Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas

7. Mitä eläkettä saa eri elämäntilanteissa?

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää eläkejärjestelmää: työeläke- ja kansaneläkejärjestelmä. Työeläkkeet ansaitaan työsuhteissa, yrittäjänä tai omassa työssä esimerkiksi apurahoilla. Työeläkkeitä täydentävät tarvittaessa kansan- ja takuueläkkeet, jotka turvaavat minimitoimeentulon. Suurin osa eläkeläisistä saa työeläkettä.

Määräiässä alkavan eläkkeen nimi on vanhuuseläke. Syntymävuosi vaikuttaa siihen, milloin vanhuuseläkkeelle voi jäädä.

Osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke tuovat joustoa eläkkeelle jäämiseen. Niidenkin ikärajat määräytyvät syntymävuoden mukaan. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea kuka vain, kun taas työuraeläke on tarkoitettu tilanteisiin, joissa on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä ja työkyky on heikentynyt.

Eläkkeelle siirtyminen voi tulla ajankohtaiseksi suunniteltua aiemmin, jos sairaus tai vamma alentaa työkykyä. Jos sairaus tai vamma on alentanut työkykyä vähintään vuoden ajan, voi saada kuntoutustukea, osakuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Kun työkyky heikkenee, ensisijaisesti tulee kuitenkin hakeutua kuntoutukseen.

Lisäksi leskelle, entiselle puolisolle ja lapsille voidaan tietyin edellytyksin maksaa perhe-eläkettä, joka turvaa toimeentulon perheen huoltajan kuoltua.

Vuonna 2022 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,2-vuotiaana. Tässä luvussa ovat mukana muut paitsi osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneet tai perhe-eläkettä saavat.

7.1 Vanhuuseläke alkaa määräiässä

Suomessa voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneillä vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan 64-vuotiaana. Alaikäraja nousee syntymävuoden mukaan hiljalleen ylöspäin, ja vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä alaikäraja on sidottu elinajanodotteeseen eikä sitä ole vielä vahvistettu laissa. Vuonna 2003 syntyneet voivat vuoden 2023 alussa tehdyn arvion mukaan jäädä eläkkeelle aikaisintaan 68 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä.

Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää vanhuuseläkeiän täyttymistä ja eläkkeen hakemista sekä mahdollisen työsuhteen päättymistä. Eläkkeelle ei kuitenkaan tarvitse jäädä vielä alaikärajan täyttyessä. Mitä pidempään työskentelee ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman työeläkkeen saa. Vanhuuseläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle jäämistä lykkää yli alaikärajan.

Työeläkeotteelle on arvioitu tavoite-eläkeikä, joka kertoo, mihin asti eläkettä tulee lykätä, jotta saa eläkkeen täysimääräisenä. Tällöin lykkäyskorotukset korvaavat elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen. Tavoite-eläkeikää ei kuitenkaan lasketa vuonna 1987 ja sen jälkeen syntyneille, koska se ylittäisi nykyisen laissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan eli 70 vuotta. Oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja tavoite-eläkeiän voi selvittää esimerkiksi työeläke.fi-verkkosivun laskurilla.

Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010 elinajan pitenemisen takia. Se ikään kuin jakaa saman eläkesumman pidemmälle elinajalle. Vuoden 2023 kertoimella laskettuna esimerkiksi vuonna 1961 syntyneen eläke pienenee noin kuudella prosentilla. Elinaikakertoimen tarkoitus on kannustaa jatkamaan työssä pidempään. Sitä sovelletaan kaikkiin työeläkkeenä maksettaviin eläkkeisiin paitsi perhe-eläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeessä kerroin koskee vain sitä eläkkeen osaa, joka on karttunut työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä.

Vanhuuseläke koostuu koko työuran aikana karttuneesta eläkkeestä. Kulloinkin voimassa olevat työeläkelait vaikuttavat työeläkekertymään vain lakien voimassaoloajan. Nämä kaikki kertymät vaikuttavat omalta osaltaan aikanaan maksettavaan eläkkeeseen. Keskimääräinen eläke vuonna 2021 oli 1 784 euroa kuukaudessa.

7.2 Osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke tuovat joustoa

Vuonna 1963 ja sitä ennen syntyneet voivat hakea osittaista vanhuuseläkettä aikaisintaan 61-vuotiaina. Myöhemmin syntyneillä on mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää.

Osittaisella vanhuuseläkkeellä ei ole työssäolorajoituksia, eli työntekijä, yrittäjä tai apurahansaaja voi jatkaa normaalisti työssä, vähentää työntekoa tai vaikka lopettaa työnteon. Eläkettä voi nostaa 25 tai 50 prosenttia siihen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Tätä osuutta kuitenkin leikataan 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti eli 4,8 prosenttia vuodessa alimman vanhuuseläkeiän täyttymiseen saakka. Leikkaus pienentää tulevaa vanhuuseläkettä pysyvästi.

