Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi

Musiikkiala vaatii päättäjiltä välittömiä toimenpiteitä:

1. Musiikkitapahtumien rajoituksia purettava välittömästi

Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.

2. Menetyksiin suhteutettu tukimäärä on jaettava nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti

Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.

3. Suomalainen musiikkiala uuteen nousuun!

Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.

Järjestöt vaativat pikaista tukea esittävän taiteen ammattilaisille

Esittävän taiteen alan järjestöt vaativat kannanotossaan pikaista taloudellista tukea esittävän taiteen alan freelancerille ja organisaatioille, joiden toimintaan ja ansioihin yleisötilaisuuksien kieltäminen ja rajoitukset jälleen vaikuttavat. Esittävän taiteen tuki tulee rahoittaa lisätalousarviolla, eikä se saa olla pois muusta kulttuuriin varatusta rahoituksesta.

Belgian korkein hallinto-oikeus keskeytti kulttuurialan koronasulun

Belgian teatterit ja muu kulttuuriala voittivat koronarajoituksia koskevan oikeuskäsittelyn. Tiistaina 28. joulukuuta 2021 julkaistu Belgian korkeimman hallinto-oikeuden päätös keskeyttää kulttuurin koronasulun ja mahdollistaa estradien avaamisen uudelleen.

”Tästä olemme Suomessakin pitäneet ääntä ja tehneet valituksia. Musiikki- ja kulttuurialan on oltava samalla viivalla muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa kun riskialttiutta arvioidaan”, kommentoi Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Hyvää joulua ja vaarallista uutta vuotta

Musiikkialan kohtalo tilanteen sijaiskärsijänä on jatkunut pian kaksi vuotta, vaikka tapahtumien turvallinen järjestäminen on ollut mahdollista pandemian alusta saakka. Freelancereiden kohtuuton tilanne on ratkaistava ensi tilassa.

Muusikkojen liitto peräänkuuluttaa uudelle vuodelle sitä, mitä kuluneellekin:

  • Mikäli kokoontumisrajoituksia tarvitaan, ne on kohdennettava yhdenvertaisesti ja läpinäkyvästi.
  • Rajoitukset eivät voi pohjautua perustelemattomaan riskipistetaulukkoon ja sen mielivaltaiseen soveltamiseen.
  • Freelancereille on kohdennettava tarvittava tuki töiden jälleen peruunnuttua, ja se on jaettava tarkoituksenmukaisen kanavan kautta.

Kompleksinen korona

Muusikkojen liitto on suhtautunut osin kriittisesti koronasääntelyn toteutustapaan. Toimien oikeudenmukaisuuden, oikeasuhtaisuuden sekä ennakoitavuuden pitäisi olla etusijalla. Toimialoja tulisi kohdella yhdenvertaisesti, ja rajoitusten täytyisi olla objektiivisesti arvioiden välttämättömiä. Näiltä osin on huomauttamista ollut monessa kohdassa. Pelkkä väite tai pelko ei tee rajoituksesta välttämätöntä, vaan välttämättömyys täytyy perustella.

Rajoitustoimet kohdennettava yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti toimialasta ja alueesta riippumatta

Koronatodistuksen osalta on todettu, että se mahdollistaa riskialttiin toiminnan avaamisen. Ongelmallista on kuitenkin, että em. riskialtista toimintaa ei ole osoitettu objektiivisesti arvioidun näytön perusteella. Konsertteja, keikkoja, teatteriesityksiä jne. oltaisiin voitu tähänkin saakka järjestää turvallisesti. Väite riskialttiudesta nojaa THL:n riskipistetaulukkoon, joka ei perustu objektiiviseen, tutkimustietoon perustuvaan näyttöön.

Musiikkialan ehdotukset alan uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi

Ryhmä musiikkialan järjestöjen edustajia vei selkeän neljän kohdan agendan musiikkialan hauraan tilanteen ja uudelleen rakentamisen ratkaisemiseksi pääministeri Sanna Marinille ja erityisavustaja Pirita Ruokoselle.

Musiikkialan ehdotukset:

  1. Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa
  2. Kulttuuribudjetin turvaaminen
  3. Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen
  4. Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava

Musiikkiala: Kulttuurin leikkaukset peruttava

Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.

Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.

Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskeva esitys jatkaa tartuntatautilain ongelmallista linjaa

Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskevaa esitystä ei tulisi saattaa voimaan hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Poikkeusajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta, välttämättömyyttä ja yhdenvertaisuutta tulisi tarkastella nykyisen epidemiatilanteen valossa perusoikeuslähtöisesti. Tartuntatautilain 58 §:ien (58 § – 58 h §) sisältöä tulisi arvioida uudelleen ja poistaa nyt käytännössä esiin tulleet laintulkintaan, pykälien välisiin ristiriitoihin ja perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvä ongelmat kokonaisuudessaan. Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tulisi viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä.

Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tule viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä

Koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa koskevaa esitystä ei tulisi saattaa voimaan hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Poikkeusajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta, välttämättömyyttä ja yhdenvertaisuutta tulisi tarkastella nykyisen epidemiatilanteen valossa perusoikeuslähtöisesti. Tartuntatautilain 58 §:ien (58 § – 58 h §) sisältöä tulisi arvioida uudelleen ja poistaa nyt käytännössä esiin tulleet laintulkintaan, pykälien välisiin ristiriitoihin ja perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvä ongelmat kokonaisuudessaan. Poikkeusajan lainsäädäntöä ei tulisi viedä osaksi normaaliajan lainsäädäntöä.

Musiikkiala ei puolla riskipotentiaalin arviointitaulukkoa

Music Finland on lausunut 14. syyskuuta 2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. Muusikkojen liitto on yksi Music Finlandin jäsenjärjestöistä, joiden näkemystä lausunto edustaa.

Riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ei tule ottaa käyttöön

THL:n valmistelemaa riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ei tule ottaa käyttöön. Sääntelyä on tehtävä dialogissa niiden alojen asiantuntijoiden kanssa, joita asia koskee. Lisäksi tartuntatautilain 58 d § tulee ehdottomasti poistaa.

Riskipotentiaalin arviointitaulukon perusteet tai sen muodostamisessa käytetyt lähteet eivät ole saatavilla, joten niiden kriittinen arviointi ei ole mahdollista.

Hallituksen esitys tartuntatautilain 58 d §:n muutoksesta liian tulkinnanvarainen

Hallitus esittää muutettavaksi väliaikaisesti voimassa olevaa pykälää, joka koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronapandemian leviämisen estämiseksi. Muutosesitys on liian tulkinnanvarainen, ja pykälä tulisi ensisijaisesti kumota kokonaan.

Esityksen mukainen pykälämuutos sisältää juridisia ongelmia, joita jo tartuntatautilain 58 §:n soveltaminen on tuonut tullessaan koronapandemian aikana kokoontumisrajoitusten osalta. Ongelmat liittyvät lain tulkinnanvaraisuuteen tilanteissa, joissa rajoitetaan perusoikeuksia.

Musiikkiala: Ovet on saatava auki

Perjantaina 20. elokuuta 2021 kulttuuri- ja musiikkialan edustajat tapasivat pääministeri Sanna Marinin. Musiikkialan viesti Marinille ja hänen hallitukselleen on selvä: ovet on saatava auki. Luottamus politiikkaan on pian mennyttä, jos kulttuurialaa ei aleta kohdella yhdenvertaisesti ja valtion toimia johtaa yhtenäisesti.

Kantelu aluehallintovirastojen asettamista yleisötilaisuusrajoituksista

Muusikkojen liiton juristi Mirkka Kivilehto jätti 29. heinäkuuta 2021 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun.

Kantelussa pyydetään eduskunnan oikeusasiamiestä lausumaan, onko nykyinen valtioneuvoston hybridistrategiaan sidottu tapa, jolla STM:n johdon alaisuudessa toimivat aluehallintovirastot rajoittavat yleisötilaisuuksia ja sitä kautta muusikkojen ja esittävien taiteen ammattilaisten ammatinharjoittamista ilman julkisia perusteluja, voimassa olevan lainsäädännön, perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon mukainen.

Kantelu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä

Aluehallintovirastot ovat rajoittaneet kokoontumista ja lähikontakteja maaliskuusta 2020 lähtien tartuntatautilain perusteella. Toimet on tehty vakavan tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Päätöksissä on ollut juridisia ongelmia kautta linjan liittyen muun muassa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokouksien määrittelyyn ja päätösten perusteluihin, kuulemisvelvoitteeseen ja elinkeinonharjoittajien yhdenvertaiseen kohteluun. Hallinto-oikeuksissa on tällä hetkellä lukuisia valituksia vireillä, mutta yhtäkään asiaan liittyvää ratkaisua ei olla vielä saatu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamien nykyisten voimassa olevien lähikontakteja koskevien päätösten muodostava oikeustila on ilmeisen järjenvastainen ja sitä on pelkkien päätösten perusteella vaikea ymmärtää. Muusikkojen liiton juristi Mirkka Kivilehto pyytää kantelussaan eduskunnan oikeusasiamiestä lausumaan, onko Etelä-Suomen aluehallintovirasto toiminut julkisen vallankäytön rajoissa ja lain mukaan.

 

Kantelu aluehallintoviraston kokoontumisia koskevasta päätöksestä

Kantelu koski Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä LSSAVI/16940/2020, jossa kiellettiin alueella kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ajalla 2.–21.12.2020. Kantelussa todetaan päätöksen olevan lainvastainen, ja että vastaavat lainvastaisuudet toteutuvat myös muiden aluehallintovirastojen päätöksissä vuonna 2020.

Kantelussa juristi Mirkka Kivilehto tuo esiin kolme päätökseen ja sen perusteluihin liittyvää ongelmaa:

1. Ei ole selvää, kuka on asianosainen

2. Perustelut ja oikeudellinen punninta puuttuvat

3. Aluehallintovirastojen perustelut lähes identtisiä