Yleisradion näkymät eivät hallitusohjelman valossa ole lupaavat, mutta kulttuurin näkymät ovat Ylessä olleet jo pitkään synkät. Kaupallisen median kulttuurikiinnostus taas on valmiiksi ohut, lukuun ottamatta kulttuurijanan populaareinta, valmiiksi suosittua päätä.
Vain osa kulttuuritarjonnasta on edukseen verkkomediassa, jossa tuotantopanostukset ovat yleensä vaatimattomia tai olemattomia. Orkesterit ja teatterit loistavat poissaolollaan valtakunnallisilla radio- ja tv-taajuuksilla, lukuun ottamatta Ylen omaa orkesteria, joka on orkesterimusiikin viimeinen linnake lineaarisessa mediassa.
Muusikkojen liiton omistaman Radio Helsingin taajuudet kuuluvat 3,2 miljoonalle ihmiselle eri puolilla Suomea. Ei ole sattumaa, että kuuluvuusaluetta on määrätietoisesti laajennettu tärkeisiin kulttuurikaupunkeihin. Kanavan tyyppikuulija on yli nelikymppinen hyvin toimeentuleva kulttuurista kiinnostunut kaupunkilainen.
On loogista, että kulttuuriorganisaation media osaltaan vahvistaa kulttuurin asemaa mediakentässä. Kanavan strateginen kehittämisnäkymä on nykyistäkin vahvemmin kulttuurikanava. Tekeillä on uusia kulttuuriin keskittyviä ohjelmakonsepteja, ja hankerahoitusta on haussa kehittämisprosessin edistämiseksi.
Kulttuuri on useammin kannatettavaa kuin kannattavaa. Ylen kulttuuritehtävästä on syytä pitää meteliä, mutta sen ohella on tarpeen vahvistaa kulttuurin medianäkyvyyttä konkreettisilla teoilla.
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 4/2023.