Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas

2. Miten keikkatyöläisen eläketurva karttuu?

Keikkatyöläiseltä vaaditaan eläkeasioiden hoidossa omatoimisuutta. Eläkeasiat voivat tuntua esimerkiksi nuoresta aikuisesta kaukaisilta, mutta eläke karttuu koko työuran ajan. Lisäksi eläkkeelle voi päätyä esimerkiksi sairauden vuoksi jo paljon ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.

Eläkevakuutukset ovat lakisääteisiä. Niitä on pääsääntöisesti kahdenlaisia: työnantajan työntekijöilleen järjestämiä eläkevakuutuksia ja yrittäjien itselleen maksamia yrittäjäeläkevakuutuksia. Lisäksi apurahansaaja voi hakea eläkevakuutusta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta. Moni kerryttää elämänsä aikana eläkettä eri työmuodoilla, ja kaikesta kertyneestä eläkkeestä muodostuu lopulta kokonaisuus.

Eläkkeen karttumiseen vaikuttaa ikä sekä työntekijän työansio, yrittäjän työtulo tai apurahansaajan työtulo. Tiedot eläkettä kartuttaneista ansioista voi tarkistaa työeläkeotteelta.

Yrittäjän työtulo tarkoittaa yksinkertaistetusti yrittäjän työpanoksen arvoa, joka on eri asia kuin veronalainen ansiotulo tai yrityksen voitto. Yrittäjän eläkemaksun suuruus määräytyy työtulon perusteella, mutta siihen voi saada myös joustoa.

Apurahansaajan työtulo kertoo työskentelyyn tarkoitetun apurahan määrän vuositasolle muunnettuna. Eläkettä voi kertyä vain taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn kohdistettavista apurahoista.

Työnantajan tulee ottaa työntekijöilleen myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Apurahalla työskentelevillä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on automaattisesti voimassa eläkevakuutuksen rinnalla. Yrittäjille työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on vapaaehtoinen.

2.1 Työeläke kertyy pienistäkin työrupeamista

Jotta ansiotyö kartuttaa eläkettä, sen täytyy olla vakuutettua. Keikkatyöläiselle voi kertyä eläkettä samanaikaisesti useista eri työtehtävistä ja eri eläkejärjestelmistä. Esimerkiksi musiikinopettaja voi kartuttaa eläkettä sekä leipätyöllään että keikkahommilla.

Sovellettava työeläkelaki määräytyy muun muassa sen mukaan, tekeekö työtä työsuhteessa, yrittäjänä vai apurahansaajana. Työeläkelaitokset neuvovat, jos on epäselvyyttä siitä, minkä eläkelain alueelle ansiotyö kuuluu. Viime kädessä Eläketurvakeskus ratkaisee epäselvyydet.

Yksityisen työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan työntekijän eläkelakia (TyEL). Valtion, kunnan ja muun julkisen alan työntekijöitä koskee julkisten alojen eläkelaki (JuEL). Yrittäjätyöstä eläke karttuu yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan, ja apurahakaudelta eläke kertyy maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) perusteella. Lisäksi on vielä erikseen merimieseläkelaki (MEL).

Kaikista pienistäkin työrupeamista karttuneet eläkekertymät lasketaan eläkkeelle jäädessä yhteen, ja niistä muodostuu lopullinen eläke. Jos eläkevakuutettavat työansiot jäävät pieniksi, kuten keikkatyötä tekeville saattaa käydä, se vaikuttaa suoraan karttuvaan eläkkeeseen. Pienen työeläkkeen lisäksi on mahdollista saada kansaneläkettä.

Työsuhteessa eläkettä karttuu työansion mukaan ja yrittäjillä ja apurahansaajilla työtulon perusteella.

Eläkettä karttuu

• 17–52-vuotiaalle 1,5 prosenttia vuodessa, paitsi yrittäjillä karttuma alkaa vasta 18-vuotiaina
• 53–62-vuotiaalle 1,7 prosenttia vuodessa (tilapäisesti vuosina 2017–2025)
• 63–67-vuotiaalle 1,5 prosenttia vuodessa.

