Tampereen Sorsapuistossa sijaitsee vuonna 1990 avattu Pohjoismaiden suurin kongressi- ja konserttikeskus. Koronaviruspandemiaa edeltäneenä vuonna 2019 Tampere-talossa järjestettiin 1 100 tapahtumaa, ja kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä 675 000. Tampere-talo on valittu seitsemän kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.

Suunnilleen kilometrin päässä kirjastonpuistossa aukesi vuonna 2019 G Livelab Tampere, joka on Helsingissä vuonna 2016 avatun G Livelabin sisar-klubi. Pandemian myötä elävän musiikin keikkapaikan ensimmäiset vuodet eivät ole toteutuneet aivan suunnitellusti, mutta silti klubi on lunastanut paikkansa Tampereen kulttuurikentällä. Reilun parivuotisen olemassaolonsa aikana G Livelab Tampere on saanut muun muassa maailman parhaan konserttisalin Mondo*DR-palkinnon, Tampereen kaupungin esteettömyyspalkinnon, Tampereen kaupungin vuoden kulttuuriteko -palkinnon sekä vuoden musiikkiklubin Industry Awards -palkinnon.

Yhteistä näille eri-ikäisille ja -kokoisille Tampereen keikkapaikoille on niiden ympäristöystävällisyys. Tampere-talo on energiankäytöltään täysin hiilineutraali konsertti- ja kongressikeskus, ensimmäinen laatuaan Suomessa. G Livelab Tampere on puolestaan suunniteltu jo lähtökohtaisesti ympäristöystävälliseksi.

Suunnannäyttäjä

Tampere-talo valmistui vuonna 1990, ja jo seuraavana vuonna talossa herättiin rakennuksen suureen energiankulutukseen. Silloinen kongressipäällikkö Anja Aarnio oivalsi, että kongressitalojen tulisi isoina vaikuttajina näyttää esimerkkiä toisilleen sekä pienemmille toimijoille. Talon ensimmäinen ympäristöohjelma vuodelta 1992 on maailman ensimmäinen kongressitalon ympäristöohjelma.

”Ei silloin tosin puhuttu ympäristöohjelmasta, puhuttiin ennemminkin julistamisesta ja tekemisestä. Keskityttiin kierrättämiseen, eli nykytermein elinkaariajatteluun. Pohdimme muun muassa sitä, miten hankintoja voitaisiin vähentää ja tilata suuremmissa erissä kuljetusten vähentämiseksi”, muistelee Tampere-talossa jo tuolloin työskennellyt kiinteistö-, turvallisuus- ja vastuullisuuspäällikkö Marko Koivisto.

Tänä päivänä ympäristövastuu näkyy talon toiminnassa monin tavoin. Kiinteistö käyttää uusiutuvaa energiaa, ja Tampere-talon katolla on kolme aurinkoenergiavoimalaa. Katolla on myös kasvihuone, joka tuottaa satoa talon ravintoloiden käyttöön. Eikä siinäkään kaikki mitä katolle mahtuu: siellä on myös neljä mehiläispesää, joissa pörrää kesäisin jopa 200 000 mehiläistä. Ravintolan tarjonnassa suositaan lähi- ja luomuruokaa sekä -viinejä.

Talo antaa myös tapahtumajärjestäjilleen mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja: vuodesta 2020 lähtien Tampere-talossa on ollut mahdollista järjestää täysin hiilineutraaleja tapahtumia, ja tämän vuoden keskeisiä tavoitteita onkin levittää aiheesta tietoisuutta. Käytännössä talo tarjoaa asiakkaalle palvelun, jossa tapahtuman tuottama päästöjälki lasketaan, ja sen perusteella määritellään kompensaation suuruus. Kompensaationa asiakas voi ostaa taimia istutettavaksi Lempäälän Mesikämmenpuistoon.

”Asiakas saa sitten sertifikaatin hiilineutraalista tapahtumasta, ja voi käydä vaikka kesän tullen katsomassa, miten ne taimet siellä kasvaa”, Koivisto hymyilee.

Keväällä 2021 Tampere-talolle myönnettiin Sustainable Travel Finland -merkki. Merkin saaneet yritykset täyttävät matkailua edistävän Visit Finlandin luoman kriteeristön, joka huomioi niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävyyden.

