvallisen työhön paluun suositus orkesterimuusikoille
Kansainvälinen Muusikkojen liitto (FIM) on laatinut turvallisen työhön paluun suosituksen orkesterimuusikoille. Suositus on laadittu niin kansainvälisten kuin kansallisten työhön paluuta suunnittelevien ryhmien avuksi ja tueksi. Muusikkojen liiton entinen varapuheenjohtaja Patrik Stenström on ollut mukana suosituksen muotoilussa.
Suositus on laadittu niin kansainvälisten kuin kansallisten työhön paluuta suunnittelevien ryhmien avuksi ja tueksi, ja sen muotoiluun osallistui noin 30 liittojen edustajaa. Patrik Stenström on ollut mukana suosituksen laatimisessa ja edistänyt asiaa kotimaan orkestereissa.
”Sekä kansainvälinen että kansallinen projekti ovat olleet yhtä aikaa käynnissä. On ollut mielenkiintoista seurata sitä, miten hyvin ja nopeasti tiedonkulku toimii kansainvälisellä tasolla, kun kaikki tieto, tutkimukset ja raportit ovat luettavissa yhtä lailla kaikkialla”, Stenström kommentoi.
Stenströmin mukaan suosituksen on oltava seikkaperäinen niitä maita varten, joissa työnantajan vastuu on vähäisempi ja joissa tarvitaan enemmän ohjausta – ja joissa intressi saada toiminta nopeasti käyntiin vaikka hieman turvallisuutta uhmaten ovat suurempi.
”Samalla sen pitää toimia myös Suomen kaltaisessa maassa, jossa enemmänkin halutaan varmistaa, ettei aloiteta liian aikaisin.”
Englanninkielinen suositus löytyy alta.
Muusikkojen liiton Korona-apuraha
Korona-apurahat 1, 2, 3 ja 4
Muusikkojen liiton Korona-apurahat 1 ja 2 olivat haettavana vuonna 2020, Korona-apuraha 3 alkuvuodesta 2021 ja Korona-apuraha 4 tammikuussa 2022. Apurahat olivat haettavana Muusikkojen liitto -mobiilisovelluksen kautta.
Korona-apurahoja on myönnetty tarveharkintaisesti taiteelliseen työskentelyyn, ja niiden suuruudet ovat olleet 1000 € (alle kahden viikon mittainen työskentelyjakso) tai 500 € (yhden viikon mittainen työskentelyajanjakso).
Vuonna 2020 kierroksilla 1–2 jaettiin 983 apurahaa yhteensä 701 000 €. Hakemuksia kierroksilla 1 ja 2 vastaanotettiin yhteensä 1813 kappaletta.
Vuonna 2021 kierroksella 3 apurahaa myönnettiin 373 hakijalle yhteensä 250 000 €. Hakemuksia vastaanotettiin 664 kappaletta.
Tammikuussa 2022 kierroksella 4 apurahaa myönnettiin 448 hakijalle yhteensä 300 000 €. Hakemuksia vastaanotettiin 985 kappaletta.
Hakijan nettomenetysten suuruutta on painotettu korona-apurahapäätöksissä, jota mitattiin suhteuttamalla aiempien vuosien tulot koronavuoden tuloihin, arvioimalla menetyksiä sekä pandemian aikana saatuja tuloja (ml. tuet ja apurahat). Hakemuksissa annetut tiedot on käsitelty koneellisesti.
Ensimmäisellä kierroksella kesällä 2020 apuraha oli kaikkien ammattimaisten musiikin esittäjien haettavissa, ja muilla kierroksilla apuraha on ollut haettavana ainoastaan Muusikkojen liiton jäsenille.
Lisätiedot:
koronatuki@muusikkojenliitto.fi
+ 358 (0) 50 4063 377, Sari Löytynoja, tuottaja
Sairastuminen ja karanteeni
Karanteeni ja tartuntatautipäiväraha
Jos sinut tai alle 16-vuotias lapsesi todetaan altistuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin ja sinut tai alle 16-vuotias lapsesi asetetaan karanteeniin ja sinulle aiheutuu ansionmenetystä, sinulla voi olla oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.