Eläkettä karttuu myös työtä tekevälle vanhuuseläkkeellä olevalle henkilölle syntymävuodesta riippuen 68-, 69- tai 70-vuotiaaksi asti, paitsi apurahatyöskentelystä. Eläkkeen rinnalla saaduista ansioista eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. Eläkettä karttuu myös esimerkiksi sairaus-, työttömyys-, vanhempain- ja tartuntapäivärahasta sekä vuorotteluvapaakorvauksesta ja kuntoutusrahasta. Myös tutkintoon johtava opiskelu ja oman lapsen hoitaminen kotihoidontuella kartuttavat eläkettä.

Niin sanotusta pimeästä työstä, matkakorvauksista tai päivärahoista ei kartu eläkettä tai sosiaaliturvaa. Siksi ei kannata suostua, jos työn teettäjä ehdottaa korvauksen maksamista pimeästi käteisellä, keksityillä kilometrikorvauksilla tai verovapaina päivärahoina.

Tekijänoikeusjärjestöjen maksamat käyttökorvaukset eivät kartuta työntekijöiden työeläkettä, mutta yrittäjien eläketurvassa niitä voidaan ottaa huomioon työtuloa määriteltäessä. Kuitenkin työsuhteessa saadut tekijänoikeuskorvaukset voivat kartuttaa työntekijöiden työeläkettä, jos asiasta on sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.

Ulkomailla tehdystä työstä voi karttua eläkettä Suomeen tai työntekomaahan. Joskus eläkettä ei kerry lainkaan. Kannattaa siis selvittää, miten eläkeasiat menevät omassa tilanteessa. Ulkomailla työskentelystä voi lukea lisää tämän oppaan luvusta 9. Ulkomailta Suomeen töihin tulleiden työeläke karttuu samalla tavoin kuin suomalaisten.

Tiedot eläkettä kartuttaneista ansioista voi tarkistaa sähköiseltä työeläkeotteelta, joka löytyy monesti oman työeläkelaitoksen verkkopalvelusta ja ainakin työeläke.fi-sivustolta. Otteelta on hyvä tarkistaa vuosittain, että kaikista työrupeamista ja sosiaalietuuksista on maksettu eläkemaksu. Säännöllinen tarkistaminen on tärkeää siksikin, että henkilöllä on itsellään näyttövelvollisuus kuusi vuotta vanhemmista puuttuvista tiedoista. Esimerkiksi verottaja hävittää tätä vanhemmat tiedot, joista työeläkeotteelta puuttuvat ansiot voisi selvittää.

Suomessa asuvat 17–60-vuotiaat henkilöt saavat työeläkeotteen myös paperisena kotiin joka kolmas vuosi. Yli 60-vuotiaille työtä tekeville ote lähetetään vuosittain. Eläkeläisille ei lähetetä työeläkeotetta kotiin. Myöskään julkisen alan työntekijöille ei enää jaeta otetta kotiin, vaan se on tarkastettava sähköisenä.

Eläke lasketaan aikanaan työeläkeotteessa esitetyistä ansiotiedoista.

2.2 Työnantaja järjestää työntekijän eläkevakuutuksen

Työnantajan täytyy ottaa 17–67-vuotiaalle työntekijälleen työntekijän eläkelain mukainen vakuutus. Vaikka työnantajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä, esimerkiksi yhden illan keikoilla ja muissa lyhyissä työsuhteissa on hyvä varmistaa, että työnantaja maksaa eläke- ja sosiaaliturvamaksut. Työnantaja maksaa myös sivutoimisesta työntekijästään työeläkemaksun normaalisti.

Työeläkemaksut sisältävät sekä työnantajan että työntekijän osuudet. Työnantaja maksaa koko eläkevakuutusmaksun työeläkeyhtiölleen, mutta perii työntekijän osuuden suoraan palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vuonna 2023 alle 17–52-vuotiaan ja 63–67-vuotiaan työntekijän maksuosuus on 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaan 8,65 prosenttia. Yleensä eläkemaksu on eritelty palkkakuittiin. Tietyissä tilanteissa työeläkemaksu on suoritettava silloinkin, kun työnantaja ei pidätä palkasta veroa. Esimerkiksi opiskelijana voi ansaita tietyn summan verottomana.

