Tampereella 4.–7. lokakuuta järjestetyn Music x Median ohjelma rakentui musiikkialaa yhdistävien aiheiden, kuten keinoälyn, bisneksen tulevaisuuden ja sosiaalisten rakenteiden ympärille.

Työhyvinvoinnille kaivataan parempia tukirakenteita

Muusikkojen liiton freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen oli mukana Miten voit? Mielenterveyden työkalupakki -klinikassa. Klinikalla osallistujilla oli mahdollisuus selvittää oman työhyvinvoinnin tilaa sekä saada asiantuntijoilta neuvoa tilanteen helpottamiseen tai ylläpitämiseen. Vaikka työ musiikin parissa itsessään koetaan innostavana, kuormitus syntyy sitä ympäröivistä asioista.

”Positiivinen havainto musiikkialan työhyvinvointiin liittyen on se, että ydinsisältö, eli musiikki, koetaan innostavana ja työhyvinvointia luovana asiana. Kuormitus syntyy kiireestä, taloudellisesta epävarmuudesta ja epäsäännöllisyydestä. Työhyvinvoinnille kaivataan parempia tukimuotoja ja -rakenteita. Erityisesti freelancerit ja yksinyrittäjät jäävät käytännössä työterveyspalveluiden ja mielen hyvinvoinnin tuen ulkopuolelle”, kertoo Kämäräinen.

Mielenterveyden työkalupakki -hanke kehittää luovien alojen hyvinvoinnin tukirakenteita ja tukee freelancereiden ja itsensätyöllistäjien mielen hyvinvointia. Hanke järjestää valmennus-, työnohjaus- ja vertaisryhmätoimintaa työssä kehittymiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Haku valmennus- ja vertaisryhmään on käynnissä keskiviikkoon 1. marraskuuta 2023 saakka >

Muusikko-lehden päätoimittaja, muusikko, työnohjaaja ja Muusikkojen liiton liittovaltuuston puheenjohtaja Patrik Stenström tarjosi tapahtumassa työnohjausta. Osallistujat saivat keskustella Stenströmin kanssa luottamuksellisesti työhön liittyvistä huolista tai työn herättämistä tunteista.

Paneelikeskustelussa purettiin auki korona-ajan kulttuuripolitiikka ja luotiin tulevaisuuden askelmerkkejä

Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? –tutkimuksen tavoitteena on arvioida kulttuurialaan kohdistunutta poliittista päätöksentekoa oikeustieteen, yhteiskuntatieteen sekä hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmista. Näin pyritään luomaan kuvaa suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja kulttuuriin vaikuttavasta päätöksenteosta. Tutkimus julkaistaan loppuvuoden aikana.

Music x Mediassa järjestetyssä paneelikeskustelussa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä sekä ehdotettiin niiden pohjalta muutoksia esimerkiksi lainsäädäntöön ja päätöksentekoon.

Paneelissa olivat mukana työryhmän jäsenet: liiton sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto, artisti, näyttelijä ja dramaturgi Paula Vesala, Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall sekä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Pöntinen. Keskusteluun osallistuivat myös kansanedustaja Paula Risikko, Milttonin johtava neuvonantaja Jenny Hasu, kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen sekä Senior Consultant Hannu Oskala. Keskustelua moderoi Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö.

Jari Stenvallin mukaan kulttuuriala kärsi valtavasti siitä, että se oli väliinputoaja päätöksenteossa, sillä alan ydinkysymykset olivat hyvin pirstaloituneet hallinnonaloittain korona-aikana. Paula Risikko myönsi, etteivät päättäjät ymmärtäneet alan ansaintalogiikasta tai siitä, kuinka moni kärsi korona-ajan päätöksenteosta. Risikko kiitti alaa siitä, että se toi sinnikkäästi epäkohtia päättäjien tietoon.

Mirkka Kivilehto kertoi, että korona-aikana rajoitettiin laajasti kansalaisten perusoikeuksia. Näihin lukeutuivat esimerkiksi kokoontumisvapaus, oikeus työhön ja elinkeinovapaus. Tulevaisuutta varten esimerkiksi tartuntatautilaki tulisi uudistaa kokonaan.

Työryhmän mukaan tarve on erityisesti toimintatapojen, yhteisten tavoitteiden, dialogin sekä keskinäisen luottamuksen kehittämiselle.

”Paneelissa nousi esiin hyviä näkökulmia ja myös rohkeita ajatuksia siitä, miten tulevaisuudessa kulttuuripoliittista hallintoa tulisi rakentaa ja mikä on muun muassa edunvalvojien asema siinä. Tutkimuksen raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä ja asialle on suunnitteluilla jo jatkohankkeita”, kertoo Kivilehto.