Mikäli olet osa-aikatyössä ja saat soviteltua ansiopäivärahaa, tartuntatautipäiväraha ei estä ansiopäivärahan maksamista, mutta se vähennetään päivärahasta. Muistathan ilmoittaa haetuista / maksetuista sosiaalietuuksista hakemuksella.
Sairastuminen päivärahalla
Jos sairastut ja saat ansiopäivärahaa, jatka päivärahan hakemista normaalisti. Lyhyt, alle 10 päivän sairastuminen ei estä päivärahan maksamista. Mikäli sairauslomasi kestää yli 10 päivää, hae sairauspäivärahaa Kelalta. Tällöin kassa voi maksaa ansiopäivärahaa Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta, tiettyjen edellytysten täyttyessä.
FAQ – Sairastuminen ja karanteeni
Olen joutunut koronaviruspandemian vuoksi karanteeniin ja joudun perumaan keikkoja / jäämään pois töistä. Voinko saada karanteeniajalta palkkaa?
Henkilö voidaan tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätä joko olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Määräys on henkilökohtainen ja sen tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Poissaolon ajalta maksetaan joko palkkaa tai vaihtoehtoisesti tartuntatautipäivärahaa. Poissaolon palkallisuus riippuu työehtosopimuksesta. Jos työehtosopimuksessa on sovittu tartuntatautilain määrittämän poissaolon palkallisuudesta, maksetaan palkkaa sairausloma-ajan palkan mukaisesti. Esimerkiksi kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu tartuntatautilain mukaisten poissaolojen palkallisuudesta tilanteessa, jossa henkilö on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään tai on joutunut eristykseen.
Yleisin tilanne muusikoiden osalta on, että palkanmaksusta ei ole sovittu työehtosopimustasolla tai tehtävä työ tehdään yrittäjänä. Tällöin kaikki, jotka on määrätty joko olemaan poissa ansiotyöstä, eristykseen tai karanteeniin, ovat oikeutettuja Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon, eristyksen tai karanteenin aiheuttaman ansionmenetyksen. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Yrittäjän päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.
Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Päiväraha korvaa ansionmenetyksen, joten sitä voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan selvitys. Tästä syystä on tärkeää, että kaikki tehtävät työvuorot ja keikat on kirjallisesti etukäteen sovittu.
Kela voi maksaa päivärahaa myös EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.
Olen sairastunut koronavirukseen. Saanko sairausajan palkkaa?
Sairaustapauksissa noudatetaan normaaleja voimassa olevia sairauspoissaolomääräyksiä ja sairausajan palkanmaksua sekä Kelan sairauspäivärahan maksamiseen liittyviä määräyksiä.
Korvaako Muusikkojen Sairauskassa koronaviruspandemian aiheuttamia kuluja tai ansionmenetyksiä?
Muusikkojen Sairauskassassa on vakuutettu 16 vuotta täyttäneet alle 68-vuotiaat Muusikkojen liiton jäsenet. Kassan toimintapiiriin eivät kuulu T-maksuluokassa olevat jäsenet.
Sairauskassa maksaa enintään 90 euron sairauspäivärahaa ennen sairautta sovitulta mutta sairauden vuoksi menetetyltä työpäivältä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan omavastuun (yleensä 9 päivää) ajalta, työkyvyttömyyden alkamispäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa ei makseta vuosiloman, täyden sairauspäivärahan, työttömyyspäivärahan, koulutus- tai työmarkkinatuen tms. tuen tai päivärajan ajalta. Jos työnantaja maksaa osan palkasta työkyvyttömyysajalta, kassa voi maksaa osittaista päivärahaa.
Jos joudut sairaalahoitoon Suomessa, Sairauskassa korvaa sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksun sekä siihen liittyvä perusmaksun enintään keskussairaalan alimman maksuluokan mukaiseen määrään enintään 10 vuorokaudelta kalenterivuodessa.