Vuonna 2023 työntekijän eläkelain piiriin kuuluvat yksityisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät, jotka saavat palkkaa vähintään 65,26 euroa kuukaudessa. Työntekijän eläkelain mukaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, osittainen vanhuuseläke, työuraeläke ja perhe-eläke.

Toisin kuin yrittäjällä, työntekijän sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja työttömyysturvan suuruus riippuu veronalaisista ansioista eikä työeläkemaksusta.

2.3 Yrittäjän tulee itse ottaa eläkevakuutus

Yrittäjän eläkelain piiriin kuuluu Suomessa asuva, työtä tekevä henkilö, joka ei ole tässä työssä työsuhteessa. Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus edellyttää työntekoa. Pelkkä yrityksen omistaminen ei siis riitä. YEL-vakuutus pitää ottaa, jos

• on toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta
• on 18–67-vuotias eikä ole vanhuuseläkkeellä
• työtulo eli työpanoksen arvo ylittää vuosittain vahvistetun vähimmäismäärän, joka on 8 575,45 euroa vuonna 2023
• tuloja ei ole vakuutettu minkään muun eläkelain mukaan.

YEL-vakuutus on henkilökohtainen ja pakollinen, eikä vakuuttamisvelvollisuus riipu yritystoiminnan muodosta. Myös verokortilla työskentelevä on vakuuttamisvelvollinen, ellei ole työsuhteessa työn teettäjäänsä. Yksi vakuutus koskee kaikkea yritystoimintaa. Vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun yrittäjätoiminta on aloitettu.

Myös sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos ehdot täyttyvät. YEL-vakuutuksen voi ottaa myös vapaaehtoisesti alle vähimmäisrajan jäävälle työtulolle edellyttäen, että toiminta jatkuu yhtäjaksoisesti ainakin neljä kuukautta. Toistuva kausiluontoinen yritystoiminta, kuten kesäkioskin pitäminen, voidaan katsoa ympärivuotiseksi ja YEL-vakuutettavaksi silloin, kun työtulon vähimmäisraja ylittyy, vaikka toimintaa olisi alle neljänä kuukautena vuodessa.

YEL-vakuutuksen perustana on työtulo. Yrittäjä voi esittää työtulosta oman arvionsa, ja eläkelaitos arvioi ja vahvistaa työtulon yrittäjätoiminnasta saamiensa tietojen perusteella. Vuonna 2023 työtulon alaraja on 8 575,45 euroa ja yläraja 194 750 euroa vuodessa.

Työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen henkilö, tai korvausta, joka keskimäärin vastaa yrittäjän omaa työtä. Työtulo ei siis määräydy yrityksen voiton eikä verotettavan tulon mukaan, vaan yrittäjän työpanoksen arvon mukaan.

Vuoden 2023 alussa työtulon määrittelyä täsmennettiin. Uudistetun lain mukaan työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistettaessa yrittäjän työpanosta kuvaavana palkkana tai korvauksena pidetään yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja otetaan huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Eläkelaitoksilla on käytössään laskentapalvelu, joka laskee työtulosuosituksen +-30 prosentin liikkumavaralla yrittäjän antaman liikevaihtoarvion ja toimialan perusteella. Eläketurvakeskuksen julkaisemalla laskurilla voi laskea oman työtulosuosituksensa. Eläkelaitos voi poiketa laskentapalvelun suosituksesta, jos yrittäjä esittää muuta selvitystä työpanoksestaan. Eläkelaitoksilla on myös velvollisuus tarkistaa yrittäjän työtulo joka kolmas vuosi.

