Työttömyysmarkkinahumua – Pysy kartalla!

Meneillään oleva kehitys kotimaisissa työmarkkinakuvioissa vaikuttaa monin tavoin työn tekemiseen ja teettämiseen. Myös vuodenvaihteessa voimaan tullut työttömyysturvalain muutos on ehtinyt herättää jos jonkinmoista keskustelua. Tyhjentävää yhteenvetoa lakimuutoksen vaikutuksista ei ole olemassa, sillä käytäntö muodostuu arjen käänteissä yksittäistapausten kautta. Suurena kysymysmerkkinä musiikkialan keikkatyöhön liittyen on sosiaalietuuksien piiriin kuuluminen – miten uusittu laki muuttaa tilannetta aikaisemmasta, vai muuttaako mitenkään?

Lakiesityksessä mainitaan sen koskevan erityisesti luovien alojen toimijoita, mutta lain tultua voimaan kuitenkin kerrottiin, ettei juuri mikään muutu. Tämä ei herätä luottamusta jo valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa toimivan ammattiryhmän, kuten freelancemuusikkojen keskuudessa. Kirjallisia kysymyksiä työministerille on esitetty paitsi oppositiosta myös hallituspuolue Keskustan riveistä, mikä kertoo epäonnistuneesta lainvalmistelusta.

Lakimuutoksen myötä TE-toimistot saivat uuden ohjeistuksen, jonka turvin päätökset työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden statuksista syntyvät. Sekä lakiuudistus että ohjeistus muuttivat yrittäjyyden määritelmää, joten pätkä-/silpputöitä tekevän on syytä olla tarkkana. Luovilla aloilla elintärkeä piirre, aktiivisuus, kannattaa pitää omana tietonaan, jotta välttää yrittämisen tunnusmerkistön täyttymisen vahingossa. Vastauksessaan Outi Alanko-Kahiluodon kirjalliseen kysymykseen työministeri totesi muun muassa, että itsensä markkinoiminen julkisesti voidaan katsoa merkiksi yritysluonteisesta toiminnasta.

Lisäksi uutena käsitteenä on nyt määräaikainen yrittäjyys. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että yhden tai useamman päivän kestävän toimeksiantosuhteen ajan muusikko voidaan tulkita yrittäjäksi, mutta toimeksiannon päätyttyä jälleen työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin toimeksiantosuhteen ajalta ei kerry päivärahaa, eikä sitä lasketa työttömänäoloajaksi. Vielä on epäselvää, miten paljon tällaisia lyhyitä työttömyyden keskeyttäviä toimeksiantoja työttömällä työnhakijalla voi olla ennen kuin hänet tulkitaan yrittäjäksi.

Mikäli et halua, että sinut määritellään yrittäjäksi, varmista, että työsuhteen tunnusmerkit ovat olemassa. Palkkaa vastaanottaessa on huomioitava maksajan toimiminen työnantajana, jolloin työntekijän vakuutusmaksut on asiallisesti hoidettu, ja työnantajan velvollisuus on pyydettäessä toimittaa myös työtodistus. Nämä kannattaa muistaa esimerkiksi laskutuspalveluja käyttäessä: jotkut markkinoilla toimivista laskutuspalvelua tarjoavista yrityksistä ilmoittavat toimivansa myös työnantajina. Säilyttääkseen työntekijäasemansa kannattaa ennemmin käyttää tällaisen yrityksen palveluja kuin yrityksen, joka ei työnantajuutta halua ottaa. Jos laskutusfirma ei toimi työnantajana, huolehdi, että tilaaja toimii. Ilman työnantajaa riski määrittyä yrittäjäksi on suurempi.

Vastaanotetut työ- tai käyttökorvaukset, kuten tekijänoikeustulot, eivät kerrytä sosiaalietuutta, vaikka niistä veroa maksetaankin. Muusikon on hyvä tietää työkorvauksen ja palkan ero esimerkiksi sosiaaliturvan määräytymisessä.

Freelancemuusikot ry:n jäsenenä ja koko aikuiselämäni freelancemuusikon työtä freelanceverokortilla työsuhteessa tehneenä minun on todettava Journalistiliiton Jussi Salokankaan tapaan, että freelancer-termin mainitseminen työttömyysturvan yhteydessä on riski. Termistä on moneksi, eikä muusikon ammatinkuva ole kaikille selkeä. Siksi väärinkäsitysten välttämiseksi profiloituminen työntekijäksi muusikkona on turvallisempaa. Kuitenkin toistaiseksi on epäselvää, aiheuttiko lakimuutos muusikkojen kohdalla todellisia muutoksia työttömyysturvaan, se selviää vain ajan kanssa.