Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas

9. Miten käy sosiaaliturvan, kun työ vie ulkomaille?

Monelle keikkatyöläiselle työskentely eri maissa on arkipäivää. Sosiaaliturva-asiat kannattaa selvittää ennen ulkomaille lähtöä Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta. Suomen kansalaisuus tai verojen maksaminen Suomeen ei merkitse automaattisesti sitä, että kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan.

Sosiaaliturvaa eri maissa säätelevät EU:n sosiaaliturva-asetus ja kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset. Lisäksi on niin sanottuja sopimuksettomia maita.

Pääsääntöisesti työntekijät ja yrittäjät kuuluvat sen maan sosiaaliturvaan, jossa työskentelevät. Joissakin tapauksissa he voivat kuitenkin kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Apurahansaajat rinnastetaan ulkomailla työskennellessä yrittäjiin, mutta apurahansaajia ei vakuuteta ulkomailla yhtä laajasti kuin yrittäjiä.

9.1 Sosiaaliturvaa säätelevät EU:n sosiaaliturva-asetus ja sopimukset

EU:n sosiaaliturva-asetus säätelee EU:n jäsenvaltioiden välillä liikkuvien lakisääteistä sosiaaliturvaa. Asetus koskee myös Sveitsiä ja ETA-maita eli Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Myös Isossa-Britanniassa noudatetaan samoja käytäntöjä. Asetus kattaa laajasti sosiaaliturvaa, esimerkiksi sairausvakuutuksen, työttömyysturvan ja eläkkeet.

Joidenkin maiden kohdalla oikeus toisen maan sosiaaliturvaan perustuu sosiaaliturvasopimuksiin. Suomella on sopimukset Australian, Chilen, Etelä-Korean, Intian, Israelin, Japanin, Kanadan, Kiinan, Kanadan Quebecin ja Yhdysvaltojen kanssa. Sopimusten sisältö vaihtelee, mutta kaikki sopimukset koskevat vähintään työeläkkeitä.

EU:n sosiaaliturva-asetuksella ja kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla tavoitellaan sitä, että kukin henkilö kuuluu yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan.

Lisäksi on niin sanottuja sopimuksettomia maita, esimerkiksi Venäjä. Jos työskentelee sopimuksettomassa maassa, voi joutua maksamaan sosiaaliturvamaksuja työskentelymaassa ja Suomessa, ja silti sosiaaliturva voi olla puutteellista.

9.2 Työntekijä kuuluu pääsääntöisesti työskentelymaan sosiaaliturvaan

EU- ja ETA-maissa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja niissä maissa, joiden kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, työntekijä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, jossa työskentelee. Tällöin sosiaaliturvamaksut ja oikeus sosiaaliturvaetuuksiin määräytyvät työskentelymaan lakien mukaisesti. Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset eivät kata kaikkia samoja etuuksia kuin EU:n sosiaaliturva-asetus, ja sopimusten sisältö vaihtelee maittain.

Tietyissä tilanteissa työntekijä voi kuitenkin kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka työskentelisi EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa. Näin on, jos työntekijä lähtee ulkomaille suomalaisen työnantajan lähettämänä, kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan ja tekee ulkomailla töitä tilapäisesti, maasta riippuen enintään kahdesta viiteen vuotta. Esimerkiksi muusikko voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentelee Ranskassa tai Yhdysvalloissa kuukauden kiertueella suomalaisen ohjelmatoimiston lähettämänä. Jos taas muusikko pestautuu suoraan esimerkiksi ranskalaisen ohjelmatoimiston palvelukseen Ranskaan, muusikko kuuluu Ranskan sosiaaliturvaan.

Lisäksi kahdessa tai useammassa EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa työskenteleville on omat säännöt. Jos henkilö työskentelee vuoden aikana asuinmaassaan ja muualla samaan aikaan tai vuorotellen, henkilö kuuluu yleensä asuinmaansa sosiaaliturvaan. Työnantajien lukumäärällä ei ole väliä. Esimerkiksi jos muusikko keikkailee vuoden mittaan usean EU-maan festareilla, mutta vakituinen asuinpaikka on Suomi ja töitä on säännöllisesti myös Suomessa, muusikko voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.

EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa työskentelevälle tulee hakea Eläketurvakeskuksesta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta A1-todistus ja sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelevälle vastaava sopimuskohtainen todistus. Todistuksia haetaan samalla hakemuslomakkeella maasta riippumatta. Jos todistusta ei ole haettu tai sitä ei voida myöntää, työntekijä kuuluu vakuuttaa työskentelymaan sosiaaliturvassa.

Työnantaja hakee todistusta työntekijälle, mutta jos työntekijällä on useita työnantajia Suomessa ja ulkomailla, työntekijä voi hakea todistusta myös itse. Myös etätyötä ulkomailla tekevälle työntekijälle tulee hakea todistus. Työnantaja on aina velvollinen maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä Suomen vai työskentelymaan sosiaaliturvaan.

Kun työntekijällä on A1-todistus tai sopimuskohtainen todistus, myös ulkomaisten työnantajien pitää huolehtia siitä, että sosiaaliturvamaksut maksetaan Suomeen. Eläketurvakeskuksesta saa tarvittaessa myös valtakirjan, jonka avulla työntekijä voi itse hoitaa maksut työnantajan puolesta Suomessa.

A1-todistuksen perusteella työntekijä saa Kelasta eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Sitä vastaan saa sairastapauksessa hoitoa EU- tai ETA-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Sosiaaliturvasopimukset eivät Australiaa lukuun ottamatta kata sairaanhoitoa. Jos lähetetty työntekijä on sairausvakuutettu, työntekijä saa ulkomailla annetun hoidon kustannuksista saman Kela-korvauksen kuin vastaavasta hoidosta Suomessa.

Jos lähtee työkomennukselle EU- ja ETA-maiden, Sveitsin tai Ison-Britannian ulkopuolelle maahan, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, lähetettynä työntekijänä saattaa kuulua sekä Suomen että työskentelymaan sosiaaliturvaan. Tällöin voi joutua maksamaan kaksinkertaisesti sosiaaliturvamaksuja ja silti saatava sosiaaliturva voi olla puutteellista. Sopimuksettomaan maahan työkomennukselle lähdettäessä sekä työntekijä että työnantaja tekevät kumpikin oman ilmoituksen Kelaan. Kun ilmoituksen tekee ajoissa ennen ulkomaille muuttoa, mahdolliset Kelan etuudet voivat jatkua keskeytyksettä enintään viiden vuoden ajan. Ilmoitus tarvitaan myös työn päättymisestä tai työskentelymaan vaihtumisesta.

9.3 Sosiaaliturvasopimuksissa ei yleensä ole yrittäjiä koskevia sääntöjä

Yrittäjä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, jossa työskentelee. Poikkeuksia kuitenkin on. Jos yrittäjä lähtee EU- tai ETA-maahan, Sveitsiin tai Isoon-Britanniaan työskentelemään tilapäisesti enintään kahdeksi vuodeksi, yrittäjä voi yleensä kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Ehtona on, että yritystoiminta on kestänyt ja YEL-vakuutus on ollut voimassa Suomessa vähintään neljä kuukautta ennen ulkomaille lähtöä. Myös ulkomailta Suomeen etätyötä tekevä yrittäjä voi samoilla edellytyksillä kuulua Suomen sosiaaliturvaan.

EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa työskentelevän yrittäjän tulee hakea osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta A1-todistus Eläketurvakeskuksesta. Jos todistusta ei ole, yrittäjän tulee vakuuttaa itsensä työskentelymaan sosiaaliturvassa.