Lakiuudistuksessa on siirtymäaika. Jos yrittäjä on ottanut YEL-vakuutuksen ennen vuodenvaihteen lakiuudistusta, eläkelaitos lähettää ehdotuksen työtulosta seuraavan kolmen vuoden aikana. Ensimmäisellä tarkistuskerralla työtulo voi nousta enintään 4 000 euroa. Myös toisella tarkistuskerralla kolme vuotta myöhemmin työtulo voi nousta enintään 4 000 euroa.

Työtulo vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. Myös sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja työttömyysturvan suuruus on sidottu yrittäjillä työtuloon.

Lopullinen eläke lasketaan koko yrittäjäuran aikaisista työtuloista. Työtuloa voi toki tarkistaa matkan varrella, mutta ei takautuvasti. Sen korottaminen vasta loppuvuosina ei sanottavasti paranna eläkettä. Yrittäjän eläkelain mukaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, osittainen vanhuuseläke, työuraeläke ja perhe-eläke.

Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut lakisääteistä YELvakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata kehotusta, Eläketurvakeskus voi ottaa vakuutuksen yrittäjän puolesta tämän laskuun. Tällöin yrittäjä ei saa aloittavan yrittäjän alennusta. Valtiokonttori voi määrätä lisäksi laiminlyöntimaksun.

YEL-vakuutuksen voi ottaa takautuvasti kuluvalle ja kolmelle sitä edeltävälle kalenterivuodelle. Sama sääntö koskee Eläketurvakeskuksen yrittäjän puolesta ottamaa vakuutusta. Yrittäjäeläkkeen määrä pienenee, jos vakuutusmaksut jäävät kokonaan rästiin. Rästiin jääneet maksut voi suorittaa viiden vuoden ajan, mutta jos ne jäävät suorittamatta, ne pienentävät eläkettä.

Oman yrityksensä kautta työskentelevä toimittaja ja kouluttaja kertoi vuodenvaihteessa 2021–2022: YEL-työtuloni on yli 54 000 euroa vuodessa. Tuloni ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta työtulo vastaa keskimäärin niitä. YEL-maksuni on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Haluaisin maksaa vielä enemmän. YEL-maksu määrittelee myös sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruuden. Kuka tahansa voi sairastua tai joutua tapaturmaan ja menettää jopa pysyvästi työkykynsä. Olen ollut vuosikymmeniä yrittäjä, ja eri asiat ovat madaltaneet eläketasoani, esimerkiksi olen työskennellyt ulkomailla. Lisäksi minulle ei aikoinaan kertynyt eläkettä alle 23-vuotiaana tehdyistä töistä, vanhempainvapaalta eikä lyhyistä työkeikoista, vaikka nykyään niistäkin kertyisi. Kerran alensin työtuloani ja ajattelin, että yritän sen sijaan säästää ja sijoittaa. Se aika näkyy hirveän huonona eläkekarttumassa. Pitää olla aikamoinen sijoitusomaisuus, jotta pystyy korvaamaan työeläkkeen. Minusta eläkemaksujen maksamisessa on yhteiskunnallinenkin näkökulma: on väärin käyttää kaikki tulot omiin elinkustannuksiin ja pyrkiä kartuttamaan omaa omaisuuttaan, koska valtio joutuu jo nyt joka vuosi osallistumaan juuri yrittäjien eläkkeiden maksuun useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Mikään hirveän hyvä eläke minulle ei kuitenkaan ole tulossa. Jos olisin tehnyt vastaavan työuran työsuhteisena asiantuntijatehtävissä tai toimittajana, tulisi paljon parempi eläke.

2.4 YEL-maksu joustaa tietyin ehdoin

Eläkevakuutus on iso maksuerä yrittäjätoiminnassa, ja yrittäjän on palvelujaan hinnoitellessa otettava se huomioon kustannustekijänä. Yrittäjän eläkemaksu eli YEL-maksu määräytyy työtulon mukaan. Vuonna 2023 eläkemaksu on 18–52-vuotiaalle ja 63–67-vuotiaalle 24,1 prosenttia ja 53–62-vuotiaalle 25,6 prosenttia työtulosta.

