SROI-kuulumisia

Syksyllä 2021 kuulin ensimmäisen kerran Social Return on Investment (SROI) -analyysimenetelmästä. Se on kustannus-hyötyanalyysiin perustuva malli, jonka avulla erilaisia rahassa mittaamattomia vaikutuksia muunnetaan rahamääräisiksi. Innostuin erityisesti UEFAn teettämästä laskelmasta, joka kertoi jalkapallon tuottavan suomalaiselle yhteiskunnalle 1,96 miljardin euron taloudellisen hyödyn vuodessa niin suorina taloudellisina vaikutuksina kuin säästöinä muun muassa terveydenhoito- ja sosiaalikuluissa. Saman kun saisi laskettua orkestereista – onhan esimerkiksi musiikin myönteiset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin, oppimiseen ja viihtyvyyteen todettu monissa tutkimuksissa suuremmiksi kuin oikeastaan minkään muun harrastuksen.

Tällaiselle rahamääräistämiselle on pitkään ollut myös tilausta, ja etenkin musiikkialan lobbarit kaipaavat jatkuvasti perusteluja, mielellään numeromuodossa. Monet päättäjät tunnistavat kulttuurin ja taiteen itseisarvot ja näkevät musiikin elinkeinona tai vientivalttina, mutta korona-ajan kohtelu ja eduskuntavaaleja edeltänyt hiljaisuus sekä epämääräiset heitot luksustuotteista ovat jälleen osoituksia siitä, miten tiukkaan käsitys taiteesta jonain ylimääräisenä ylellisyytenä on juurtunut. Tarvitaan siis lukuja todisteeksi siitä, että kulttuuriin satsaaminen kannattaa.

UEFAn inspiroimana aloin puuhata SROI-mallia kaupunginorkestereille. Kunnianhimoisena tavoitteena oli toteuttaa SROI koko suomalaisesta kaupunginorkesterikentästä. Perehdyin useimpiin Suomessa tehtyihin SROI-analyyseihin ja etsin orkestereihin viittaavia kansainvälisiä tutkimuksia. Suoraan sovellettavaa mallia ei löytynyt, koska useimmat SROI-analyysit oli tehty hankkeista, joilla oli selkeä alku ja loppu sekä orkesteriin verrattuna huomattavasti yksinkertaisempi toiminnan sisältö. UEFAn jalkapallotutkimus olisi ollut paras vaihtoehto malliksi, mutta – vastoin SROIn läpinäkyvyysperiaatteita – tarkempia tietoja ei tutkimuksen tehneen yhtiön liikesalaisuuden vuoksi ollut saatavilla. No ei se mitään, päätin rakentaa mallin itse.

Ensiksi kävi selväksi, että suomalaisten kaupunginorkestereiden erilaisuuden vuoksi ainoa vaihtoehto toteuttaa valtakunnallinen orkesteri-SROI vaatisi sitä, että jokainen orkesteri tutkitaan erikseen. Se olisi yhden puolipäiväisen tutkijan tehtäväksi liian iso ja aikaa vievä työ, joten päätimme luoda mallin kolmelle erikokoiselle orkesterille. Matkan varrella ja SROIn vaatiman työmäärän selkiytyessä suurikokoisin orkesteri jäi toistaiseksi odottamaan valmiimpaa mallia. Koko toiminnan arvioinnin sijaan päädyin myös rajaamaan tarkastelun kahteen orkestereiden keskeiseen toimintaan: konsertteihin ja yleisötyöhön.

Nyt keväällä 2023 SROI-prosessi on jo hyvässä vauhdissa: tietoa on kerätty kyselyjen ja haastattelujen kautta pilottivaiheen orkestereista Tapiola Sinfoniettasta ja Lohjan kaupunginorkesterista. Osa tiedoista on jo numero- vaikkei vielä euromuodossa. Esimerkiksi Tapiola Sinfoniettan konserttiyleisön kokema hyvinvointi kohentuu kyselyvastausten valossa 30,5 % verrattuna tilanteeseen, jossa orkesteria ei olisi. Muita mitattuja ilmiöitä olivat esimerkiksi konserttiyleisön kokema elämys, orkesterin vaikutus kunnan veto-, pito- ja lumovoimaan ja paikalliseen kulttuuriekosysteemiin sekä yleisötyön monet (erityisesti hyvinvointi-) vaikutukset niin sen kohderyhmille kuin kohderyhmien parissa työskenteleville henkilöillekin. Näistä en vielä uskalla kirjoittaa lukuja julki, koska ne koostuvat yhdistelmästä määrällistä ja laadullista tutkimustietoa, ja haluan olla varma tekemieni valintojen perusteltavuudesta.

SROI on menetelmä, joka tasapainottelee määrällisen ja laadullisen tiedon välillä. Tulkintoja ja valintoja pitää tehdä, mutta vaikkei olekaan kysymys akateemisesta tutkimuksesta, tarkoitushakuisuutta on vältettävä. Muuten käy kuten viime lehdessä mainitsemalleni museotutkimukselle, jota kritisoitiin – ansaitusti – nimenomaan uskottavuuden puutteesta. Parhaillaan kartoitan vaihtoehtoja erilaisille sijaismuuttujille, joiden kautta muutokset hyvinvoinnissa, elämyskokemuksissa, kunnan imagossa ynnä muissa voidaan muuttaa euroiksi. Siitä enemmän kesäkuun lehdessä.