Työuraeläkkeeseen puolestaan on oikeus henkilöllä, joka on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt. Työuraeläke edellyttää vähintään 63 vuoden ikää, ja vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneille työuraeläke voidaan myöntää vasta kaksi vuotta ennen oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Työuraeläke on siihen mennessä kertyneen eläkkeen suuruinen. Sen rinnalla voi tehdä työtä ja ansaita tiettyyn eurorajaan asti. Vuonna 2023 tuo raja on 922,42 euroa kuukaudessa.

Työuraeläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto sekä viimeisimmän työnantajan kuvaus senhetkisestä työstä ja työolosuhteista. Yrittäjä ja apurahansaaja voi kirjoittaa kuvauksen itse. Oma eläkelaitos tekee ratkaisun hakemuksen perusteella. Työuraeläke ei edellytä yhtä suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläkkeen saaminen. Eläkelaitos selvittää myös, täyttyvätkö työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit.

7.3 Ammatillinen kuntoutus vai työkyvyttömyyseläke?

Toimeentulo turvataan työkyvyttömyyseläkkeellä, jos työkyvyttömyys aiheuttaa ansiotulojen menetyksen joko kokonaan tai osittain vähintään vuoden ajaksi. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä selvitetään kuntoutusmahdollisuudet ja työhön paluun edellytykset.

Työntekijällä, yrittäjällä ja apurahansaajalla on oikeus työeläkelaitosten kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen, jos työkyvyttömyys uhkaa lähimmän viiden vuoden kuluessa, vakuutettuja työansioita on tietty määrä ja kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa jatkamaan työssä pidempään tai palaamaan pitkältä sairauslomalta takaisin työhön.

Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi koulutusta, kurssitusta tai työkokeilua. Kuntoutujaa voidaan tukea hankkimaan itselleen uusi ammatti, jos kyky tehdä oman alan töitä on mennyt. Esimerkiksi tanssija, joka ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tanssimista, voi kouluttautua vaikkapa tanssinopettajaksi tai lähihoitajaksi. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

Kuntoutuksesta vastaa tilanteen mukaan Kela tai jokin työeläkelaitos. Työeläkelaitosten tehtävänä on kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja kuntoutuksen suunnittelu yhteistyössä henkilön kanssa, kuntoutuksen toteuttaminen sekä kuntoutuksen aikaisen toimeentulon turvaaminen. Kela selvittää tarvittaessa henkilön kuntoutustarvetta jo sairauspäivärahakaudella. Kelan järjestämä kuntoutus voi täydentää työeläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta. Kela voi tarjota muun muassa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta.

Jos työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään 60 prosenttia, voi saada täyden työkyvyttömyyseläkkeen. Jos taas työkyky on alentunut vuoden ajaksi vähintään 40 prosenttia, voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen. Lisäksi edellytetään, että ansiot ovat alentuneet vähintään saman prosenttimäärän aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta. Ansioiden alenemisen syynä voi olla esimerkiksi työajan lyheneminen tai uusiin, aiempaa kevyempiin tehtäviin siirtyminen. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärin B-lausunto terveydentilasta. Päätöstä tehtäessä arvioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuutta hankkia ansiotuloja. Huomioon otetaan myös ikä, koulutus, aiempi työkokemus, asumisolosuhteet ja perhesuhteet. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin 60 vuotta täyttäneille. Vanhuuseläkeiän täyttäneelle työkyvyttömälle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke.

Ennen täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä ansioiden menetystä korvataan yleensä sairausajan palkalla ja sairauspäivärahalla. Kela maksaa päivärahaa saman sairauden perusteella noin vuoden ajalta. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivää, Kela ilmoittaa, milloin sen maksaminen päättyy, ja kehottaa selvittämään kuntoutuksen mahdollisuuksia tai hakemaan eläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa päivärahakauden päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on nimeltään kuntoutustuki ja määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke on osakuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu jo karttuneesta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkkeen osasta. Tulevan ajan eläkkeen osa tarkoittaa laskennallista kertymää, joka lasketaan sen vuoden alusta, jolloin henkilö todetaan työkyvyttömäksi, sen kuukauden loppuun, jolloin henkilön vanhuuseläkeiän alaikäraja täyttyy. Tältä ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotta kohti eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta. Vakiintunut ansio määräytyy pääsääntöisesti työkyvyttömäksi tuloa edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella.

Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saa työeläkelaitoksen sijaan Kelasta, jos on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön eivätkä muut eläketulot ylitä kansaneläkkeeseen oikeuttavaa tulorajaa. Vuonna 2023 Kelan kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa voi ansaita enintään 922,42 euroa kuukaudessa ilman, että tuloilla on vaikutusta kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksun jatkumiseen. Jos ansaitsee tätä enemmän, maksaminen keskeytetään.

Pakolliset liikenne- ja tapaturmavakuutukset ovat avainasemassa silloin, kun henkilö vammautuu tai menehtyy liikenneonnettomuuden tai tapaturman uhrina. Nämä korvaukset ovat useimmiten suurempia kuin mitä työeläkelakien mukaan saisi. Korvaukset ovat ensisijaisia, eikä työeläkettä yleensä näiden rinnalla jää maksettavaksi. Siitä huolimatta vammautuneen kannattaa hakea työeläkettä, sillä jos työkyky myöhemmin palautuu, työeläkettä karttuu myös työkyvyttömyysajalta.

7.4 Eläkehakemus ohjautuu oikeaan työeläkelaitokseen

Kun on jäämässä eläkkeelle, tulee tehdä eläkehakemus. Eläkehakemuksen voi tehdä sähköisesti työeläkelaitoksen hakemispalvelussa tai paperisella lomakkeella. Samalla eläkehakemuksella voi hakea työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä.

Eläkepäätöksen antaa, työeläkkeen maksaa ja eläkeasioissa neuvoo se työeläkelaitos, jossa eläkkeelle jäävällä on eniten vakuutettuja ansioita viimeisen kahden kalenterivuoden ajalta. Ei kuitenkaan tarvitse itse tietää, mikä tuo työeläkelaitos on, vaan hakemus ohjautuu rekisteritietojen perusteella oikeaan työeläkelaitokseen. Eläkehakemuksen voi jättää mihin tahansa työeläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, Melan asiamiehelle tai Kelan palvelupisteeseen.

Myös ulkomailla tehdystä työstä on voinut kertyä eläkettä. EU- ja ETA-maista, Sveitsistä ja sosiaaliturvasopimusmaista voi hakea eläkettä samalla hakemuksella, jolla hakee eläkettä Suomesta. Sosiaaliturvasopimusmaat ovat maita, joiden kanssa Suomi on solminut sopimuksen sosiaaliturvasta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina ja Australia. Sopimusten sisältö vaihtelee, eivätkä ne välttämättä kata kaikkia eläke-etuuksia. Niin sanotuista sopimuksettomista maista eläkettä täytyy hakea itse, jos sellaista ylipäätään maksetaan ulkomaille. Ulkomailla työskentelystä kerrotaan lisää tämän oppaan luvussa 9.

7.5 Eläkkeellä saa tehdä töitä

Vanhuuseläkkeelle jäädäkseen täytyy katkaista työsuhde, mutta eläkkeellä voi aloittaa uuden työsuhteen. Eläkettä karttuu työansioista 1,5 prosenttia vuodessa tiettyyn ikään asti: vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä enintään 68-vuotiaiksi, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69-vuotiaiksi ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä 70-vuotiaiksi. Kun ikä tulee täyteen, voi hakea maksuun eläkkeellä tehdystä työstä kertynyttä eläkkeenosaa.

Yrittäjätoimintaa ei tarvitse lopettaa, vaikka jäisi vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle jäänyt yrittäjä voi jatkaa yrittäjätoimintaansa rajoituksetta ilman YEL-vakuutusta. Yrittäjätoiminnasta ei silloin kartu lisää eläkettä. Halutessaan yrittäjä voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen, jolloin eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosityötulosta vastaavasti kuin työsuhteessa eli tiettyyn ikään asti. Myös apurahoilla voi työskennellä vanhuuseläkkeellä, mutta silloin apurahoista ei kerry eläkettä.

Muuta kuin vanhuuseläkettä saavan kannattaa ottaa yhteyttä eläkkeen maksajaan, jos haluaa tehdä työtä eläkkeen rinnalla. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi pääsääntöisesti ansaita 40–60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiostaan. Ansiorajaan vaikuttaa se, saako täyttä työkyvyttömyyseläkettä vai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia työntekijän vuosiansioista tai yrittäjän tai apurahansaajan työtulosta. Tällöin työnantajan on otettava työntekijälleen työeläkevakuutus. Yrittäjän tulee puolestaan ottaa YEL-vakuutus ja apurahansaajan MYEL-vakuutus.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on keskeytetty tai jätetty lepäämään työnteon vuoksi, on töiden lopettamisesta itse ilmoitettava eläkelaitokselle, jotta eläkkeen maksaminen voi jälleen alkaa. Eläke voi olla lepäävänä kerrallaan vähintään kolme kuukautta ja enintään kaksi vuotta.

7.6 Lisätietoa luvun asioista