Koronaviruspandemiasta aiheutuu muutoksia musiikkialan tapahtumiin ja työntekoon. Sopimussuhteesta riippuu, saako perutusta keikasta palkan vai jääkö korvaus force majeure -ehdon mukaan saamatta.

Perutut keikat ja force majeure

Force majeure eli ylivoimanen este on lähtökohtaisesti olemassa*, mikäli tapahtuma on peruttu aluehallintoviraston (AVI) päätösten mukaisesti.

Ajantasaiset tiedot kokoontumisrajoituksista löydät täältä >.

*Viime kädessä tuomioistuin päättää, onko force majeure kyseessä yksittäisen sopimuksen osalta, mikäli osapuolet ovat asiasta eri mieltä.

FAQ – Perutut keikat ja työnteon estyminen

Keikkani peruttiin, koska yleisötapahtuma kiellettiin viranomaismääräyksen johdosta. Onko minulla oikeus palkkaan tai muuhun korvaukseen?

Tämä riippuu sopimussuhteesta. Työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, mikäli työnteko kokonaan estyy työpaikalla sekä työntekijästä että työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen tilanne on syntynyt koronaviruspandemian vuoksi, kun viranomaismääräyksen takia esitystoiminta työpaikalla estyy. Työntekoa ei viranomaismääräyksillä ole estetty, mutta julkisia kokoontumisia, joita mm. konserttitilanteet ovat, on rajoitettu. Työntekijän oikeus palkkaan työnteon estyessä edellyttää kuitenkin, että työntekijä olisi ollut  työnantajan käytettävissä. Jos siis yksittäistä työvuoroa/keikkaa ei ole peruutettu, tulisi työntekijän olla käytettävissä siihen saakka, kunnes peruutuksesta ilmoitetaan.

Työsuhteen ulkopuolisten sopimussuhteiden kohdalla korvausvelvollisuutta tarkastellaan tapaus-ja sopimuskohtaisesti. Pääsääntöisesti noudatetaan sitä, mitä force majeure -tilanteista on sopimuksessa sovittu. Tapahtumaa, tapahtumapaikkaa tai tapahtuma-aluetta koskeva, tapahtuman peruuttamiseen johtava viranomaismääräys voi lähtökohtaisesti poistaa peruutuksesta mahdollisesti muuten aiheutuvan vahingonkorvausvelvollisuuden puolin ja toisin force majeure -perusteella. Force majeure -periaatteeseen voidaan kuitenkin vedota, vaikka sopimuksessa ei olisikaan tästä nimenomaista mainintaa.

Miten työsuhteisten oikeutta 14 päivän palkkaan tulkitaan?

Työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, mikäli työnteko kokonaan estyy työpaikalla sekä työntekijästä että työnantajasta riippumattomasta syystä. Työnteon on siis täytynyt estyä kokonaan. Asiaa tarkastellaan työntekijäkohtaisesti.

Työntekijällä on oikeus palkkaan, vaikka työpäivät, joina työnteko on estynyt, olisivat ajoittuneet yli 14 kalenteripäivän ajanjaksolle. 14 työpäivää voi siis kertyä tipoittain työnteon esteen jatkuessa. Tämä tilanne realisoituu esim. silloin, kun on sovittu yksittäisistä näytöksistä kevään ajalle ja viranomaismääräys estää esitystoiminnan.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin säännös on pakottava. Palkanmaksuvelvollisuudesta näissä tilanteissa ei voida sopia työehtosopimuksella eikä  työsopimuksella toisin. Työnantaja ei voi välttyä 14 päivän palkanmaksuvelvollisuudesta lomauttamalla työntekijöitä, joiden työnteko estyy.

Kaupunginorkesteri ilmoitti, että kolmen viikon päästä alkava kevään keikkajaksoni on peruttu. Samalla ilmoitettiin, etten saa palkkaa keikkajaksolta, koska 14 päivän määräaika palkanmaksulle on alkanut kulua peruutusilmoituksesta ja kulunut umpeen keikkojeni alkaessa. Miten tämä menee lain mukaan?

Työsopimuslain edellyttämä palkanmaksuvelvollisuus tällaisessa tilanteessa alkaa siitä, kun työnteko estyy viranomaisen määräämän kokoontumiskiellon takia. Työnteon estyminen ja 14 päivän ajanjakson laskeminen ei voi alkaa ennen tosiasiallisen työnteon aloittamista – 14 päivän ajanjaksoa ei siis lasketa ilmoituksen tekemisestä vaan perutun työn alkamisajankohdasta alkaen.

