Musiikkibisnes saa käyttövoimansa taiteilijoiden lahjakkuudesta ja motivaatiosta kehittää taidettaan ja osaamistaan. Tämä käyttövoima vaikuttaa ehtymättömältä, koska se kumpuaa viime kädessä tarpeesta luoda ja ilmaista itseään. Kyse on myös kilpailusta, taiteellisen ja taloudellisen menestyksen tavoittelusta. Menestys mitataan suhteessa muihin, joilla on samantyyppisiä pyrkimyksiä.
Markkinoilla yksilöiden taiteellinen kilvoittelu on monikansallisten mediayritysten ja kulttuuribisneksen isojen rattaiden pyörimisen edellytys. Kilpailu näkyvyydestä ja yleisön ajasta ja rahasta on äärimmäisen kovaa. Myös valtiot sekä kieli- ja kulttuurialueet kilpailevat keskenään ja panostavat merkittävästi oman kulttuurinsa asemaan ja kilpailukykyyn. Musiikki on toimiva väline elämäntavan ja poliittisten tai uskonnollisten intressien edistämisessä ja puolustamisessa, jopa sodankäynnissä.
Pienen kielialueemme musiikkikulttuuri on tärkeä osa globaalia kädenjälkeä, josta meidät tunnistaa ja erottaa kansakunnaksi. Sillä viestimme keitä ja millaisia olemme ja että olemme erityisiä.
Vaikka olemme tilastollisesti onnellisia, meillä ei ole rajattomasti menestyksen eväitä kansainvälisessä kilpailussa. Yksi niistä on kuitenkin varmasti musiikki. Kun maan hallitus miettii, mitä kiristyvässä taloustilanteessa ja monella tapaa haastavassa toimintaympäristössä voi ja kannattaa tehdä, se ei voi mennä pahasti metsään panostamalla musiikkikulttuurimme edistämiseen ja kansainvälistymiseen. Merkittävä kannustin ja kilpailuetu taiteilijoillemme olisi lakisääteinen luovuttamaton korvausoikeus musiikin suoratoistopalveluista.
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 5/2023.