Muusikkojen ja näyttelijöiden kansainväliset kattojärjestöt FIM ja FIA ovat ilmaisseet tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle huolensa Suomen hallituksen lakiesityksestä koskien EU:n DSM-direktiivin implementointia osaksi kansallista tekijänoikeuslainsäädäntöä.

FIM ja FIA suhtautuvat vakavasti direktiivin artiklojen 17 ja 18 täytäntöönpanoon.

Kohtuutonta vahinkoa oikeudenhaltijoiden asemaan

Järjestöjen mukaan Suomen hallituksen lakiesityksen 55a §, joka koskee direktiivin artiklaa 17, vähentäisi nykyisessä muodossaan verkkosisältöjen palveluntarjoajien (OCSSP) vastuuta, millä olisi kielteisiä seurauksia Suomen luovalle sektorille. Pykälä ei ole DSM-direktiivin tavoitteiden ja sanamuodon eikä EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukainen, eikä se toteuta direktiivin tasapainoa tekijänoikeuden ja muiden perusoikeuksien välillä.

Toteutuessaan 55a § helpottaisi tekijänoikeusloukkauksia sekä heikentäisi lisensointia ja oikeuksien täytäntöönpanoa vahingoittaen kohtuuttomasti oikeudenhaltijoiden asemaa.

Tekijöiden ja esittäjien asemaa parantava välttämätön säännös puuttuu

Järjestöt pitävät ongelmallisena ja huolestuttavana sitä, ettei lakiehdotuksessa ole säännöstä, joka tukisi direktiivin nimenomaista tavoitetta parantaa tekijöiden ja esittäjien asemaa (direktiivin artikla 18). Järjestöt korostavat, että työehtosopimusneuvottelut – joka mainitaan nimenomaisesti direktiivin johdanto-osan kappaleessa 73 asianmukaisena mekanismina oikeudenmukaiseen ja oikeasuhteiseen korvaukseen – on ollut kiinteä osa Suomen tekijänoikeusmarkkinoita jo vuosikymmeniä.

Esittäjien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan työehtoneuvotteluoikeuden turvaaminen on välttämätöntä oikeudenmukaisen tasapainon saavuttamiseksi esittäjien ja heidän sopimuskumppaniensa etujen välillä.

Järjestöt muistuttavat, että artiklan 18 täytäntöönpano kollektiivisopimusten neuvottelemisen kautta on täysin Euroopan kilpailulainsäädännön mukainen.

Vuosittainen raportointivelvollisuus puuttuu

Järjestöt ovat erittäin huolissaan siitä, että Suomen lakiehdotus näyttää laiminlyövän artikla 19:n olennaisia elementtejä, sillä siinä ei nimenomaisesti vaadita vuosittaista raportointivelvollisuutta, jonka vähintään tulisi ehdottomasti toteutua. Tätä voidaan tulkita siten, että työntekijät jäävät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiiviin ei tällaista erottelua kuitenkaan sisälly, vaan se takaisi läpinäkyvät oikeudet kaikille esittäjille ja tekijöille työn tekemisen muodosta ​​riippumatta.

Ehdotusluonnoksen muut rajoitukset uhkaavat tehdä artiklasta 19 – ja itse asiassa suurimmasta osasta direktiivin luvusta III – täysin merkityksettömiä ​​useimmille taiteilijoille. Tämä rikkoo DSM-direktiivin henkeä ja heikentää yhtä sen keskeisistä tavoitteista: vahvistaa esittäjien ja tekijöiden sopimusasemaa ja heidän mahdollisuuttaan neuvotella oikeudenmukainen korvaus työnsä tuloksena syntyneiden oikeuksien käytöstä (mukaan lukien työehtosopimusneuvottelut).

Lain tulee kunnioittaa direktiivin muotoilua

FIM ja FIA kehottavat ottamaan lain valmistelussa nämä seikat huomioon, jotta DSM-direktiivin oikeudenmukainen täytäntöönpano voidaan varmistaa. Lain tulee kunnioittaa direktiivin sanamuotoa ja henkeä sekä ottaa asianmukaisesti huomioon esittäjien oikeutetut edut.