Tutkimuksia musiikin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin

Musiikki vaikuttaa tutkitusti ihmisen kehitykseen, tunteisiin, hyvinvointiin sekä mielen ja kehon terveyteen monella tavalla ja tasolla. Lääketieteellistä hoitoa täydentävänä terapiana musiikki on tutkimusten mukaan muun muassa parantanut syöpä-, dementia- ja masennuspotilaiden ahdistusta, mielialaa ja elämänlaatua, lieventänyt kivun kokemusta, laskenut verenpainetta ja edistänyt kuntoutumista. Nykytutkimuksen valossa musiikkia pidetäänkin lupaavana oheisterapiana sekä pitkäaikaissairailla että esimerkiksi leikkauksesta, aivohalvauksesta tai sydänkohtauksesta toipuvilla.

Musiikista voi tutkimusten mukaan olla hyötyä sairauksien hoidon lisäksi myös niiden ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi lapsuuden musiikkiharrastus saattaa suojata aivoja ikääntymiseltä vielä vanhuudessakin. Ennenaikaisesti syntyneiden keskosten hoidossa elävästä musiikista on myös saatu paljon positiivista näyttöä: muun muassa keskosten veren happisaturaatio on lisääntynyt ja pulssi rauhoittunut. Musiikkiterapiaa on käytetty tutkimusten mukaan menestyksekkäästi erilaisten neurokognitiivisten häiriöiden, kuten autismin, tarkkaavaisuus-, luki-, oppimis- ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutuksessa.

Useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa on todettu musiikin kuuntelun ja etenkin sen soittamisen tai laulamisen tukevan aivojen kehitystä. Pitkäaikainen ja systemaattinen musiikkiharrastus muokkaa aivojen rakennetta ja edistää muun muassa kielenkehitystä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmotusta, empatiakykyä, keskittymisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä muistia. Muutokset liittyvät tutkimusten mukaan pitkäaikaiseen harjoitteluun eivätkä yksilökohtaisiin eroihin.

Musiikkitoiminnasta on tutkittu olevan hyötyä myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä esimerkiksi vanhusten, nuorten ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nämä hyödyt perustuvat musiikkitoiminnan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vahvistavan luonteen lisäksi myös siihen, että musiikki aktivoi laajasti eri aivoalueita – sekä musiikkia kuunneltaessa että itse musisoitaessa.

Yllä mainittuja musiikin vaikutuksia on tarkasteltu niin lääketieteen, psykologian, kasvatustieteen, kuin monien muidenkin tieteenalojen piirissä erityisesti 2000-luvulta lähtien. Suomessa tehtävä monitieteinen tutkimus musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on saanut paljon tunnustusta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa on tehty uraauurtavia tutkimuksia.

Seuraavaan listaan on kerätty tutkimuksia, raportteja, selvityksiä ja artikkeleita musiikin moninaisista vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

[Teksti on julkaistu alun perin Suomen musiikkineuvoston sivustolla]