Hallitusohjelman alaluvun otsikon ”Talouskasvua ja kilpailukykyä tukevat työmarkkinauudistukset” alta löytyvässä kuvauksessa todetaan, että hallitus kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Joustavuuden on tarkoitus tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä.
Uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti hyödyntäen elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöjen osaamista ja ne toimeenpannaan hallituskauden alussa siten, että hallitus tuo työrauhaan liittyvät säädösmuutokset eduskuntaan syysistuntokaudella 2023, paikalliseen sopimiseen liittyvät säädösmuutokset kevätistuntokaudella 2024 ja muut tähän kokonaisuuteen liittyvät uudistukset kehysriiheen 2025 mennessä.
Talouskasvua ja kilpailukykyä tukevien työmarkkinauudistusten joukkoon kuuluu seuraavia toimia: neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työrauhan parantaminen, paikallisen sopimisen lisääminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Hallitusohjelman perusteella ei vielä voida tietää tarkasti sitä, millaisia lopulliset ehdotukset ovat, mutta voidaan kuitenkin todeta, että joustavuuskortin toinen kääntöpuoli on nykyisten työlainsäädännön ja sopimusjärjestelmän heikomman suojaan perustuvien säädösten heikentäminen.
Järjestäytymisoikeutta rajoitetaan
Neuvottelujärjestelmää ja työrauhaa, toisin sanoen työtaisteluja ja lakkoja, koskevat uudistukset ovat periaatteellisia, ja ne koskettavat myös perustuslaillisia ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja oikeuksiamme järjestäytyä ja kokoontua. Hallitusohjelman tavoitteena on pohjoismaisen käytännön mukaisesti poliittisen työtaisteluoikeuden käytön rajoittaminen enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Lisäksi tarkoituksena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi.
Jatkossa laillisia tukityötaisteluita olisivat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Hallitusohjelman mukaan laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan, ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta. Näiden tavoitteiden lopullinen arviointi jää toki valmisteluvaiheeseen, jossa myös lopulliset kirjaukset paljastuvat. Periaatetasolla on kyse perustavanlaatuisesta järjestäytymisoikeuden heikennyksestä. Tätä tuskin saadaan yhteisymmärryksessä kolmikannassa neuvoteltua.
Yleissitovuuden merkitys heikkenee
Toinen tavoitteista on jatkuvasti yritysten ja työnantajapuolen ykköstavoitteena oleva paikallisen neuvottelun lisääminen ja sen helpottaminen. Tavoite periaatetasolla on toki kannatettava: Paikallinen sopiminen on väline yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu luottamukseen, tietoon yrityksen tilanteesta ja molemminpuoliseen kykyyn hyödyntää lainsäädännön ja työehtosopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Jatkossa lainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.
Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Uudistusten jälkeen työehtosopimuskentän yleissitovuus käsitteenä ja ns. pakottavien minimiehtojen merkitys heikkenee, sillä jatkossa paikallisesti voitaisiin neuvotella ilman työehtosopimuksen mukaan valittua luottamushenkilöä. Paikallinen sopiminen toimii siellä, missä paikallistasolla vallitsee molemminpuolinen luottamus ja kunnioittava keskustelukulttuuri. Ammattiliittokentässä kokemus on enemmänkin se, että neuvotteluhalukkuutta ja mahdollisuuksia on, jos edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Esteet eivät niinkään ole lainsäädännössä.
Kirjausten purku iskee heikomman suojaan
Hallitus myös purkaa työllistämisen esteiksi kokemiaan lainsäädännön kirjauksia erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Lista on pitkä ja iskee juuri sinne, missä työntekijän heikomman suojaa on eniten vahvistettu. Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.
Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään, ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
Yhteistoimintalain soveltamisalaa muutetaan
Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle, 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella.
Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä muun muassa hallintoedustuksen osalta. Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
Kansainväliset sopimukset velvoittavat
Oikeusoppineiden parissa käytävän keskustelun perusteella voidaan todeta, ettei ole yksiselitteistä, ovatko yllä mainitut muutokset kaikki muun muassa Euroopan unionin peruskirjan ja YK:n Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksen mukaisia.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntely on tällä hetkellä kansainvälisten velvoitteiden tasolla ja tason heikentäminen ”asialliseen syyhyn” ei vastaa sitä, mitä irtisanomissuojalta odotetaan. Työsuhteen merkitys työntekijälle on taloudellisesti ja sosiaalisesti perustavanlaatuisesti merkittävä. Siksi työsuhteisiin liittyvät oikeussuojasäännökset ovat myös yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja siksi henkilön irtisanomisen perusteena oleva syy pitää säilyttää asiallista syytä painavampana.
Työntekijöiden oikeuksia heikennetään kouriintuntuvasti
Hallitusohjelman säädösmuutoksissa on nähtävissä yhdenmukainen linja: ne kohdentuvat niihin lain pykäliin, joilla on tavallisessa lainsäädännössä vahvistettu perustuslaillisia oikeuksiamme. Sitä kautta hallituksen tavoittelemalla joustavuudella heikennetään sekä yksittäisen työntekijän että työntekijöiden yhdistysten oikeuksia kouriintuntuvasti.
Hallitusohjelmassa tavoitellaan yllä mainittujen asioiden lisäksi hyvää työelämää. Uudistukset koskevat myös ihmisten työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistumista sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Hallitus edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä haluaa kitkeä kaikenlaisen syrjinnän työelämästä. Työvoimapalveluiden uudistusten jatkamisella tuetaan työllistymistä.
Kuten todettu, lopullinen asetelma paljastuu vasta, kun pöydällä ovat yksittäisen pykälämuutokset sanamuotoineen ja valmisteluaineistoineen. Tavoitteet ovat kuitenkin selvät.