Samalla taajuudella – Musiikkidiggari Henri Pulkkinen

Muusikkojen liiton omistama Livelaboratorio oy osti Radio Helsingin liiketoiminnan loppuvuodesta 2016. Nyt radioaseman omistajia ovat muusikot – ja muun muassa sellainen on myös musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen. Paperi T -nimellä tunnettu rap-artisti ja runoilija on määritelmiä kaihtava musiikkifani, jonka rakkaus musiikkiin syttyi aikanaan juuri radion ansiosta.

”Innostuneena, motivoituneena ja hyvällä fiiliksellä!” Niin kertoo Radio Helsingin tuore musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen työskentelyn käynnistyneen. Parhaiten tunnelmaa kuitenkin kuvaisi ”se hymiö jolla on aurinkolasit päässä – voitko laittaa sen siihen juttuun?”

Helmikuun lopulla starttaa radion uusi ohjelmakartta, jota kasatessa Pulkkisen päivät ovat viime aikoina kuluneet. Sisältöjohtaja Maria Veitolan kanssa on suunniteltu uutta ja mietitty asioita puhtaalta pöydältä. Muutto Teurastamolta Pikkuroballe on jo takana, ja ohjelmaa lähetetään uudesta studiosta.

Pulkkinen, 30, on intohimoinen musadiggari, joka on kiinnostunut kaikesta musiikista – myös sellaisesta, josta ei lähtökohtaisesti ajattele pitävänsä.

”Kaikenlaisessa musiikissa on hyviä ja mielenkiintoisia asioita, ne pitää vain löytää sieltä”, hän sanoo ja lisää, että juuri uuden löytämiseen radio on ”täydellinen väline”. Hän uskoo erikoisohjelmille ja kuratoinnille olevan erityistä tilausta tässä ajassa.

”Maailma on täynnä musaa, ja me eletään aikaa, jossa kaikki se on saatavilla. Silloin on tärkeää, että voi jonkun avulla löytää jotakin uutta ja kiinnostavaa. Voi olla ahdistavaa yrittää yksin hypätä vaikkapa 70-luvun progen maailmaan ja selvittää, mitkä ne parhaat levyt on. Ainakin itse pidän siitä, että saan hyviä vinkkejä.”

Pulkkisen intohimoinen suhtautuminen musiikkiin onkin aikanaan käynnistynyt juuri radio-ohjelmien myötä, ja niiden vaikutuksen alaisena muotoutui myös laaja musiikkimaku. Radiosta C-kasetille suosikkejaan nauhoittanut nuori Henkka innostui erityisesti Radiomafian tiistaista, ja tärkein oli rap-ohjelma Supersessio.

Musiikin aktiivinen kuuntelu, radio ja levyt olivat se ensimmäinen harrastus, josta myös oman musiikin tekemiseen on murrosiässä tullut kipinä.

”Silloin oli jotain alkeellisia softia, joilla pystyi tekemään omia biittejä ja nauhottamaan. Eikä ollut ajatuskaan, että niitä kukaan muu ikinä kuulisi”, Pulkkinen kertoo.

Myöhemmin muutkin saivat kuulla. Rap-yhtye Ruger Hauer ehti kahdeksanvuotisen matkansa varrella julkaista neljä albumia, mutta kuitenkin Pulkkinen koki musiikin pitkään enemmän harrastukseksi kuin ammatiksi. Paperi T:n ensimmäinen sooloalbumi Malarian pelko julkaistiin vuonna 2015, jolloin viimeistään oli todettava, että harrastuksesta oli tullut ammatti.

Medianomiksi valmistunut Pulkkinen ei kanna musiikkipäällikön viittaa nyt ensimmäistä kertaa. Opiskelijaradion toimituksessa tuli aikanaan tutuksi yhden bändin mittainen lista musiikista, jota radiossa ei ollut lupa soittaa.

”Siellä oli soitettu Backstreet Boysia. Menin seuraavana päivänä ja kirjoitin lapun, että ei saa soittaa Backstreet Boysia ja laitoin sen sinne seinälle”, hän muistelee huvittuneena.

”En aio olla yhtä jyrkkä täällä. Radio Helsingissä saa soittaa Backstreet Boysia – jos siihen on hyvä syy!”

Hyvä syy – sellainen pitää löytyä aina. Musiikille on oikea paikkansa, sen Pulkkinen on oppinut tehtyään dj-keikkoja vuosien ajan.