Materiaalivalinnoista ohjelmapolitiikkaan

Siinä missä Tampere-talon ympäristöohjelma keskittyy talon oman toiminnan lisäksi erityisesti tapahtumajärjestäjiin, G Livelab Tampereella on suora kontakti myös esiintyviin artisteihin ja konserttikävijöihin. Yrityksen toimitusjohtaja Annamaija Saarelan mukaan ympäristöystävällisyys on keskeinen osa yrityksen konseptia ja brändiä, aivan siitä lähtien, minne klubi päätettiin perustaa.

”Me sijaitsemme vanhassa suojelukohteessa keskellä kaupunkia. Isoissa kaupungeissa on ollut gentrifikaation myötä vähän trendi, että keskusta kaupallistuu, ja iltatoiminta siirtyy kauemmas. Me olemme keskellä kaupunkia, joten meille pääsee helposti joukkoliikenteellä. Ympäristökysymyksiä pohdittiin myös peruskorjausvaiheessa. Halusimme käyttää uusiutuvia tai ympäristöä kohtuullisesti kuormittavia materiaaleja ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita.”

Kiinteistön lämmitys on uusiutuvaa kaukolämpöä ja sähkö Tammerkoskesta saatavaa vesivoimaa. Klubin tuotevalikoimassa on vastuullisesti tuotettuja vegaanisia viinejä, ja artisticateringissa painotetaan vegaanisia vaihtoehtoja.

Yleisön liikkumisen lisäksi ympäristöä kuormittava tekijä on tietenkin myös artistien liikkuminen. Tästä syystä klubin ohjelmiston suhteen on tehty periaatepäätös, että kansainvälisiä esiintyjiä buukataan vain, mikäli heille saadaan Suomeen useampi keikka. Kotimaisen keikkapaikkaverkoston rakentaminen onkin ollut yksi tärkeä painopiste ja kehityskohde klubin toiminnassa.

Motivoivaa, yhteisöllistä, eteenpäin katsovaa

Sekä Saarela että Koivisto tyrmäävät ajatuksen, että ympäristökysymysten huomioon ottaminen veisi erityisen paljon taloudellisia tai työvoimaresursseja. Kun hankintoja on joka tapauksessa tehtävä, ne voi yhtä hyvin tehdä vastuullisesti. Saarela näkee vastuullisuusajattelun vahvasti työtä motivoivana ja eteenpäin ajavana asiana. Sen kautta voi löytyä uusia tapoja toimia. Toiminnan kehittymisen kautta muodostuu myös säästöjä.

”Säästöjä syntyy, kun tehdään valintoja elinkaariajattelun kautta. Kaikki voittavat, kun tehdään asioita paremmin sekä tehokkaammin ja löydetään luontoa säästäviä ratkaisuja”, Koivisto summaa.

Kumpikaan toimijoista ei ole pyrkimyksissään yksin. Molemmilla on kiinteä suhde Tampereen kaupunkiin, jonka strategia tukee talojen pyrkimyksiä. Tampere-talo on kaupungin omistama osakeyhtiö, ja kaupunki omistaa myös kiinteistön, jossa
G Livelab sijaitsee.

Molemmilla tahoilla on apunaan ohjenuoria ja kriteeristöjä, joiden mukaan tehdä valintoja. Tampere-talo sai ensimmäisenä pohjoismaisena kongressikeskuksena Joutsenmerkin vuonna 2014, ja sertifikaatti ohjaa toimintaa monin tavoin. G Livelab Tampere on puolestaan mukana Demos Helsingin lanseeraamassa Valitse vastuullisemmin -hankkeessa. Demos Helsinki ja Visit Tampere ovat räätälöineet kriteeristön erityyppisille palveluntarjoajille.

”Täytimme kriteerit jo ennen mukaan menoa, mutta Valitse vastuullisesti -check- list on auttanut meitä terästäytymään entisestään”, Saarela kertoo.

Tärkeää on tietenkin, että koko henkilökunta sitoutuu tavoitteisiin. Henkilökuntia koulutetaan huomioimaan ympäristöasioita tietoisemmin.

”Meillä se alkaa olla jo DNA:han kirjoitettu, että se on osa kaikkien työtä – oli kyse sitten hankinnoista, arkitekemisestä tai viestinnästä”, Koivisto toteaa.

Saarela muistuttaa myös, että mitä nuorempia yleisöjä palvellaan, sitä tietoisempia myös kuluttajat ovat. Ympäristöystävällisyys on tulevaisuuden suunta.

”Peräänkuuluttaisin koko kentältä rohkeutta tarttua näihin teemoihin. Musiikkialalla juuri venuet ovat aika pitkällä näissä asioissa. Moni muu toimija voisi ottaa mallia!”, Saarela kannustaa.

Teksti: Riikka Hiltunen

Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 1/2022.