Työkaverin nälviminen

Työn vaativuus riippuu sen laadusta. Esimerkiksi tavaroiden siirtely onnistuu, jos on logistiikan tajua. Siivoaminen vaatii osaamista, eikä hyvin suoritetun työn jälkeä ikävä kyllä juuri kiitetä, vaan vain huono tulos huomataan ja haukutaan. Viulunsoitto vaatii vuosikausia, ellei peräti vuosikymmeniä, että voi mahdollisesti saada työn orkesterissa koesoiton kautta. Se on osaamista, jota ei aina muisteta kiittää takapulttiin asti. Moitteet erityisesti etäälle ovat kerkeämmin puikonhaltijan huulilla ja valitettavasti liian usein, ennen kuin jääryyden kulttuuri ehkä viimein häviää podiumilta.

Mitä vaativampaa työtä yhteisö tekee, sen varmempaa on, että tekijät odottavat toisiltaan paljon. Moni korkealaatuisuuteen pyrkivä joukko kärsii kipuilusta, jossa esimerkiksi huono hallinnointi tai rahoituksen vajavaisuus ei anna sen kukkia, päästä huipulle. Mutta todella usein kriittinen silmä ja korva kääntyvät heikoksi koettua kollegaa kohtaan. Kannustus olisi hyvin helppo keino parantaa asioita, mutta unohtuu helposti, koska olemme sen käyttöön liian heikkoja – ja ajattelemattomia.

Ymmärtäähän sen, että olemme vain ihmisiä heikkouksinemme, eikä mikään voi onnistua elämässä sataprosenttisesti. Kaikki ei voi aina olla hyvin, ja jos joskus onkin, aaltoliike vie meitä vuoroin ylös ja väliin alemma.

Vahva osaaminen ei aina tarkoita kypsää ihmisyyttä, ja niinpä puramme turhautumisemme nälvimiseen. Epäkypsin nälvintä johtaa avoimeen työpaikkakiusaamiseen, joka tietysti vain lietsoutuu, jos työyhteisöä hallinnoidaan heikosti tai keskinkertaisesti.

Olemme oman elämämme äänenjohtajia ja konserttimestareita. Johdamme sisäistä orkesteriamme, jonka sävelmät ovat pitkälti itse koruompelemiamme. Jos mustaa mönjää alkaa purkautua sielustamme, on oma velvollisuutemme tukkia vuoto ennen kuin olemme yhteisömme pahan ilmapiirin tuottajia.

Mitä on musta mönjä? Ajattelematon sana, halveksuva katse, tervehtimättömyys, hiljaa lausuttu vähättely, seläntakaiset puheet, joista kohde kuulee kiertotietä. Nenänvarsiarviointi, jossa omaa taitoa pidetään niin erinomaisena, ettei muiden kömmähdyksiä tarvitsisi kestääkään.

Terve joukko huippuammatissa työskenteleviä havaitsee vaaran merkit ja reagoi niihin ajoissa. En tarkoita, että havaitsee heikon soiton ja alkaa savustaa ketään ulos, vaan ymmärtää vaarat ja lopettaa nälvinnän alkuunsa. Taitava hallinto tekee tarvittavat järjestelyt, jotta kvaliteettiasioihin voidaan puuttua, eikä kenenkään tarvitse esimerkiksi iän karttuessa kärsiä töihin tulosta päivästä toiseen. Nuorten ja vetreiden muusikoiden pitää ymmärtää, mikä on heidänkin edessään oleva kaari, jotta orkesteri soisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimiva hallinto, hyvä taiteellinen johto, mestarit ja kisällit rinta rinnan tulevaisuuteen tähtäämässä, hyvät suhteet työntekijöiden kesken. Voimia ymmärtää, että sen pyrkii korjaamaan, mikä on korjattavissa, eikä masennu siitä, mikä ei vallitsevissa olosuhteissa voi äkkiä paremmaksi tulla.

Utopiaa?