Korona-aikaa tulee tarkastella jälkikäteen tarkasti, jotta tulevaisuuden haasteisiin osataan valmistautua.

”Vaikka korona-ajan läpikäyminen on musiikkialalla raskasta, on tärkeää, että tapahtunut päätöksenteko ja rajoittaminen tutkitaan perinpohjaisesti. On varmistettava, että tutkimuksen löydöksistä opitaan ja mahdolliset virheet myönnetään, jotta minkään alan tai ihmisryhmän oikeuksia ei tulevaisuuden kriiseissä loukata”, painottaa liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.

Keskustelua suoratoistopalveluista – tarve tekijänoikeuslain uudistukselle

Music x Mediassa kuultiin keskusteluja ja puheenvuoroja suoratoistopalveluista. Musiikin esittäjien korvaus suoratoistosta ei tällä hetkellä toteudu Suomessa EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaisesti, ja tämä tulee korjata tekijänoikeuslain muutoksella.

”Suoratoistopalveluista ja niihin liittyvistä ansaintalogiikoista on syytä pitää yllä puhetta ja käydä keskustelua, sillä nykyinen vallitseva malli ei ole terveellä pohjalla. Suoratoistopalvelut tarvitsevat kohdennettua lainsäädäntöä. Myös datan osalta on aika siirtyä avoimuuteen, jotta tuotantoprosessien eri osat voivat arvioida sopimusten ja korvausten kohtuullisuutta. Data on valtaa”, taustoittaa liiton sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto.

Muusikko–musiikintekijä ja Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) varapuheenjohtaja Horace Trubridge esitteli musiikin esittäjien oikeuksien kehittymistä äänitebisneksessä: samalla kun murros on ohjannut musiikin kulutuksen radiosta ja fyysisistä äänitteistä suoratoistopalveluihin, esittäjien tulot ovat romahtaneet. Artistien rojaltit ovat pieniä, vaikka levy-yhtiöiden voitot ovat kasvaneet. Studiomuusikot taas saavat kertakorvauksen, eikä suoratoistokäyttö kartuta heille mitään tuloa. Tilanne voidaan korjata lisäämällä tekijänoikeuslakiin musiikin esittäjien luovuttamaton korvausoikeus suoratoistokäytöstä.

Vastaava tilanne suoratoiston kohdalla koskee myös näyttelijöitä, ohjaajia ja käsikirjoittajia. Taiteilijoiden oikeuksista ja korvauksista keskusteltiin yhdessä Audiovisuaalisen alan tekijöiden (Avate) kanssa yhdessä järjestetyssä kansainvälisessä paneelissa. Horace Trubridgen kanssa paneelissa olivat Society of Audiovisual Authorsin pääsihteeri Cécile Despringe ja Tanskan ohjaajien liiton hallituksen puheenjohtaja Rasmus Kloster Bro. Keskustelua moderoi Avaten toiminnanjohtaja Matti Numminen.

”Oikeudet on saatava ulottumaan sinne, missä sisällön todellinen kulutus nykyään tapahtuu. Siksi tarvitaan lakimuutos asian korjaamiseksi EU:nkin vaatimalla tavalla”, toteaa liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Multala vastasi musiikkialan kysymyksiin: kulttuuriala mukaan kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala vastasi yleisön kysymyksiin Luovat ry:n ministeritentissä. Tentin vetivät Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa ja Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

Multalalta kysyttiin, miten ja missä ministeriössä toteutetaan hallitusohjelmassa luvattu luovien alojen elinkeinotoiminnan ja kasvun edistäminen. Multalan mukaan liikkeelle lähdetään opetus- ja kulttuuriministeriövetoisesti kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun myötä, minkä jälkeen työ jatkuu muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä kasvustrategian puitteissa. Selonteon Multala kertoi etenevän siten, että lähiviikkoina asetetaan valmistelun työryhmä, ja selontekoa tehdään noin vuoden ajan. Valmistelussa kulttuuriala otetaan mukaan muun muassa pyöreän pöydän keskusteluihin sekä työryhmätyöhön. Taiteilijoiden työttömyysturvan parantamisesta kysyttäessä Multala nosti esiin yhdistelmävakuutuksen edistämisen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta” – juuri näistä kysymyksistä Multala kertoi keskusteltavan kulttuuripoliittisen selonteon ja kasvustrategian valmistelussa.

Multalalta tiedusteltiin, milloin kulttuurin pääsylippuihin kohdistuvat arvonlisäveron korotukset ovat tulossa voimaan. Hän kertoi ALV-lakiesityksen etenevän eduskuntaan keväällä 2024, ja voimaan se tulisi vuoden 2025 alusta.

