Musiikkialalla ja erityisesti maallikoiden keskuudessa ehti vallita pitkään harhaluulo, että digitalisaation myötä ääniteala muuttuu luonnollisesti ympäristöystävällisempään suuntaan. Ei enää muovisia CD-koteloita ja niiden kuljetusta ympäri maailmaa, vaan musiikkia aineettomasti suoratoistopalvelujen kautta! Muutama vuosi sitten julkaistu Glasgow’n ja Oslon yliopistojen yhteistutkimus avasi kuitenkin alan silmiä todellisuudelle: äänitealan hiilijalanjälki osoittautui tarkasteluvuonna 2016 suuremmaksi kuin koskaan ennen. Sriimauspalvelut kuluttavat valtavan määrän energiaa, ja niitä käytetään laitteilla, joiden tuottamiseen kulutetaan runsaasti erilaisia luonnonvaroja. Tutkimushankkeen takana olevat musiikintutkijat Kyle Devine ja Matt Brennan joutuivat nostamaan kätensä pystyyn: musiikin kuuntelu on runsaasti ympäristöä kuormittavaa, riippumatta formaatista.
Musiikkialalla on kuitenkin paljon toimijoita, jotka ovat halukkaita muuttamaan toimiaan ympäristöystävällisempään suuntaan, kuten Ilmastotekoja-sarjan aiemmat osatkin kertovat. Tällä hetkellä Kyle Devine kirjoittaa kirjaa siitä, miten musiikkiala on muotoutumassa uudelleen vastauksena ilmastokriisiin ja kertoo, että aloitteita vihreämmän äänitealan suuntaan on vaikka millä mitoin.
Myös musiikin kuuntelijoiden keskuudessa on ymmärrystä kestävän kehityksen tavoitteista, erityisesti nuoremmissa kuluttajaryhmissä. Teoston ja IFPI Finlandin selvityksessä suomalaisten musiikinkuuntelusta 2020-luvulla vastaajille esitettiin neljä kehityssuuntaa, jotka mahdollisesti tulevat vaikuttamaan musiikin kuuntelemiseen 2020-luvulla. Yksi näistä oli, että musiikin hiilijalanjälkeä tullaan seuraamaan. Nuorimmista vastaajista jopa 80 % piti asiaa hyvänä ja päivänselvänä.
Majorit hiilineutraaleiksi
Muun muassa suuret levy-yhtiöt ovat reagoineet. Joulukuussa 2021 uutisoitiin, että kaikki kolme major-levy-yhtiötä (Sony, Universal ja Warner) sekä liuta independent-yhtiöitä allekirjoitti sopimuksen, jonka tavoitteena on viedä äänitealaa ympäristöystävällisempään suuntaan ja johtaa täyteen hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Warner Music Group on yksi aloitteen perustajajäsenistä.
”Music Climate Pact perustettiin YK:n tukemana. Climate Pactissa on mukana yli 20 toimijaa, levy-yhtiöiden lisäksi IFPI. Sen tarkoitus on suunnitella ja kehittää alaa entistä hiilineutraalimmaksi eri yhteistyötahojen kanssa. Tarkoitus on myös esimerkiksi seurata ja kehittää fyysisten tuotteiden materiaalikuormitusta läpi ketjun, pakkausmateriaaleista lähtien. Vinyyli yleisesti formaattina on trendannut jo pitkään, ja sen valmistuksessa ja pakkaamisessa pyritään ottamaan kierrätysmateriaaleja käyttöön yhä enemmän”, kertoo Warner Music Finlandin Business Manager Riikka Bogdanoff.
Konsernin toiminnan kehittämisessä ympäristökysymykset ovat Bogdanoffin mukaan kulkeneet mukana jo pitkään. ”Olemme tehneet vuodesta 2018 lähtien yhteistyötä Zeromission-nimisen yhtiön kanssa ja arvioineet heidän kanssaan Suomen toimistomme hiilijalanjälkeä. Laskelmien perusteella lahjoitamme edelleen joka vuosi määrätyn summan kompensoimaan päästöjä. Lisäksi olemme tehneet monia pienempiä muutoksia toimistokäytäntöihimme. Kiinteistön, jossa toimistomme on, on tarkoitus siirtyä kokonaan vihreään sähköön tulevaisuudessa.”
Warner Music nimitti viime vuonna ensimmäisen ESG Vice Presidentin, eli ”Environmental Social Governance” -henkilön, jonka tehtävänä on johtaa muun muassa ympäristökysymyksiin liittyviä asioita. ”Sain ensimmäisen ESG-raportin luettavaksi vuoden vaihteessa, ja oli hienoa huomata, kuinka kokonaisvaltaisesti nämä asiat nykyään kulkevat bisneksen rinnalla”, Bodganoff kertoo.
Konsernitasolla kehitetään muun muassa matkustuspolitiikkaa ja pyritään vähentämään siitä tulevia päästöjä 45 % vuoteen 2019 verrattuna. Bogdanoff kertoo myös pienemmistä ratkaisuista, joita toimistolla on otettu käyttöön – henkilökuntaa kannustetaan joukkoliikenteen hyödyntämiseen ja muovisista palaverivesipulloista on luovuttu.
”Lisäksi täytyy mainita viime vuosilta meidän nerokkaat joululahjamme. Henkilökunnan puolesta on viime vuosina joko istutettu puita Amazonille tai koralleja Indonesiaan. Viimeisimpänä jokaisen työntekijän nimiin pelastettiin 100 mehiläistä puertoricolaiseen mehiläistarhaan, jota Warner sitten sponsoroi yhteistyössä Karma Honey Project -nimisen yrityksen kanssa”, Bogdanoff sanoo.