A1-todistuksella varustettu yrittäjä maksaa ulkomailta edelleen YEL-maksunsa suomalaiseen eläkevakuutusyhtiöön. Sairauspäivärahat sekä vanhempainpäivärahat määräytyvät suomalaisen YEL-työtulon mukaan. Näitä etuuksia maksetaan EU- ja ETA-maihin, Sveitsiin ja Isoon Britanniaan. A1- todistuksen perusteella yrittäjä saa näissä maissa myös hoitoa sairastapauksessa, kunhan on hakenut Kelasta eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Esimerkiksi jos Suomessa yrittäjänä työskentelevä kääntäjä muuttaa kolmeksi vuodeksi Italiaan ja tekee sieltä käsin töitä Suomeen, kääntäjä voi edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Yli kahden vuoden työskentely EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa vaatii poikkeusluvan ja työskentelymaan suostumuksen. Poikkeuslupaa voi hakea A1-hakemuslomakkeella.

EU- ja ETA-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa on erilliset säännökset niihin tilanteisiin, joissa yrittäjä työskentelee kahdessa tai useammassa maassa. Jos yrittäjä asuu Suomessa ja työskentelee vuoden aikana Suomen lisäksi yhdessä tai useammassa näistä maista, yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.

Tilanne monimutkaistuu, jos yrittäjä lähtee töihin maahan, jonka kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, tai sopimuksettomaan maahan. Kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa ei pääsääntöisesti ole yrittäjiä koskevia sääntöjä. Tällöin yrittäjiin pätevät Kela-turvan osalta sopimuksettomia maita koskevat säännöt.

Jos aikoo yrittäjänä lähteä työskentelemään sopimuksettomaan maahan, yrittäjän tulee tehdä ilmoitus Kelaan. Yrittäjä voi pitää suomalaisen YEL-vakuutuksen voimassa ja kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentely sopimuksettomassa maassa kestää alle vuoden ja tarkoitus on palata sen jälkeen Suomeen. YEL-vakuutus tulee päättää jo lähtiessä, jos tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden.

9.4 Apurahalla ulkomaille lähtevät rinnastetaan yrittäjiin

EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ja kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa ei ole apurahansaajia koskevia sääntöjä. Niinpä apurahansaajat rinnastetaan ulkomailla työskennellessä yrittäjiin. Apurahansaajia ei kuitenkaan vakuuteta ulkomailla yhtä laajasti kuin yrittäjiä, sillä läheskään kaikissa maissa ei tunneta apurahansaajan käsitettä.

Suomalaisella apurahalla EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa enintään kaksi vuotta työskentelevät voivat yleensä kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Apurahalla työskentelevän tulee lähtiessään kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja maksaa MYEL-vakuutusta koko ulkomailla työskentelyn ajan. Apurahansaajalta ei edellytetä neljän kuukauden MYEL-vakuutusta ennen ulkomaille lähtöä, kuten yrittäjältä edellytetään YEL-vakuutusta.

EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa työskentelevän apurahansaajan tulee hakea osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta A1-todistus Eläketurvakeskuksesta. Jos todistusta ei ole, apurahansaajan tulee vakuuttaa itsensä työskentelymaan sosiaaliturvassa, jos se on mahdollista.

Joissain tilanteissa sosiaaliturva voi säilyä Suomessa myös, jos apurahansaaja lähtee sosiaaliturvasopimusmaahan. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jos apurahansaaja on välittömästi ennen Yhdysvaltoihin lähtöä kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ja ottaa MYEL vakuutuksen Yhdysvalloissa työskentelyn ajaksi. Myös muiden sopimusmaiden kanssa on sovittu tilanteista, joissa apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan

Jos apurahansaaja aikoo lähteä työskentelemään sopimuksettomaan maahan, sosiaaliturva-asiat tulee selvittää Kelan kanssa.

9.5 Lisätietoa luvun asioista

  • Ulkomailla työskentelevän sosiaaliturvasta voi lukea lisää Kelan ja Eläketurvakeskuksen
  • Melan sivuilla kerrotaan apurahalla työskentelystä ulkomailla.