YEL-maksua voi maksaa eläkevakuutusyhtiöön tai eläkekassaan useissa erissä, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Uusi yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksuihinsa neljältä ensimmäiseltä yrittäjävuodelta. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljä vuotta on kulunut, voi jäljelle jääneen ajan käyttää hyväkseen mahdollisessa toisessa yrittäjäjaksossa. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia.

YEL-maksun voi vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Vähennyksen voi tehdä henkilökohtaisista tuloista tai yrityksen verotuksessa luonnollisena vähennyksenä. YEL-maksut voi vähentää myös työsuhteisen puolison verotuksessa. Lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta erillisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen vähennyskelpoisuutta on rajattu. Ne eivät myöskään kartuta sosiaaliturvaa.

Yrittäjä voi maksaa enemmän YEL-maksua hyvinä vuosina ja vähemmän huonoina vuosina. Lisämaksun tai maksun alennuksen perusteella lasketaan joustovuoden kokonaistyötulo, josta vuoden eläke karttuu. Hyvien vuosien korotus parantaa tulevaa eläkettä, ja vastaavasti huonojen vuosien pienempi maksu pienentää sitä. Vahvistettu työtulo pysyy joustoista huolimatta samana, joten joustolla ei ole vaikutusta esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuteen.

Normaalia suurempaa maksua voi maksaa rajoituksetta useana vuonna peräkkäin, mutta maksun alennuksessa on rajoituksia. Lisävakuutusmaksu voi olla 10–100 prosenttia tavallista suurempi. Maksun alennus voi olla 10–20 prosenttia vuotuisesta vakuutusmaksusta. Joustomaksun käytöstä pitää ilmoittaa kirjallisesti eläkeyhtiölle, ja maksu on suoritettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin joustoa haluaa käyttää.

Jousto-oikeutta ei ole, jos jokin seuraavista pitää paikkansa:

• YEL-maksuja on rästissä.
• Vakuutusmaksussa on aloittavan yrittäjän alennus.
• Yrittäjä on eläkkeellä.
• Korotus tai alennus nostaisi tai laskisi kokonaistyötulon lainmukaisen ylärajan yli tai alarajan alle.

YEL-vakuutuksen voi päättää, jos yrittäjätoiminta keskeytyy pitkäksi aikaa perhevapaan, sairauden tai muun syyn vuoksi. Lyhyen keskeytyksen ajaksi vakuutusta ei kuitenkaan kannata päättää, vaan YEL-maksulle voi yleensä sopia maksuaikaa oman työeläkelaitoksen kanssa. Jos yrittäjä saa apurahan, YEL-vakuutuksen voi tilanteen mukaan keskeyttää apurahalla työskentelyn ajaksi tai maksaa YEL-maksuja normaalisti tai normaalia vähemmän. Apurahan myöntäjältä kannattaa selvittää, onko yrittäjänä työskentely sallittua apurahalla työskentelyn aikana.

Esimerkiksi toimittajan, joka kirjoittaa vuoden ajan kirjaa apurahan turvin eikä sinä aikana tee töitä yrittäjänä, voi olla järkevää keskeyttää YEL-vakuutus. Tällöin sosiaaliturva ja eläke määräytyvät apurahan perusteella. Jos taas yrittäjänä työskentely jatkuu kirjan kirjoittamisen ohessa, mutta ei kuitenkaan normaalissa määrin, YEL-maksuun voi halutessaan hakea joustoa.

2.5 Apurahatyöskentely voi myös kartuttaa eläkettä

Apurahalla työskentelevien eläkevakuuttaminen noudattaa paljolti yrittäjien järjestelmää. Se hoidetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Vakuutusturva määritetään apurahakohtaisesti. Tällöin 13 apurahatyöskentelyyn perustuva maatalousyrittäjän eläkevakuutus eli MYEL-vakuutus on aina määräaikainen ja apurahatyön päättyessä myös vakuutus päättyy. Kertynyt eläke jää kuitenkin järjestelmän muistiin myöhempää maksamista varten.