Vastaukseksi vihreämpi vinyyli?
IFPI Finland ry:n tilastojen mukaan Suomen äänitemarkkinat ovat kasvaneet jo seitsemän vuoden ajan, ja äänitemusiikin kulutus kasvoi ennätysmäistä vauhtia vuoden 2021 aikana. Viimeisimmät tilastot osoittivat fyysisten äänitteiden myynnin kasvua ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen. Tätä selittää vinyylilevyjen lisääntyvä myynti. Vuonna 2021 vinyylilevy oli 57 prosentin osuudella Suomen suosituin ääniteformaatti.
Vinyylilevyjä valmistetaan pian Suomessakin ensimmäistä kertaa neljännesvuosisataan. Helsingin Levypuristamo Oy käynnistää toimintansa Helsingin Kyläsaaressa näillä näkymin tulevana syksynä. Yrityksen toimitusjohtaja Lupu Pitkänen kertoo, että yksi tärkeimmistä motiiveista perustaa vinyylilevyjen tehdas Suomeen oli juuri ympäristöystävällinen tuotanto.
”Levyjen valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Tulemme käyttämään sataprosenttisesti uusiutuvaa biokaasua ja uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä sekä kierrättämään käytetyn energian myymällä talteen otetun hukkalämmön Helsingin kaukolämpöverkkoon. Tehtaamme tulee olemaan siis hiilineutraali kaukolämpölaitos, joka lämmittää helsinkiläisten koteja ja käyttövettä ympäri vuoden.”
Myös materiaalivalinnoissa ympäristökysymykset ovat keskeisiä. ”Vaadimme paperin ja pakkausmateriaalin toimittajilta puun alkuperän FSC-sertifiointia. Fossiilivapaata raaka-ainetta itse levyjen valmistamiseen ei ole vielä tällä hetkellä saatavilla. Toistaiseksi polyvinyylikloridi eli PVC-muovi on edelleen paras äänilevyjen materiaali, mutta seuraamme alan kehitystä tiiviisti. Käyttämämme muovimassa täyttää EU:n säädökset, ja se toimitetaan meille hiljattain valmistuneesta modernista tehtaasta Hollannista. Kierrätämme hävikkinä yli jäävän muovimassan omassa tuotannossamme. Tulemme kannustamaan asiakkaitamme välttämään painavien 180-grammaisten levyjen teettämistä, koska niiden valmistuksessa ja kuljetuksessa hukataan huomattavasti raaka-ainetta ja energiaa ilman havaittavia vaikutuksia äänenlaatuun.”
Kolmantena tärkeänä tekijänä on paikallisten asiakkaiden palveleminen. Ympäristö kiittää, kun levyjä ei tarvitse tuoda Suomeen ulkomailta, vaan tehdas löytyy läheltä.
Viherpesua vai läpimurtoja?
Euroopassa on käynnissä useita aloitteita ympäristöystävällisempien vinyylien valmistustekniikoiden ja -materiaalien suhteen, esimerkiksi kahdeksan hollantilaisyrityksen yhteinen Green Vinyl sekä englantilainen Evolution Music. Lupu Pitkänen suhtautuu hankkeisiin varauksellisesti.
”Mitä tulee Green Vinyliin, en ole nähnyt puolueetonta tutkimusta siitä, että heidän ratkaisunsa olisi vihreä. Toisaalta on myös erikoista, että he käyttävät termiä vinyyli, sillä he nimenomaan eivät käytä vinyyliä. Evolution Musicin tiimi ei puolestaan vakuuta, sillä siellä ei näytä olevan yhtään materiaalitekniikan asiantuntijaa.”
Pitkänen pitää valitettavana sitä, että kuluttaja on tehtaiden omien ilmoitusten varassa arvioidessaan ympäristövaikutuksia, sillä äänilevyillä ei ole vielä EU-ympäristömerkkiä.
”Osa tehtaista ilmoittaa olevansa maailman vihreimpiä, vaikka niiden ratkaisut olisivat samanlaisia kuin useilla muillakin tehtailla. Osa tehtaista taas ei kerro ympäristöasioista juuri mitään. Kannatamme innovointia ympäristöystävällisempien valmistustekniikoiden ja -materiaalien suhteen, mutta on syytä erottaa rohkeita markkinointiväittämiä esittävät startup-hankkeet puolueettomasti todennetuista ratkaisuista.”
Yhtä kaikki, Pitkänen uskoo vahvasti vinyylin tulevaisuuteen.
”Puristamalla valmistettu mekaaninen äänilevy on vanhin edelleen käytössä oleva ääniteformaatti. Sillä on kulttuurin taltioinnissa ikoninen merkitys, jota muut formaatit, kuten CD-levy, eivät ole onnistuneet syrjäyttämään. Vinyylilevyllä on myös taloudellista merkitystä artistien merchandise-tuotteena musiikin digitaalisen suoratoiston tulojen ollessa rajallisia. Voimakkaassa kasvussa ollut vinyylilevyjen kysyntä saattaa tasaantua jossain vaiheessa, mutta formaatti tulee olemaan käytössä vielä ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.”
Teksti: Riikka Hiltunen
Riikka Bogdanoffin kuva: Asko Kallonen
Lupu Pitkäsen kuva: Vilhelm Sjöström / Musta & Valkoinen
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 4/2022.