A-kassa
Avoin työttömyyskassa A-kassan sivuilta löydät kattavasti ajankohtaista tietoa muun muassa liittyen ansiopäivärahaan ja lomautuksiin. Voit hoitaa asioitasi kätevästi myös A-kassan eAsioinnissa.
Ansiopäivärahan hakeminen ja lomautus
A-kassan sivuilta löydät tietoa muun muassa ansiopäivärahan hakemisesta sekä lomautuksista.
A-kassan eAsiointi – asioi helposti netissä
A-kassan eAsioinnin kautta voit hoitaa monipuolisesti asioita verkossa. eAsioinnin kautta voit lähettää kassalle hakemuksen, liitteitä ja viestejä. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Live-striimaukset
Mitä tulee ottaa huomioon live-stream-keikkoja järjestäessä?
Muusikkojen liiton suositusliksa yksittäisillä klubiympäristössä tapahtuvilla keikoilla
Muusikkojen Liitolla on suositus muusikon työstä klubiympäristössä yksittäisillä keikoilla, 200€ + lomakorvaus 13,5 %.
Korvaus musiikin livesuoratoistosta
Muusikkojen liiton tariffi taltioitavien keikkojen yhteydessä maksettavasta korvauksesta muusikon tekijänoikeuksista. Korvaus maksetaan keikkapalkkion lisäksi.
- video 183,74 € / 1 vuosi
*rajoittamaton jatkokäyttöoikeus (+ 80 %): + 146,99 € - audio 102,93 € / 1 vuosi
*rajoittamaton jatkokäyttöoikeus (+ 80 %): + 82,34 € - suoratoistokorvaus (vain reaaliaikainen) 45,07 €
Tämä tariffi koskee siis ns. vapaan kentän ja kaupallisten toimijoiden tekemiä keikkastriimejä ja nettitaltiointeja, ja korvaus on mahdollista hoitaa Gramexin kautta. Alla olevassa linkissä tarkemmat ohjeet, ja alla toinen linkki Gramexille toimitettavaan korvauslomakkeeseen.
Teoston sivuilta löytyy tietopaketti Striimaus ja musiikin käyttö koronatilanteen aikana. Musiikin esittäminen live-striiminä Youtubessa, Facebookissa ja Instagramissa on sallittua ilman erillistä sopimusta. Teostolla on kyseisten palvelujen kanssa lisensointisopimus, jonka ansiosta palvelut maksavat musiikista korvauksia Teostolle. Voit esittää itse tekemääsi musiikkia tai muiden tekijöiden musiikkia. Yksityishenkilöt voivat myös jättää julkaisemansa live-striimit em. palveluihin myöhemmin katseltaviksi. Myös yritykset ja yhteisöt voivat koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti jättää live-striimin em. palveluihin livetilanteen jälkeen. Yritysten ja yhteisöjen osalta tämä on toistaiseksi voimassa oleva poikkeusmenettely kokoontumisrajoitusten ajan.
Teosto-lupien lisäksi kannattaa tarkistaa, vaikuttavatko voimassa olevat keikkamyynti- tai levytyssopimukset asiaan. Esimerkiksi levytyssopimus saattaa edellyttää yhtiön lupaa kaikenlaiseen esitysten tallentamiseen. Toisaalta live-striimauksen kaltainen mediatyö ei automaattisesti kuulu keikkamyyntisopimuksen piiriin. Keikkamyyntisopimuksessa tarkoitettu esiintyminen on yleensä live-esitys paikalla olevalle yleisölle, kun taas sähköisen median välityksellä tapahtuva esityksen välittäminen rinnastuu TV- tai muunlaiseen lähettämiseen.