Eläkevakuuttamisen perustana on työnteon vakuuttaminen, joten eläkettä karttuu vain työskentelyyn kohdistettavista apurahoista. Apurahan tulee olla myönnetty taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn. Vakuutettavaksi toiminnaksi ei katsota ammatillisen perustutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tai näihin opintoihin liittyvää opinnäytetyötä.

Työryhmälle myönnetyn apurahan perusteella oikeus MYEL-vakuutukseen määritellään samalla tavoin kuin henkilökohtaisen apurahan osaltakin. Työryhmän vetäjän eli henkilön, jonka nimissä apuraha on myönnetty, on tehtävä ilmoitus työryhmän jäsenistä Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen Melaan ennen kuin heille voidaan myöntää vakuutus. Jos kuitenkin työryhmä palkkaa tuotantoa varten esimerkiksi ulkopuolisen ompelijan tai näyttelijän, tämä on työsuhteessa työryhmään ja siten eri eläkelain piirissä.

Apurahalla työskentely kerryttää eläkettä, jos apurahatyöskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja työskentelyyn kohdistuvan apurahan määrä vuositasolle suhteutettuna ylittää vakuuttamisen rajan, joka vuonna 2023 on 4 288 euroa. Lisäksi apurahalla työskentelevän

• tulee olla Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä
• tulee olla 18–67-vuotias eikä vanhuuseläkkeellä
• ei tule olla työsuhteessa apurahansa myöntäjään.

Jos apurahan myöntäjä asettaa työskentelyajalle tarkat päivämäärärajat, tämä ajanjakso sitoo eläkevakuuttamista. Jos työskentelyaika ylittää neljä kuukautta, apurahan perusteella on haettava MYELvakuutusta. Apurahalla työskentelevän vakuutusturvaa sitoo myös se, jos apurahan myöntäjä asettaa myöntämäänsä apurahaan työskentelyajan keston, vaikka jättäisikin alkamisajankohdan apurahalla työskentelevän päätettäväksi. Esimerkiksi viiden kuukauden työskentelyyn myönnetyn apurahan perusteella tulee hakea MYEL-vakuutusta viideksi kuukaudeksi.

Myös sellaiset apurahat ovat melko yleisiä, jotka myönnetään taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn varsinaista työskentelyaikaa sen tarkemmin määrittelemättä. Näiden apurahojen osalta apurahalla työskentelevä määrittää itse itselleen työskentelyajan, ja jos se ylittää neljä kuukautta, apurahan perusteella on haettava MYEL-vakuutusta.

Rajanveto sille, milloin yksi apuraha päättyy ja toinen alkaa, ei välttämättä ole aina selvä. Vakuutusturvan kannalta kyseinen raja on kuitenkin löydettävä.

Esimerkiksi jos taiteilija saa kaksi 3 000 euron apurahaa taiteelliseen työskentelyyn ilman työskentelyajan määrittämistä, taiteilija voi laskea itselleen 1 500 euron kuukausiansion, jolloin apurahat riittävät yhteensä neljä kuukautta. Jos taiteilija ajattelee käyttävänsä apurahat peräkkäin, neljän kuukauden apurahakohtaista työskentelyjaksoa ja siten oikeutta MYEL-vakuutukseen ei synny. Nostamalla laskennallisesti kummastakin apurahasta yhtä aikaa 750 euroa kuukaudessa, taiteilija työskentelee kummallakin apurahalla neljän kuukauden ajan ja on velvollinen hakemaan vakuutusta. Myös osa-aikaisen apurahalla työskentelyn voi siis vakuuttaa.

Kun pohjalla on voimassa oleva MYEL-vakuutus, siihen voi yhdistää vähintään yhden kuukauden mutta alle neljän kuukauden mittaisen uuden apurahajakson, joka on myönnetty samaan käyttötarkoitukseen. Yhdistettävän apurahan täytyy tulla samalta myöntäjältä tai työskentelyn jatkua samassa työryhmässä. Työskentelyn on jatkuttava yhtäaikaisesti tai keskeytyksettä jo vahvistettuun vakuutusjaksoon nähden. Yhdistäminen on vapaaehtoista, ja sitä tulee hakea ennen kuin yhdistettävällä apurahalla työskentely päättyy.