”Tosi kova biisi voi olla aivan paska biisi, kun se tulee väärällä hetkellä. Ja oikeassa kontekstissa musiikki voi nousta superhienoihin sfääreihin.”

Voiko siis kaikenlaiselle musiikille löytyä oma paikkansa, vai onko kuitenkin olemassa salaisia listoja? Missä Pulkkisen rajat kulkevat nyt?

”Koska hän on rap-artisti, häntä kiinnostaa vain räppi – esimerkiksi tällaiseen oletukseen törmään aina välillä”, Pulkkinen kertoo. Hän pitää ajatusta outona ja kertoo muutenkin vierastavansa kaikkea lokeroajattelua.

”Kuuntelevatko kanteleensoittajat vain kanteleella tehtyä musaa? Rap on se mun instrumentti, mun tapa tehdä musiikkia, eikä se tietenkään tarkoita, että se on ainoa asia, joka mua kiinnostaa.”

Päinvastoin – Pulkkisen mielestä juuri tuttujen ympyröiden ulkopuolelta on mahdollista löytää jotakin uutta ja mielenkiintoista, jonka inspiroimana kaikkeen omaankin tekemiseen voi saada uusia näkökulmia.

”Mun tehtävä on palvella sitä radiohelsinkiläistä monipuolista maailmaa. On Radio Helsingin vahvuus, ettei me olla lokeroiduttu mihinkään tiettyyn, vaikkapa genreen.”

”Ja kun lähtee ajattelemaan vaikka klassisesta musiikista jazziin, jazzista teknoon, teknosta rockiin, indieen, räppiin – mä näen kaikessa niin paljon yhteistä, sellaista jatkumoa. Vaikka ne jossain laitetaan erillisiin laatikoihin, mun maailmassa niin ei ole. Ei ne oo irrallaan toisistaan.”

Jos Pulkkista itseäänkään yrittää määritellä ja sovittaa johonkin tiettyyn muottiin, vaikkapa kutsumalla häntä räppäriksi, se ei onnistu.

”Silloin sanon heti, että en muuten ole. Sanon sen itselleni ja samalla myös muille, ja teen jotain ihan muuta heti perään. Mitäs sitten, jos teen levyn ja seuraavaksi teenkin kirjan?”

Niin hän tekikin. Malarian pelko palkittiin Teosto-palkinnolla 2016, ja samana vuonna ilmestyi runoteos post-alfa, josta on otettu jo neljäs painos.

Rap-artisti, runoilija, muusikko, dj? No, musiikkipäälliköksi Pulkkista ainakin voi nyt kutsua. Tavoitteena on tehdä Suomen parasta radiota, joka soittaa hyvää, monipuolista ja kiinnostavaa musiikkia. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, ja myös uskallusta tarvitaan.

”Koen, että kaikessa tekemisessä pitää mennä kohti jotain uutta ja erilaista, sellaista mikä jännittää ja tuntuu haastavalta. Ainoastaan sillä tavalla tulee tehtyä uusia ja kiinnostavia asioita.”

Uusia ulottuvuuksia radion toimintaan tuo myös G Livelab -klubi, joka sijaitsee saman katon alla Radio Helsingin tuoreen studion kanssa. Nyt radiolla on oma klubi ja klubilla oma radio.

Radion musiikkilinja ja uudet ideat kiteytyvät musiikkipäällikön, sisältöjohtajan ja muun tiimin yhteistyönä.

”Mä en siis istu yksin jossain Kallion kirkon tornissa ja huuda, että nyt sitä Dave Lindholmia soimaan”, Pulkkinen sanoo. ”Niin mä kyllä varmaan siellä huutaisin”, hän nauraa.

Tärkeässä roolissa Radio Helsingin taajuudella tulee olemaan suomalainen musiikki – eikä ainoastaan Dave. Tarkoitus on tuoda kotimaista musiikkia eetteriin laajalla skaalalla.

”Suomessa tehdään tosi paljon hyvää musaa joka ei pääse esille. On tärkeää löytää sieltä myös muut kuin ne, jotka jo ovat pinnalla sen takia, että ovat suosittuja tai isoilla levy-yhtiöillä ja isojen radioiden soittolistoilla.”

Muusikoille musiikkipäällikkö lähettääkin kiitolliset terveiset: ”Ilman teitä meillä olisi puheradio!”

Itse asiassa ilman teitä koko Radio Helsinkiä ei olisi. 😎