Aux In: Musiikkialan näkymättömät järjestäytyvät

Aux on lyhenne englannin sanasta auxiliary. Se tarkoittaa muun muassa ihmistä tai esinettä, joka avustaa jotakin. Miksauspöydissä Aux-potikan tehtävänä on rakentaa signaalille erillinen yhteys aina tarpeen mukaan. Suomessa satoja musiikkiteollisuuden tekijöitä yhdistävä Aux ry on liittynyt osaksi Muusikkojen liittoa keväällä 2021. Nyt yhdistyksen jäsenistö kertoo, mistä on kyse.

Vuonna 2008 yhdistykseksi rekisteröity Aux ry oli alkujaan nettifoorumi live- ja äänitetuotantoalan ammattilaisille ja harrastajille. Varsinaiset syntysyyt olivat ennen vuotta 2008 hieman samanlaisia kuin nykyäänkin. Live- ja äänitealalla on kansikuviin päätyvien artistien taustalla suuri joukko pimeässä istuvia näkymättömiä tyyppejä, jotka auttavat tuomaan artistien parhaat puolet esiin yleisöille ja äänitteille. Työ on usein melko yksinäistä ja itsenäistä, joten kollegoiden verkoston vertaistuki voi olla kullanarvoista. Alkuperäisjäseniä olivat muun muassa Miikka Huttunen, Mikko Raita ja Tommi Vainikainen. Miksaaja ja äänittäjä Robert Palomäki ja musiikkituottaja Jonas Olsson muistavat, kuinka Gearslutz (nykyisin Gearspace) -tyyppisellä Auxin nettifoorumilla jaettiin esimerkiksi mikkivertailupöytäkirjoja ja keskusteltiin pääosin studiotyön asioista.

Alussa toiminta oli vuosia epävirallista. Olssonin mukaan kukaan ei oikein halunnut viedä yhdistystä järjestötoiminnan suuntaan. Vuoden 2017 aikana osa aktiivijäsenistä alkoi kokea tarvetta yhdistyksen aktivoinnille. Vuoden 2018 lopulla yhdistys sai y-tunnuksen ja alkoi järjestää säännöllisiä tapahtumia. Kun toiminta käynnistyi uudelleen entistä ehompana, heti alusta asti hallituksessa oli musiikkituottaja, tuotantopäällikkö ja ohjaaja Teemu Hammarén, josta tuli Aux ry:n toiminnanjohtaja vuoden 2020 alusta ja toimitusjohtaja marraskuussa 2020. ”Tätä nykyä työskentelen Musiikkitalon video- ja käyttömestarina, joka käytännössä tarkoittaa talon broadcast- ja videopuolen vetovastuuta. Musiikkitalo on edelläkävijä ja näköalapaikka tälle alalle ja kannustava ympäristö kokeilemaan myös uusia toteutustapoja perinteisten TV-lähetysten ja striimien rinnalle. Musiikkitalossa toteutetaan yli tuhat tuotantoa vuodessa.”

Uudesta perustamisesta alkaen mukana oli myös mediatuottaja, muusikko ja freelancemusiikkiteknologi Aleksi Villberg, joka parhaillaan opiskelee Aalto-yliopistossa Sound in New Media -maisteriohjelmassa. ”Olin jo käynnistelemässä yritystoimintaa, kun korona vesitti suunnitelman toistaiseksi. Yritän kuitenkin vähitellen siirtyä mediatuottajan töistä täysin musiikkialalle.”

Teemu Hammarén, Kuva: Patrik Stenström

Aux ry:n jäsenillä ei ole normaalien yhdistysroolien lisäksi tarkasti määriteltyjä muita rooleja, vaan jäsenet ovat toteuttaneet hallituksen esityksiä ja jäsenistön toiveita resurssien mukaan. Talkoopohjalta on tehty isojakin kokonaisuuksia. Aleksi Villberg on alusta asti ottanut vastuulleen Aux ry:n tapahtumien striimauksia. Uutena projektina hän tekee yhdistyksen omaa podcastia, Auxcastia, jossa ääneen pääsevät musiikkialalla harvemmin esillä olevat musiikkiteknologit, tuottajat, miksaajat ja masteroijat. Jonas Olsson on yhdistyksen taloudenhoitaja. Tulevaisuuden tavoitteina ovat yhdistyksen asioiden tehokas edistäminen sekä talouden kehittäminen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Aux ry ja Muusikkojen liitto

