Työttömyysturva­lakimuutoksesta

Noin kuukausi sitten, joulukuussa 2015, eduskunta päätti työttömyysturvalakiin tehtävistä muutoksista, jotka astuivat voimaan heti vuoden 2016 alusta. Prosessi eteni nopeasti ja suttuisestikin, joka tapauksessa sen verran vauhdilla että ainakin kaikki taidealojen toimijat olivat kuvioista kovin ihmeissään. Muutosten myötä muusikon työttömyysturva on uhattuna, sillä jatkossa muusikko voidaan tulkita tahtomattaan yrittäjäksi entistä helpommin.

Työmarkkinoita koko valtakunnan mittakaavassa tarkasteltuna suuri osa muusikoista työskentelee ei-niin-tyypillisesti. Tyypillinen kuukausipalkattu vakituinen työsuhde on todellisuutta taiteilijoista vain harvoille, muusikoista alle kahdelle tuhannelle. Toimeentulo koostuu monista osista; on tilapäisiä työsuhteita, freelancea, apurahaa, laskutuspalvelua, työkorvausta, toiminimeä, produktiokohtaista työntekijää, tekijänoikeustuloa, omaa firmaa, käyttökorvausta, könttäliksaa, brutonbruttoa ja vaikka mitä. Tyypillistä tai ei, sivistyneen yhteiskunnan tulee tavoitella sitä, että työn tekeminen olisi kaikille kannattavaa ja reilua.

lakipykala-4

Lainsäätäjällä on toimillaan mahdollista vaikuttaa työmarkkinoihin, ja aina käyttäessään valtaansa – tai jättäessään käyttämättä – se näin tekeekin. Tuore lakimuutos näyttää ainakin omasta ammattimuusikon ja freeasiamiehen näkökulmastani todella sekavalta ja epäonnistuneelta yritykseltä järjestää asioita selkeämpään, reilumpaan ja työntekoon kannustavampaan suuntaan. Jostain toisesta vinkkelistä katsottuna voidaan todeta, että ”juuri mikään ei muutu”, tai vaikka että ”muusikontyön käytännöt tulevat lakimuutoksen vaikutuksesta selkeytymään”. Omasta näkökulmastani katsottuna muutos heikentää muusikontyötä tekevän ihmisen mahdollisuuksia työllistyä ammatissaan lisäten epävarmuutta ja hankaloittaen työn järjestämistä entisestään. Se siitä valittamisesta, eteenpäin siis.

Miten toimia tästä eteenpäin? Jos toimin verokortilla työntekijänä, voinko laskuttaa toiminimelläni jotain töitä? Uskallanko käyttää laskutuspalvelua rahan kotiuttamiseksi ilman että minut katsotaan yrittäjäksi? Miten todistan, että olen työntekijä vaikka minulle on maksettu työkorvausta palkan sijasta? Voiko osuuskunta maksaa minulle palkkaa ilman että toimii työnantajana? Onko minulla oltava työnantaja, että voin nauttia palkkaa työntekijänä?

Nämä kysymykset ovat aina olleet ei-tyypillisille työntekijöille vakavia paikkoja työttömyysturvaa järjestettäessä, tai etenkin työttömyyden uhatessa. Lakimuutoksen myötä tilanne ei lainkaan helpottunut – päinvastoin. Aiemminkin ongelmana ovat olleet TE-keskusten vaihtelevat tulkinnat muusikon työntekijyydestä ja yrittäjyydestä sekä niiden sivu- tai päätoimisuudesta. Myös omassa työssään työllistyvän käsite on kummitellut teksteissä ja päätelmissä, vaikkei siitä sen tarkempaa lainsäädäntöä olekaan. Lakimuutoksen myötä nämä tulevat tulkituiksi uudella tavalla, tulkitsijasta entistä enemmän riippuen. Yhtenäistä, voimassaolevaa ohjeistusta viranomaisille ei ole, joten muutettu laki antaa entistä laajemman toimintavapauden tulkitsijalle päättää siitä, onko muusikon status työntekijä vai yrittäjä. Periaatteessa jo yksikin vastaanotettu työkorvaus tai laskutuspalvelun kautta vastaanotettu palkka ilman työnantajaa voi osoittaa, ettei ole toimittu työntekijänä vaan yrittäjänä.

Työttömyyskorvausta voi hakea ainoastaan ilmoittauduttuaan TE-keskukseen työttömäksi työnhakijaksi. TE-keskus antaa päätöksen hakijan statuksesta, jonka perusteella sitten esimerkiksi työttömyyskassa voi maksaa ansiosidonnaisia korvauksia. Tulkintaa omasta statuksesta keskus ei anna etukäteen, vaan se selviää vasta ilmoittautuessa työnhakijaksi.
Tällä hetkellä ymmärtääkseni kukaan ei pysty varmasti sanomaan, miten tilanteita tulkitaan lakimuutoksen astuttua voimaan. Nyt joudutaan odottamaan ennakkotapauksia ja päättelemään käytäntöjä niiden perusteella. Tärkeätä on myös vaikuttaa vallankäyttäjiin – tässä vaiheessa ministeriöön, joka muotoilee lain tulkintaan vaikuttavat asetukset.

Toistaiseksi tilanne on epäselvyydessään jokseenkin kuumottava, kun mahdollisuudet tulla tulkituksi monella tavalla ovat olemassa. Tämä voi hankaloittaa joidenkin töiden vastaanottamista, kun on mietittävä, miten järjestää palkanmaksu kestävällä tavalla. Freelancerina verokortilla työsuhteissa toimivan muusikon tilanne pysyy ennallaan, mutta poikkeukset, kuten työkorvaukset ja laskutuspalvelun käyttö, luovat riskin menettää oikeus työttömyyskorvaukseen. Ainoa ohje, jonka tässä vaiheessa uskallan sanoa työntekijälle, on: varmista jokaisen työsuhteen yhteydessä työnantajasi ja se, että vastaanottamasi korvaus työstä on palkkaa eikä esimerkiksi työkorvausta (tämä selviää palkkakuitista: palkan kohdalla eläkkeet ym. sivukulut on maksettu).

Yrittäjän työttömyysturvasta en osaa tällä hetkellä sanoa senkään vertaa. Esimerkiksi yrittäjätoiminnan lopettamiseen sekä karensseihin liittyvät reunaehdot työttömyysturvan saamiseksi eroavat palkansaajapuolen käytännöistä.

Liitto tiedottaa ja ohjeistaa aiheesta heti, kun lisää tietoa on olemassa. Lakimuutoksen teksteihin voi tutustua eduskunnan sivuilla hakusanoilla ”HE 94/2015” (hallituksen esitys) ja ”EV 106/2015” (eduskunnan vastaus). Muusikkojen liiton marraskuussa antama lausunto aiheesta löytyy täältä.