2.6 Apurahalla työskentelevä hakee MYEL-vakuutusta itse

Apurahalla työskentelevän tulee hakea itse MYEL-vakuutusta kolmen kuukauden kuluessa apurahatyöskentelyn aloittamisesta. Jos työskentelyapurahan lisäksi on myönnetty rahoitusta esimerkiksi materiaali- tai matkakuluihin, apurahalla työskentelevä voi halutessaan esittää vakuutushakemuksellaan kuluvähennyksen. Tällöin MYEL-vakuutuksen perusteeksi otettava apurahan määrä pienenee. Pelkästään työskentelyyn myönnetyt apurahat eivät mahdollista kuluvähennyksen tekemistä.

MYEL-vakuutus perustuu vuotuiseen työtuloon. Apurahalla työskentelevän työtulo on sidottu apurahan suuruuteen. Työtulo lasketaan vuotuisena, vaikka apurahalla työskentely kestäisi alle vuoden. Vuotuinen työtulo saadaan, kun apurahan määrästä vähennetään mahdolliset kuluvähennykset, saatu erotus kerrotaan 360:llä ja tulos jaetaan työskentelypäivien määrällä.

Työtulon suuruus määrittää paitsi eläkkeen suuruuden, myös tapaturmakorvausten tason. Se on myös sosiaaliturvan perusta eli vaikuttaa esimerkiksi sairauspäivärahan määrään.

MYEL-vakuutuksen maksuprosentti riippuu vakuutettavan iästä ja vakuutuksen perusteena olevan työtulon määrästä. Vuonna 2023 alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden maksu on 13,014 prosenttia 30 041 euron työtuloon asti, jonka jälkeen maksuprosentti alkaa nousta liukuvasti työtulon mukana. 47 208 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 24,10 prosenttia. 53–62-vuotiailla vastaavat prosentit ovat 13,824 ja 25,60. Vakuutusmaksujen suuruutta voi arvioida Melan verkkosivuilla olevan laskurin avulla.

MYEL-vakuutuksen voi keskeyttää muun ansiotyön, perhevapaan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutus on keskeytettävä vähintään neljäksi kuukaudeksi, ja sekä keskeytystä edeltävän että seuraavan vakuutuskauden tulee olla vähintään neljän kuukauden mittainen.

Mela lähettää MYEL-vakuutuksesta laskun apurahansaajalle. Laskulla on huomioitu myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä ryhmähenkivakuutuksen maksu. Maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Jos maksu jää maksamatta, se on ulosottokelpoinen. Mela voi periä maksua viisi vuotta maksuunpanovuoden jälkeen. Mikäli maksu jää tuon jälkeen maksamatta, eläketurva pienenee siltä osin.

2.7 Turvaa saa myös työtapaturman ja ammattitaudin varalle

Työnantajan tulee ottaa työntekijälle paitsi eläkevakuutus, myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Vuonna 2023 vakuutus on otettava, kun työnantaja maksaa kalenterivuoden aikana teettämästään työstä työansioita yli 1 400 euroa. Raja on työnantajakohtainen. Jos työnantaja on niin sanottu pientyönantaja eli teettää kalenterivuoden aikana työtä, josta työansio vuonna 2023 on 1 400 euroa tai vähemmän, vakuutusta ei tarvitse ottaa. Tapaturmavakuutuskeskus käsittelee vakuuttamattomissa työsuhteissa sattuneet vahinkotapahtumat.

Apurahalla työskentelevillä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on aina voimassa eläkevakuutuksen rinnalla, eikä sitä tarvitse erikseen hakea. Työtapaturmavakuutuksesta peritään erillinen maksu. Vuonna 2023 vakuutuskohtainen maksu on neljä euroa ja lisäksi 0,085 prosenttia työtulosta. Lisäksi voi halutessaan ottaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen.

Yrittäjille työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on vapaaehtoinen. Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavat YEL-työtulo ja vakuutettavan työn riskiluokka. Yrittäjä voi ottaa myös vapaa-aikana sattuvien tapaturmien varalle vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen.