Teemu Hammarén näkee, että Aux ry:n liittyminen osaksi Muusikkojen liittoa on merkittävä edistysaskel. Koko toimiala on koostunut yksittäisistä järjestäytymättömistä toimijoista. Äänite- ja tapahtumatuotantojen pirstaleinen rakenne ei ole aiemmin mahdollistanut selkeää ammattiliittoa, jossa olisi myös syvempää kokonaisnäkemystä alasta. ”Toimijat ovat olleet pääosin joko itsenäisiä tai kuuluneet hajanaisesti eri liittoihin, joissa ei välttämättä ole ollut lainkaan alan erikoistuntemusta. Itse liityin ensimmäisen vakituisen pestini aikaan kirjasto- ja kulttuurialan työntekijöiden pieneen jaostoon, osana JHL:ää [Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto]. Minun tapauksessani tilanteessa, jossa selkeästi kaivattiin ohjeistusta ja konsultointia, ei liitosta osattu sanoa mitään.”

Aux ry:n näkökulmasta liiton substanssivaatimus on korkea, mutta mahdollisuudet tulokselliseen yhteistyöhön ovat hyvät. ”Meillä edustettuna on toimialamme kärkiosaajien ryhmä, joka spesifisti tuntee toimintaympäristömme ja toimii alansa aallonharjalla. Tiedetään päivittäin, miten asiat etenevät, ja mihin kenties voidaan vaikuttaa.”

Jonas Olsson, Kuva: Patrik Stenström

Jonas Olsson huomasi vuosia sitten, että musiikkialalla on porukka, joka ei istu oikein mihinkään lokeroon. Samalla kun musiikinteon välineet ja teknologia kehittyvät, roolit ja ammatit yhdistyvät. Aux ry:n jäsenille on tyypillistä, että rooleja saattaa olla useampi ja ne voivat vaihtua lennosta. ”Auxissa paljon porukkaa pyörii tuotannossa, trackereinä, masteroijina, miksaajina tai diy-nörtteinä, seilaten liven ja studion välillä. Kaikki tuottajat vähän soittavat jotakin, mutta usein muusikoksi identifioituminen katsotaan joksikin juhlavammaksi. Ja että siihen tarvitaan vähintään muusikon paperit, eikä siksi ole liitytty Muusikkojen liittoon aiemmin. Me ollaan tekemisissä kaikkien näiden asioiden kanssa, ja Aux ry voisi olla näille kaikille se oikea koti.”

Pitkää yhdistymisprosessia ovat puuhanneet Hammarénin lisäksi Tommi Vainikainen, Arttu Peljo ja Jonas Olsson. Suurin ponnistus oli saada yhdistyksen säännöt harmonisoitua Muusikkojen liiton sääntöjen kanssa. ”Ahti Vänttisen, Juho Viljasen ja Jaakko Kämäräisen kanssa oltiin yhteyksissä lähes viikoittain. Liitto on ollut avuksi kaikin tavoin, ja yhteistyö on käynnistynyt ripeästi. Iso kiitos tästä kuuluu Ahti Vänttiselle, joka on nopeasti reagoinut ja ollut tavoitettavissa aina kun on tarvittu.”

Aux ry ei saa jäsenmaksujen ja yritysten kannatusjäsenmaksujen lisäksi muuta säännöllistä rahoitusta toiminnalleen, mutta liittyminen Muusikkojen liittoon mahdollistaa Hammarénin mukaan jo valmiiksi olemassa olevan infran, kuten eri tiedotusmahdollisuuksien käytön. ”Nykyiset meitä tukevat yritykset, kuten Genelec, ovat merkittävästi auttaneet allokoimaan resursseja hallintoon ja asioiden järjestelmälliseen edistämiseen.

