Maailman Kuvalehti: Itsesensuuri Suomen musiikkialalla valitettavan yleistä

”Mahdollisuuteni työllistyä alalla loppuisivat käytännössä siihen” – Miksi suomalaiset muusikot sensuroivat puheitaan? -artikkelissaan toimittaja Karoliina Knuuti perehtyy Suomen musiikkialan ilmaisunvapaustilanteeseen. Artikkelin mukaan artistit ja musiikin esittäjät ovat kautta aikojen olleet rohkeita yhteiskunnallisen keskustelun vetureita, mutta Suomen musiikkialalla työskentelevät ottavat nykyään enää harvoin julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Suomessa on yksi maailman parhaista sanan- ja ilmaisunvapaustilanteista, mutta Maailman Kuvalehden mukaan moni artisti ja musiikin esittäjä kokee joutuvansa sensuroimaan puheitaan ja sanoituksiaan. Lehti teetti anonyymin kyselyn selvittääkseen ilmiön syitä.

“Sananvapaus on musiikkialalla kaiken pohjana. Jos sitä ei ole, musiikkialan työ käy mahdottomaksi”, Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen sanoo artikkelissa.

Kansainvälisesti muusikkojen sananvapautta kartoittaviin tilastoihin päätyy vakavia ongelmia, kuten sanoituksista johtuvia vankilatuomioita. Artikkelin mukaan tällä tavoin sananvapaus ei Suomessa ole uhattuna, vaan enemmänkin on kyse itsesensuurista: seurausten pelossa omasta aloitteesta vaikenemisesta. ”Kukapa leveilisi sillä, että pelottaa”, Knuuti kirjoittaa.

Kahilainen esittää tärkeän kysymyksen: Vaikka täällä periaatteessa saa sanoa mitä tahansa, niin saako kuitenkaan?

Maailman Kuvalehti teki artikkeliaan varten nimettömän kyselytutkimuksen, jonka kautta yhteensä 37 muusikkoa ja muuta alan toimijaa kuvaili lehdelle kokemuksiaan itsesensuurista. Työnsä vuoksi itsesensuuria harjoitti vastaajista yli puolet, 59 prosenttia. Naisvastaajista itseään sensuroi peräti 76 prosenttia.

Kyselyyn vastannut laulaja-lauluntekijä Anna Dantchev uskoo itsesensuurin johtuvan osittain musiikkibisneksen henkilökeskeisyydestä.

“Alalla puhutaan paljon esimerkiksi vallan keskittymisestä ja siitä, kuinka tietyt ihmiset ovat portinvartijoita”, Dantchev kertoo artikkelissa.

”Voisin kuvitella, että jos tulee uutena alalle, siinä voi olla isoja kynnyksiä uskaltaa oikeasti sanoa, mitä ajattelee, koska ei tiedä, mihin se oma asia päätyy ja mihin se vaikuttaa. Jäävätkö työtilaisuudet saamatta? Tuleeko huono maine?”

Musiikkiala on täynnä freelancereita, joille verkostot ovat elintärkeitä. Vain harva on vakituisessa työsuhteessa.

Kahilaisen mukaan itsesensuurikyselyn tulokset eivät tulleet hänelle yllätyksenä, sillä asia on noussut eri yhteyksissä esiin toistuvasti, erityisesti viime vuosina. Hänen mukaansa ihmisille pitäisi antaa mahdollisuus oppia.

“On hyvä, jos keskustelu saa oikeasti tulla käydyksi, ilman että siinä heti jotakuta canceloidaan yhden sanomisen perusteella. Onhan se aika pelottavaa, jos ajattelee, että koko ura on vaakalaudalla, jos sanoo jotain jostain yhdestä asiasta”, Kahilainen sanoo lehdessä.

Kahilainen kertoo artikkelissa sananvapauden tavoitetilaksi, että mikään taho ei rajoittaisi muusikoiden ilmaisunvapautta ja että kaikki äänet pääsisivät kuuluviin. Ja kun ihminen sitten itse haluaa sanoa jotain, sanominen ei tyssäisi itsesensuuriin.

Lue Karoliina Knuutin artikkeli >

Katso Maailma kylässä -festivaalilla järjestetty keskustelutilaisuus (kohdasta 3:47:40 alkaen) >