Tilaaja perui keikan varmuuden vuoksi ilman viranomaismääräystä, ja menetin sovitut työt. Kuuluuko minun saada palkkaa? Miten minun tulee toimia?

Vastaus riippuu siitä, oletko tehnyt sopimuksen työntekijän vai yrittäjän roolissa, ja kuka on sopimuskumppanisi. Lähtökohta on aina se, ettei sitovaa sopimusta voi perua ilman force majeure -syytä. Jos tilanteesta ja korvausten maksamisesta syntyy sopimusosapuolen kanssa erimielisyys, ole yhteydessä liittoon. Force majeure -syitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Jos kiertue peruuntuu, kuka on vastuussa menetettyjen keikkakorvausten ulkopuolelle jäävistä kuluista? Tällaisia ovat esimerkiksi viisumi-, lento- ja autovuokrakulut, jotka ovat suuri menoerä.

Ensimmäinen kysymys kiertueen perumisen kohdalla on se, onko työ ollut tarkoitus tehdä yrittäjänä vai työsuhteessa, ja kuka on sopimuskumppanisi.

Oletetaan, että kiertue on ollut tarkoitus tehdä yrittäjämuodossa ja laskuttaa paikallisilta järjestäjiltä, jolloin olet ollut suorassa toimeksiantosuhteessa järjestäjiin. Tällöin aluksi tutkitaan, onko keikkojen perumiselle ollut hyväksyttävä syy, esimerkiksi force majeure viranomaismääräyksen perusteella. Jos ei ole, voi muusikko vaatia korvauksia omalta sopimuskumppaniltaan – edellyttäen, ettei peruminen ole sallittua myöskään tehdyn sopimuksen perusteella. Käytännössä voi toki olla niin, että moni ei tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ala vaatia korvauksia sopimuskumppaniltaan. Juridisesti siihen olisi kuitenkin oikeus.

Jos peruminen on ollut täysin perusteltua ja laillista järjestäjän ja muusikon välisessä sopimussuhteessa ja muusikon kiertue on peruttu täysin sopimusten ja force majeure -perusteiden mukaisesti, ei korvauksia voi vaatia sopimuskumppanilta.

Muusikkojen liitolla ei ole jäsenpalvelua tai vakuutusta, joka korvaisi työ- tai toimeksiantosuhteeseen liittyviä ansionmenetyksiä (poikkeuksena Muusikkojen Sairauskassan sairauspäiväraha tietyissä tilanteissa). If:n liittovakuutus korvaa tiettyjä vapaa-ajan matkoihin liittyviä vahinkoja. Ammatillisiin vahinkoihin liittyvä vakuutus pitäisi siis olla muusikolla itsellään, tai hänen sopimuskumppanillaan. Järjestäjältä voi tiedustella, korvaako heidän vakuutuksensa syntyneitä kuluja. Ainakin suurilla ohjelmatoimistoilla on vakuutukset artistien sairastumisten varalta – toimistothan saattavat tässä tapauksessa joutua korvausvastuuseen järjestäjiä, bändimuusikoita ja muita sopimuskumppaneitaan kohtaan. Force majeure -tilanteista aiheutuneita kuluja vakuutukset kattavat harvoin, jos koskaan.

Jos kulut jäävät kannettavaksi itselle, voi ne ilmoittaa vähennyksinä omassa verotuksessa. Jos toimeentulo on kiertueen peruuntumisen takia vaarassa, voi työttömyyskassan jäsenenä kääntyä kassan puoleen. Lisäksi kannattaa tarkistaa, ovatko esimerkiksi lento- ja autovuokrayritykset asettaneet uusia peruutus- ja muita ehtoja tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Esimerkiksi Finnair on antanut kaikille lipuille muutosoikeuden tietyin edellytyksin.

Työsuhteissa on niin ikään katsottu, että esimerkiksi työnantajan määräyksestä tehdyillä  ulkomaanmatkoilla viranomaisen asettama lentokielto tai muu työhön paluun estävä matkustamisrajoitus on työntekijän kannalta force majeure -tilanne. Silloin työnantaja on matkan keskeytyessä velvollinen korvaamaan ylimääräiset majoitus- yms. kulut sekä maksamaan palkan normaaliin tapaan esteen jatkumisen ajalta. Jos kyseessä oli vapaa-ajan matka, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, mutta työpaikalta poissaolo katsotaan luvalliseksi. Viranomaisen toimet eivät siis aina ja automaattisesti tarkoita sitä, että työnteko on estynyt molemmista osapuolista riippumattomista syistä silloin, kun työnteon este ei ole kohdannut välittömästi omaa varsinaista työpaikkaa.