Työtapaturma voi olla työssä työnteon yhteydessä sattunut tapaturma. Se voi olla myös työntekopaikan alueella sattunut tapaturma työtapaturma- ja ammattitautilaissa määrätyissä tilanteissa, esimerkiksi 15 työpaikalla ruokaillessa. Lisäksi se voi olla tapaturma, joka on sattunut työntekopaikan alueen ulkopuolella laissa määrätyissä tilanteissa, kuten tavanomaisella matkalla kodin ja työpaikan välillä.

Yrittäjän ja apurahansaajan työntekopaikan alueeseen katsotaan kuuluvan alue, jossa yrittäjä tai apurahansaaja kulloinkin tekee töitä, mutta ei kuitenkaan asunto tai muut pääasiallisesti yksityisessä käytössä olevat alueet.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ei puhuta etätyöstä. Kotona töitä tehdessä työtapaturmiksi katsotaan tiukasti työhön liittyvät tapaturmat. Jos esimerkiksi kannettava tietokone tippuu sillä työskennellessä varpaille, se on työtapaturma. Sen sijaan kotona ruokaillessa sattunutta tapaturmaa ei katsota työtapaturmaksi. Työtapaturmavakuutuksesta maksetaan työtapaturmasta aiheutuneet sairaanhoito- ja tutkimuskulut, päivärahaa ja tapaturmaeläkettä työkyvyttömyyden ajalta, korvausta kuntoutuskustannuksista, perheeläkettä, haittarahaa ja hoitotukea sekä hautausapua.

Ammattitautina voidaan korvata työssä esiintyvän fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttama sairaus. Valtioneuvoston asetuksella säädetyssä ammattitautiluettelossa ovat yleisimmät ammattitaudeiksi katsottavat sairaudet ja niitä aiheuttavat tekijät eli altisteet. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu luettelossa, jos sairauden syy-yhteys työn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Esimerkiksi jos saa työssä tai työntekopaikan alueella koronatartunnan, se voidaan todeta ammattitaudiksi.

Myös jotkut ammattijärjestöt ovat vakuuttaneet jäsenensä. Esimerkiksi Suomen Journalistiliiton jäsenvakuutukseen kuuluu vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vapaa-ajan vakuutus ei kata työssä sattuneita tapaturmia. Freelancereilla Suomen Journalistiliiton vakuutus on kuitenkin voimassa työ- ja vapaa-aikaa erottelematta. Ovat ammattijärjestöjen vakuutukset millaisia hyvänsä, ne eivät poista työnantajan velvollisuutta ottaa työntekijälle työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

Työehtosopimuksissa on sovittu, tuleeko työnantajan ottaa työntekijälle myös ryhmähenkivakuutus. MYELvakuutetulla apurahansaajalla on aina voimassa ryhmähenkivakuutus, ja siitä ei vuonna 2023 peritä vakuutusmaksua. Yrittäjille henkivakuutus on vapaaehtoinen.

2.8 Lisätietoa luvun asioista

• Työeläke.fi-sivustolla on perustietoa eläkkeistä. Sitä ylläpitää Eläketurvakeskus (ETK), joka on työeläketurvan asiantuntija ja Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän keskuselin.
• Eläkeasioista on tietoa myös ETK:n omilla sivuilla.
• Tietoa työeläkkeestä saa myös kaikista eläkevakuutusyhtiöistä ja julkisen alan eläkelaitoksesta Kevasta.
• Eläketurvakeskuksen julkaisemalla laskurilla voi laskea YEL-työtulosuosituksen.
• Apurahalla työskentelevän eläketurvan hoitaminen on keskitetty Melaan.
• Kela hoitaa asumisperusteista kansaneläkettä sekä muita toimeentuloon liittyviä etuuksia.
• Lisätietoja työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksista saa Tapaturmavakuutuskeskuksesta sekä lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia myöntävistä vahinkovakuutusyhtiöistä.
• Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta kerrotaan osoitteessa www.trhv.fi.