Frankfurt Musikmesse 2019 – minne menet, musiikkiala?

Frankfurtin musiikkimessut päivittää vierailijoilleen vuosittain mistä ala on tulossa, missä se on nyt – ja mihin ollaan matkalla.

Frankfurtin Musikmessen viimevuotinen Fender-teema sai nyt jatkoa Gibsonin esitellessä kaikki Les Paul -kauden klassikkomallinsa vuodesta 1952 alkaen.

Soitinvalmistajien ja -kauppiaiden sekä muusikoiden ja muiden musiikkiammattilaisten kansainväliseksi kohtaamispaikaksi muodostunut Musikmesse järjestettiin huhtikuussa Frankfurtissa jo 40. kerran. Tapahtuma oli nyt jopa viiden päivän mittainen, jos mukaan ynnätään tapahtumaan nivottu lauantaifestivaali.

Monet merkittävät soitinuutuudet ja musiikkiteknologian innovaatiot tuodaan tyypillisesti ensi kertaa nähtäville juuri Frankfurtissa, mutta Musikmesse ei ole esittäytymisfoorumi ainoastaan alan liiketoimijoille vaan myös oppilaitoksille, yhteisöille ja edunvalvontajärjestöille. Tämänvuotinen messutapahtuma tarjosi mittavan määrän luentoja, paneelikeskusteluja ja työpajoja muun muassa musiikinopetuksesta, digitaalisen median hyödyntämisestä sekä muusikoita vaanivien ammattitautien ehkäisy- ja parannuskeinoista.

Parhaina vuosina näytteilleasettajia on saattanut olla pari tuhatta, suomalaisiakin parisenkymmentä aina Music Finlandista alkaen. Tällä kertaa suomalaisista tavattiin aiemmin messuilla nähtyjen, jo kannuksensa keränneiden kaiutinvalmistajien Amphionin ja Aura Audion rinnalla ensikertalaisena Partones, joka esitteli pitkän tuotekehittelyn tuloksena syntynyttä eebenpuun kaltaista kuitukomposiittia, jolle vaikuttaisi löytyvän käyttöä esimerkiksi viulun ja muidenkin kielisoittimien otelautojen materiaalina.

Sähkökitaroiden ja -bassojen valmistajista monet maailmanmerkit loistivat tänä keväänä poissaolollaan, mutta akustisten puolella paikalla päivystivät pohjoisamerikkalaiset Martin ja Godin, molemmat valmistajia arvostetuimmasta päästä. Kitarapuolella nostalgia on aina valttia, ja esimerkiksi Höfner esitteli Paul McCartneyn kuusikymmenluvun alussa tunnetuksi tekemän ”viulubasson” uusia Relic-näköispainoksia, jotka on jo tehtaalla käsitelty reissussa rähjääntyneeseen kuntoon.

Jokunen vuosi sitten Frankfurtissa esiteltiin maailman suurin soitettava tuuba, jolla oli korkeutta pari metriä. Vaskipuhaltimien osastolla oltiin onneksi palattu taas normaalikokoihin. 

Akustisista ja sähköisistä soittimista kiinnostuneelle kävijälle Frankfurtissa riittää tutkittavaa pariksi päiväksi, ja kun kitarat, sormiot, jouset, puhaltimet ja lyömät on katsastettu, messut paljastavat toiset kasvonsa musiikkiteknologian uusimpien virtauksien ensiesittelyareenana.

Vaikka tämän vuoden messuilta onkin ehkä vaikea nostaa esiin yhtä teemaa tai läpimurtoa, johon yleinen mielenkiinto olisi kohdistunut, muutama peruslinja vaikuttaa selkeältä: digitaalisoittimet kehittyvät kohisten, mobiililaitteisiin ladattavien musiikin apuvälineiden kirjo laajenee ja sähköinen nuottikin valtaa alaa paperiselta.

Niin soitonopetusta, musiikinopiskelua kuin ylipäätään soittamista helpottavista uusista ratkaisuista yksi odotetuimpia saattoikin olla kahdesta lähes paperinohuesta A4-näytöstä rakentuva digitaalinen ”nuottimappi” Gvido. Gvidon näyttöpintaan voi erityisellä kynä-kumilla tehdä ja poistaa merkintöjä, eikä kookas mattanäyttö kiiltele lasiruutuisten padien tavoin. Nahkaselkäisen digitaalisen nuottikirjan koko ja näkö ovat hämäävän lähellä aitoa – sillä erotuksella, että solakkaan digimappiin mahtuu tuhansia nuotteja.

Toki paperinuottikin pitää edelleen pintansa, ja Frankfurtin musiikkimessujen näytteilleasettajille tyypillisessä vuosijuhla-
nokittelussa pohjat teki tänä vuonna klassisiin nuotteihin keskittynyt, maailman vanhin musiikkikustantamo Breitkopf & Härtel, joka vietti messuilla perustamisensa 300-vuotisjuhlia.