Yleisöä kiinnosti, onko nykyiseen 11 miljoonan euron hyvitykseen yksityisestä kopioinnista tulossa muutoksia. Tähän Multala totesi yksityisen kopioinnin hyvityksen tason olevan vakiintunut. ”Siihen ei ole kaavailtu muutoksia, mutta tätä seurataan valtiontalouden raamit huomioiden”, hän muotoili.

Multalalle luovutettiin elävän musiikin ilmastotiekartta

Tentin jälkeen Kestävämmän musiikkialan työkalupakki KEMUT -verkoston edustajat luovuttivat tiede– ja kulttuuriministeri Multalalle elävän musiikin ilmastotiekartan Maailman viileintä musiikkia. Musiikkiala voi toimia vihreän siirtymän vauhdittajana, sillä monen alan toimijat ovat tunnettuja ja seurattuja. Kesäkuussa 2023 julkaistuun tiekarttaan on sitouduttu laajasti läpi kentän – tällä hetkellä sitoutuneita elävän musiikin toimijoita on 68.  Tavoitteisiin voi sitoutua ilmastotiekartan sivuilla.

Ilmastotiekartassa on määritelty toimialalle yhteiset ilmastotavoitteet sekä keinoja vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia ja samalla kasvattaa potentiaalisia vaikutuksia. Tiekartassa on määritelty myös erityyppisten elävän musiikin alan toimijoiden roolit ilmastotyössä.

Liiton freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen oli mukana luovuttamassa ilmastotiekarttaa. Muusikkojen liitto on KEMUT-verkoston jäsen.

Retoriikkakilpailussa sanoitettiin kulttuurin arvo

Jo toista kertaa järjestetyssä kulttuurialan retoriikkakilpailussa sanoitettiin kulttuurin arvo. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläisen vetämässä kilpailussa osallistujien tehtävänä oli käsitellä kulttuurin vaikuttavuutta ja merkitystä napakoissa puheenvuoroissa. Tuomareina toimivat Tampereen kaupungin pormestari Kalervo Kummola, kansanedustaja Fatim Diarra (Vihr.) sekä kansanedustaja Jouni Ovaska (Kesk.).

Muusikkojen liitosta kisaan osallistui viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija Jukka Hätinen.

”Kulttuuri on koko yhteiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus. Mitä me olemme ilman sitä: emme yhtään mitään”, totesi Hätinen puheenvuorossaan.

Kilpailun voitti Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura, joka puheenvuorossaan käytti isoisänsä venettä analogiana tekijänoikeuksille ja teoksen käytölle.

Enemmän keskustelua ja fokusta

Sekä liiton sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto että freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen kehuvat seminaarin laajaa ja monipuolista ohjelmaa. Suurien teemojen keskelle jäi kuitenkin kaipaamaan aikaa kysymyksille ja keskustelulle sekä tarkempaa fokusta ohjelmien sisältöihin.

”Ehkä tulevina vuosina sisältöjä voisi olla hieman vähemmän ja temaattisesti samankaltaisia kokonaisuuksia voitaisiin tuoda yhteen. Näin ne voisivat olla ajallisesti hieman pitempiä ja syvemmälle luotaavia”, pohtii Kämäräinen.

Monipuolinen ja ajankohtainen seminaariohjelma aiheutti myös valinnanvaikeutta.

”Seminaarisisältö oli monipuolinen ja ajankohtainen. Valinta siitä, minne osallistuu ja mitä menee kuulemaan, oli jälleen vaikea. Itselle erityisen mielenkiintoisia olivat erilaiset kulttuuripolitiikkaan, tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyvät sisällöt. Muutamissa paneelimuotoisissa sisällöissä olisi kuitenkin toivonut parempaa keskustelun moderointia, jotta keskustelu olisi pysynyt fokuksessa ja otsikkoaiheesta olisi saatu vielä enemmän irti”, toteaa Kivilehto.

Industry Awards -gaalassa palkittiin alan tekijöitä

Perjantaina 6. lokakuuta järjestetyssä Industry Awards -gaalassa jaettiin yhteensä 32 palkintoa musiikkialan tekijöille. Lisäksi esiteltiin Tampereen Tähtikadun uudet tähdet.

Tampereen G Livelabin ohjelmapäällikkö Jaani Haapasalo oli ehdolla vuoden promoottoriksi. Muusikkojen liitto omistaa G Livelab -klubit Helsingissä ja Tampereella.

Katso kaikki gaalan voittajat >

Artikkelikuva, kuvat työryhmästä ja KEMUT-verkostosta ministeri Multalan kanssa: Rosanna Mantila
Kuvat ministeritentistä, Horace Trubridgestä ja kansainvälisestä paneelista: Sami Vähäkangas