Jos esiintymisen järjestää joku muu taho, kannattaa muistaa Muusikkojen liiton suoratoisto- ja taltiointitariffi (suositus). Se koskee elävän esityksen suoratoistoa ja taltiointia, ja siinä esiintyjäkohtainen vähimmäiskorvaus esittävän taiteilijan oikeuksista on vuoden on demand -käyttöoikeudella 183,74 €/hlö. Korvaus maksetaan normaalitilanteessa Gramexin kautta (Muusikkojen liiton livesuoratoistokorvausta koskeva ilmoituslomake), mutta koronavirusepidemian johdosta korvaukset voidaan nyt maksaa myös suoraan esiintyjille, rahaliikenteen nopeuttamiseksi. Jos järjestäjänä on Yle, tulee noudatettavaksi mahdollisesti myös alan työehtosopimus vähimmäispalkkoineen.
Jos keikan aikana on tarkoitus käyttää taustanauhoja, on niihin liittyvät käyttöoikeudet syytä selvittää.
Muusikkojen liitosta saa lisäapua tarvittaessa.
Apua jaksamiseen
Tälle sivulle on koottu muusikoille ja artisteille suunnattuja palveluita, jotka tukevat jaksamista.
Maksutonta työnohjausta muusikoille
Valmistuva työnohjaaja Aarno Paakkari tarjoaa Muusikkojen liiton jäsenille maksutonta työnohjausta. Työnohjaus toteutetaan pienryhmänä noin kolmen viikon välein.
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. (Story ry)
Paakkari on toiminut kahdenkymmenen vuoden ajan vaativan erityisopetuksen tehtävissä sekä sivutoimisena muusikkona ja nykyään Fillaripianistina. Työnohjauskokemusta hänellä on koulusta, taiteen alalta ja yrityksistä.
Kiinnostuitko? Ole yhteydessä:
Aarno Paakkari
info@fillaripiano.fi
Joogaa ja etäjoogaa muusikoille
Turun Muusikot ry ja Freelancemuusikot ry järjestävät joogaa ja etäjoogaa muusikoille.
Molemmille tunneille ovat tervetulleita kaikki liiton jäsenet edulliseen hintaan.
Lääkärin ja hoitajan palvelut etänä: Muusikkojen Terppa! -työterveyspalvelu Muusikkojen liiton jäsenille
Muusikkojen liiton jäsenenä voit nyt liittyä Muusikkojen Terppa! -työterveyspalvelun jäseneksi maksutta. Lisäksi lääkärin tai hoitajan puhelin- ja videovastaanotto ovat sinulle tarjolla etuhintaan.
Muusikkojen Terppa! on lääkäriasema Medics24:n ja Muusikkojen liiton yhdessä muusikoille räätälöimä terveyspalvelu. Muusikkojen Terppa!huomioi ennaltaehkäisevästi muusikoille tyypilliset sairaudet ja tuo terveyspalvelut jokaisen muusikon taskuun. Lääkärin puheille pääsee vaikkapa kotisohvalta.
UniSport-liikuntakeskusten palvelut pääkaupunkiseudulla
UniSport-liikuntakeskukset Helsingissä tarjoavat liiton jäsenille edulliset hinnat sekä koko- että puolipäiväkortteihin. UniSportin kausikortilla voit käydä kuntosalilla, ryhmäliikuntatunneilla ja yleisillä palloiluvuoroilla. Ryhmäliikuntatarjonnasta löytyvät niin tanssi- ja joogatunnit kuin voimaa ja kestävyyttä kehittävät lajit. UniSportin liikuntakeskukset sijaitsevat Kluuvissa, Meilahdessa, Töölössä, Otaniemessä, Kumpulassa ja Viikissä.
UniSport: Les Mills -online-treenit maksutta
Muusikkojen liiton jäsenetusopimus UniSport-liikuntakeskusten kanssa mahdollistaa liiton jäsenille Les Mills -online-treenit maksutta.
Sydänliiton vinkit freelancemuusikoille: liikunta, ravinto ja uni
Sydänliitto on koonnut tietoa ja vinkkejä freelancemuusikoiden liikuntaan, ravintoon sekä uneen liittyen, ja Rotsin & Jyrän kolmiosainen dokumentti on katsottavissa varoittavana esimerkkinä.
Sivusto toteutettiin osana Sydänliiton, Freelancemuusikot ry:n ja Muusikkojen liiton hyvinvointiprojektia vuonna 2019.