Prolight & Sound -messut tuotiin Musikmessen kylkeen Frankfurtin messukeskukseen 1990-luvun puolivälissä. Kaksoismessut kasvoivat saman tien alallaan maailman suurimmaksi messutapahtumaksi, joka on siitä saakka kattanut soittimien ja musiikkiteknologian ohessa kaiken sen ääni- ja valotekniikan, jota tarvitaan musiikin tallennus- ja esitystilanteissa, kuten studioissa ja konserttilavoilla. Tällä kertaa hallineliöt jakautuivat jokseenkin tasan messujen eri puoliskojen kesken. Varsinaisia halleja oli tänä vuonna käytössä kuusi, noin puolet huippuvuosien määrästä.

Yksi messujen ansiokkaimmista laitenäyttelyistä suorastaan huokui analogi-aikojen lämpöä – esillä oli kattaus konserttiäänentoiston legendaarisimpia laitteita 1960-luvulta alkaen. 

Mikserien, studiolaitteiden, mikrofonien ja kaiutinjärjestelmien täyttämässä hallissa vuoden selvin trendi oli 3D-äänen läpimurto. Monosta on kuljettu pitkä tie stereon kautta monikanavaääneen, ja elokuvista sekä tietokonepeleistä tuttu kuulijan ympäröivä, immersiivinen 3D-ääni tekee nyt tuloaan elävään konserttiäänentoistoon. Johtavat eurooppalaiset äänentoistovalmistajat – kuten saksalainen D & B Audiotechnik ja ranskalainen L-Acoustics – toivat messuvieraiden äimisteltäväksi omat, hätkähdyttävän kuuloiset sovelluksensa aiheesta. Britannialainen Digico puolestaan esitteli mikseriinsä yhdistettävän Klang-prosessointilaitteiston, jonka avulla kolmiulotteinen äänimaisema saadaan syötettyä jo muusikonkin korvamonitoreihin.

Frankfurt Musikmesse on laajenemassa pelkkiä uutuuksia esittelevästä messusta musiikkialan yleistapahtumaksi, johon kytkeytyy konserttien lisäksi seminaareja, opetustyöpajoja sekä eri instrumenttiperheisiin teemoitettuja erikoisnäyttelyitä.

Myös palkintoseremoniat lisääntyvät Musikmessessä vuosi vuodelta. Yksi pitkäaikaisimmista palkinnoista on Frankfurter Musikpreis, jota on jaettu messuilla pian neljänkymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna poikkeuksellisesta panoksesta musiikkikulttuurin hyväksi palkittiin ranskalainen jousikvartetti Quatuor Ébène, jonka suunnitelmissa on juhlistaa Ludwig van Beethovenin syntymän 250-vuotisjuhlavuotta levyttämällä ja esittämällä kaikki säveltäjän 16 jousikvartettoa ympäri maailmaa.

Musikmessen sateenvarjon alla omassa hallitilassaan järjestettävä Discover Music on puolestaan vuosien ajan houkutellut koululaisia ja päiväkotiryhmiä kokeilemaan soittimia ja yhteissoitantaa asiantuntevien musiikkipedagogien opastuksella. Tämä aiemmin Musik4Kidz-nimellä tunnettu tapahtumakokonaisuus on vuosien saatossa tavoittanut lähes 150 000 lasta, joista monille kyseessä on voinut olla ensimmäinen – tai ainakin ratkaisevin – retki elävän soitannan pariin, mikä on saattanut toimia alkusysäyksenä elinikäiselle harrastukselle tai jopa ammattiin.

Frankfurt Musikmessen soiva anti ei ole ainoastaan poppia ja jazzia, vaan myös esimerkiksi kansan-, kamari- ja kuoromusiikkia. Tällä kertaa korkeatasoisin esiintyjänimi oli ehkä kaikkien edellä mainittujen musiikinlajien rajoja rikkova a cappella -yhtye The Real Group. Yhtyeen esityksen perusteella on helppo uskoa, että länsinaapurin laulun lähettiläät ovat olleet myös oman Rajaton-lauluyhtyeemme esikuva ja inspiraation alkulähde.

Samaa tahtia kun kansainvälisten muusikoiden osuus messujen soivassa tarjonnassa on vähentynyt huippuvuosista, esiintyjissä on alettu panostaa paikalliseen lapsityövoimaan. Saksalaisen kouluyhtyekilpailun finalisteilla on nimittäin jo jokusen vuoden ajan auennut tilaisuus mitata taitojaan messuilla ison yleisön edessä. SchoolJam-kisan voittaja valittiin tänäkin vuonna noin kymmenen loppukilpailulavalle nousseen kokoonpanon joukosta.

Frankfurt Musikmesse järjestetään jälleen ensi vuonna huhtikuussa. Lisätietoja Suomessa antaa Messeforum (messefrankfurt.fi).

Princen yhtyeessä maineeseen noussut tanskalaissyntyinen basisti Ida Nielsen vieraili Musikmessessä oman superkokoonpanonsa kanssa.

Kuvat: Messe Frankfurt/Petra Welzel, Pietro Sutera & Jean Luc Valentin