”Ei erityiskohtelua, vaan samalla viivalla muiden kanssa.” – Teemu Hammarén

Tänä syksynä myös Taike on mahdollistanut toiminnan jatkuvuutta.”

Robert Palomäki, Kuva: Patrik Stenström

Jonas Olssonin mukaan Suomessa miksaajilla ei ole koskaan ollut tällaista mahdollisuutta Muusikkojen liiton kautta tavoitettaviksi tuleviin työttömyyskassa- ja terveyspalveluihin. Aiemmin Auxin jäseninä on ollut pitkän linjan ammattilaisia ja harrastajia. Jäsenistö painottunee jatkossa enemmän ammattilaisiin. Olsson toivoo, että yhdistykselle ”vielä oikeampi ja virallisempi taho” näkyy brändimielessäkin hyvänä boostina. ”Ollaan pieniä, mutta ollaan tosissaan.”

Myös lakineuvonta sopimusasioissa on uutta Auxin jäsenille. ”Toisaalta sopimuksia pitäisi ensin ylipäänsä tehdä, että niitä voisi joku tsekata”, Jonas Olsson toteaa. ”Alalla vallitsee yleinen ilmapiiri, että asiat suunnilleen menevät siten, kuin on ajateltu. On höhlää, että tehdään hirveän tarkat sopimukset joistakin rojalteista, jotka saattavat koko äänitteen elinkaaren ajalta tarkoittaa esimerkiksi kuuttasataa euroa. Ja toisaalta joku 20 000 euron budjetti voidaan myöntää meilin perusteella ilman mitään ehtoja. Ja jos alihankkija nostaa tämän koko budjetin ja vaikka sairastuu tai jää työkyvyttömäksi, mitä sitten tapahtuu?”

Mitä halutaan ja miten sinne päästään

Tällä hetkellä Aux ry:n tärkein lyhyen tähtäimen tavoite on tavoittaa kaikki vanhat jäsenensä, viestiä Muusikkojen liittoon yhdistymisen tuomista muutoksista ja uusista mahdollisuuksista. Suomessa on arviolta tuhansia työntekijöitä, joille voisi olla erittäin ajankohtaista ja hyödyllistä liittyä Auxiin. Yhdistykseen voivat nettisivujen mukaan liittyä alan ammattilaiset, opiskelijat ja kaikki, jotka kokevat löytävänsä paikkansa Aux ry:n joukosta. Myös yrittäjät voivat liittyä Aux ry:n henkilöjäseniksi, jolloin liiton etuudet ovat käytettävissä. Kassan jäseneksi ei voi liittyä yrittäjänä. Yritysjäsenyys on mahdollista kannatusjäsenenä. Hammarén korostaa keskusteluyhteyden tärkeyttä. ”Toimiminen siltana yhteistyötahojen välillä on toteutunut hyvin. Kymmenen vuoden päästä on toivon mukaan saatu yhtenäisempi linja siitä, keitä me ollaan, ja kasvatettua jäsenmäärää. Haluamme tuoda alalla työskentelevät ihmiset yhteen. Tätä kautta haluamme saada toimialaamme jäsennellyksi myös ulospäin.”

Aux ry on teettänyt jäsenilleen kaksi kyselyä, joissa kartoitettiin muun muassa jäsenten profiilia yrittäjyyden osalta sekä selvitettiin korona-ajan vaikutuksia toimeentuloon. Kyselyt on tehty Muusikkojen liiton kyselyiden pohjalta. Tulokset osoittavat Hammarénin mukaan selvästi, että ala on ottanut pahasti osumaa ja tilanteella on ollut merkittävät vaikutukset työntekijöiden taloudelliseen asemaan. ”Kyselyyn vastanneista 99 % koki, että toimialamme ei saa tasa-arvoista kohtelua. Päälinjana on, että kukaan ei toivo mitään erityiskohtelua, vaan että toimialaa käsiteltäisiin tasa-arvoisesti muiden toimialojen kanssa. Tähän asiaan haluamme vaikuttaa voimakkaasti.”

