Poliittiset lakot jatkuvat Suomessa. Työtaistelutoimet on kohdistettu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa kaavailtuihin työehtojen heikennyksiin, joilla puututaan muun muassa lakko-oikeuteen, irtisanomissuojaan ja määräaikaisten työsopimusten perusteluvaatimukseen. Lakoilla vastustetaan myös sosiaaliturvaan tehtäviä leikkauksia.

Huomattavia muutoksia työttömyystukeen

Moni hallitusohjelmatavoitteista koskettaa erityisesti aloja, joilla tyypillisesti työllistytään osa-aikaisesti, pätkätöissä ja keikkaillen. Esimerkiksi musiikkialalla osa-aikaisuutta ja määräaikaisuuksien välisiä työttömyysjaksoja paikataan työttömyystuella, johon nyt tehdään hallituksen toimesta huomattavia muutoksia.

Muutokset ovat herättäneet huomioita muun muassa siksi, että niiden johdosta moni jää jatkossa ilman työttömyyspäivärahaa, ansiosidonnaisen taso heikkenee, ja että ne osuvat erityisesti juuri matalapalkka- ja pätkätyöaloille. Huomiota on herättänyt myös se, että virkamiestyönä valmistelluissa muutosesityksissä ei ole pystytty osoittamaan muutoksien vaikutuksia työllisyyteen, vaan kyse on puhtaasti sosiaaliturvaan kohdistettavista säästötoimenpiteistä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea: ”Suomi loukkaa ihmisoikeuksia”

Paitsi Suomen perustuslaki myös monet kansainväliset velvoitteet asettavat minimilähtökohdat Suomen sosiaaliturvalle. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmis- ja perusoikeuksia (TSS-oikeuksia) koskevat eurooppalaiset velvoitteet koskevat Suomea: Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää.

Suomi on ollut näiden sopimusten noudattamisen mallioppilas, mutta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tilanne on muuttunut. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, ettei Suomen toimeentuloturva täytä eurooppalaisia vähimmäisvaatimuksia. Ratkaisuissa Suomen on todettu loukkaavan kansalaisten ihmisoikeuksia sairausvakuutus- ja vanhempainpäivärahan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja viimesijaisen toimeentuloturvan osalta. Työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkolan mukaan näiden kaikkien perustasot jäävät alle köyhyysrajan ja ovat valvontakäytännön mukaan manifestly inadequate, ilmeisen riittämättömiä. Hallitusohjelman lisäleikkaukset syventävät loukkauksia entisestään.

Hallitus leikkaa työttömyysturvan lisäksi muun muassa myös asumistuesta ja opintorahasta. Myös asumistuen leikkaus johtaa edellä mainittujen velvoitteiden loukkaukseen, ja opintorahan leikkaamisella tehdään kouluttautumisesta harvempien oikeus. Indeksitarkastuksista pidättäytyminen viimeistelee tämän sosiaaliturvaan kohdistuvan leikkauspaketin, eikä tukiin, kuten lapsilisään, tehdä jatkossa indeksikorotuksia. Mikkolan mukaan selkeä indikaattori siirtymisestä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltiolliseen aikaan näkyy lapsilisien ostovoimassa, joka on puoliintunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

Yhtälöllä on kauaskantoiset vaikutukset

Suomalaisen sosiaaliturvan lähtötaso ei siis ole vastannut kansainvälisiä velvoitteita edes ennen nyt tehtäviä leikkauksia. Kun tähän lisätään työehtoihin kaavaillut muutokset ja puutteellinen vaikutusarviointi, josta hallitus on saanut moitteita, on yhtälö sellainen, jolla on todennäköisesti kauaskantoiset vaikutukset. Kun otetaan huomioon näiden toimien vaikutus kulttuurialaan, joka perinteisesti perustuu freelance- ja keikkatyöhön, ja sen lisäksi kulttuuriin kaavaillut massiiviset leikkaukset, ovat kokonaisuus ja sen kerrannaisvaikutukset jotain sellaista, jotka toteutuessaan jättävät ison jäljen.

Siksi kaikki tuki lakoille.