Olssonin mukaan korona-aikana tapahtumateollisuuden kriisissä korostui, kuinka asioilla tulisi olla selkeä struktuuri. ”Melkeinpä kaikki laitokset ja instituutiot osaavat paremmin kommunikoida ja vuorovaikuttaa jonkun sellaisen toimijan kanssa, jossa pelataan samoilla säännöillä. Pitää osata selittää niiden kielellä ja laskentatavalla.”

”Toimialamme on verrattain uusi, ja musiikkiteollisuuden rakenteet ovat muuttuneet nopeasti. Ala ei ole ollut aikaisemmin järjestäytynyt Suomessa, joten myös historia rakenteellisesta näkyvyydestä puuttuu. Tähän emme voi vaikuttaa tehokkaasti muuten kuin yhdistymällä ja keräämällä puuttuvan datan”, Hammarén täydentää.

”Studion ja liven kuilu pienenee, tuotantojen laatu paranee.” – Robert Palomäki

Aleksi Villberg, Kuva: Patrik Stenström

Musiikinteon muuttunut maailma

Robert Palomäki aloitti ammattimaisen ääniteknikkouransa 1990-luvun alussa. ”Ennen artistit tekivät julkaisuja, joita koitettiin toisintaa livenä. Tietyn pisteen jälkeen se ei kuitenkaan enää ollut mahdollista. Todettiin, että live on aika eri, mutta se on ihan fine. Nykyään live- ja äänitetuotannot ovat lähempänä toisiaan, ja periaatteessa kaiken studiossa tehtävän voi toisintaa livenäkin. Joskus on ollut selkeä jako studio- ja livetyyppien välillä. Nyt tämä kuilu pienenee, ja samalla tuotantojen laatu paranee.”

Aleksi Villbergin mukaan vanhaan maailmaan, jossa artistit keskittyvät musiikin tekemiseen nuottitasolla ja tuotanto ostetaan tuottajalta, ei ole paluuta. Kaikki nuoret musiikintekijät ovat selkeästi kiinnostuneita teknisestä puolesta, eli se ei enää ole teoksesta erillinen asia. ”Jos miettii vaikka Beethovenin sinfoniaa, niin siitä on miljoona äänitettä, mutta mikään niistä ei ole yhtä kuin se teos. Modernissa popissa puolestaan voi olla tilanne, että vaikka leadsynasoundia ei voi erottaa teoksesta, eikä se esimerkiksi nuotinnoksena tavoita kappaleen henkeä.”

Myös Jonas Olsson näkee tekijänoikeuskysymysten olevan murroksessa. ”IT:n kehittymisen myötä voi tulla kokonaan uusia ammatteja tälle alalle. Käyttäjärajapinnassa voivat olla esimerkiksi IT-ala, miksaus ja kännykät. Mikä on editoinnin merkitys teokseen, kuinka paljon teosta voi editoida, että syntyy oma tekijänoikeus, on toimijoidemme keskiössä.”

Villberg uskoo, että musiikki- ja tuotantopuoli tulevat jatkossa kuulumaan yhä enemmän artistille itselleen. ”Aina kuitenkin tarvitaan paikkoja, joissa äänittää oikeita instrumentteja. Jos omia resursseja ja budjettia kuitenkin riittää hyvin, voi olla järkevämpää käyttää niitä esimerkiksi markkinointiin kuin tavoitella perinteistä levytyssopimusta siinä toivossa, että levy-yhtiö maksaa viulut. Jatkuva artistiuden esillepano ja somepreesens ovat kuitenkin elinehto, halusi sitä tai ei.”

Olssonin mukaan työvoiman liikkuvuus ja vaihtuvuus ovat ennätystasolla, ja urautumiseen suhtaudutaan musiikkialalla ihan eri tavalla kuin 20 vuotta sitten. ”Että tehdään musiikkia, mutta millä tavalla tehdään? Jos on hyvä fiilis, niin mä olenkin miksaaja, ja miksaan vaikka tämän soolo-EP:n. Ja silloin tosi moni Aux ry:n palvelu yhtäkkiä koskettaa, vaikkei ammattimiksaajaksi identifioituisikaan. Haluaisin, että olemme yhdistyksenä joustava: tällä jengillä on monenlaista hattua.”

 

Kuvat: Patrik Stenström

Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 5/2021.