Ravintolamuusikkojen työehtosopimuksen päättyminen ja uudet suositukset

Ravintolamuusikkojen työehtosopimus on voimassa syyskuun 2014 loppuun saakka, minkä jälkeen se jää historiaan. Työnantajia edustavat osapuolet Henkilöstöpalveluyritysten Liitto (HPL) ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry eivät katso voivansa sopia enää ravintolamuusikkojen työehtosopimuksesta, sillä keikkamuusikkoja vuokraavia ohjelmatoimistoja kuuluu työnantajaliittoon enää vain muutama, eikä MaRan edustamilla yrityksillä ole aikoihin ollut työmarkkinoilla työnantajan asemaa.

Ravintolamuusikoilla on ollut työehtosopimus vuodesta 1974 lähtien. Ravintolat ovat olleet keskeinen musiikin esittämisen estradi, ja siksi TES on ollut eräänlainen sopimusjärjestelmän kivijalka. ”Ravintoloiden asema estradina on edelleen vahva, mutta musiikin esittäminen on muuttanut muotoaan verrattuna ravintolatyöehtosopimuksen alkuvuosiin”, kommentoi Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Päättyvän sopimuksen merkitys on ollut suuri, ja sen avulla alalla on menty valtavasti eteenpäin. ”Vielä 60–80-luvuilla ravintolamuusikon työ oli hyvin värikästä. Nykyään se on ammatti, josta voi jäädä eläkkeelle”, taustoittaa ravintolamuusikkojen entinen pääluottamusmies Aarne Vesterinen. Sopimusta kiittelee myös Freelancemuusikot ry:n puheenjohtaja Raila Kulokari: ”Ravintola-TES on tarjonnut viimekädessä perälaudan kaikenlaisen ravintoloissa, laivoilla ja klubeilla tehtävän muusikontyön palkkaukselle.”

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on Ahti Vänttisen mukaan yksi viimeisiä maita, jossa on tällä sektorilla ollut voimassa laajasti velvoittava kollektiivisopimus. ”Niissä maissa, joissa jonkinlaisia ravintolatariffeja on, kyseessä on yleensä liiton antama suositus”, hän tarkentaa.

Uudet palkkiosuositukset

Ravintola-TESin päättymisen myötä myös Suomessa siirrytään suosituskäytäntöön. Freelancemuusikot ry:n johtokunta on laatinut lausunnon, josta ilmenee ravintolamuusikon yksittäisiä keikkoja koskeva minimipalkkiosuositus. ”Suosituksella halutaan ohjata palkkakehitystä suotuisaan suuntaan tai ainakin varmistaa, ettei palkkiotaso romahda tiedon puutteen vuoksi”, kertoo Raila Kulokari.

”Tässä vaiheessa ei ole tyhjentävää ohjeistusta siitä, mitä muita ehtoja suositussumman yhteyteen haluttaisiin yleisellä tasolla sisällyttää, mutta perusedellytyksenä ovat kohtuulliset työajat, matkustusolosuhteet sekä se, että kulut ja päivärahat maksetaan”, täydentää studio- ja teatterimuusikkojen luottamusmies sekä ravintolamuusikkojen pääluottamusmies Juho Viljanen.

Sekä Viljanen että Aarne Vesterinen painottavat, että jatkossa on tarpeen kirjallisesti sopia, mihin kellonaikaan ja mihin hintaan mitäkin työtä tehdään. Vesterinen pitää TESin loppumista menetyksenä, sillä se helpotti sekä muusikon että työnantajan työtä. ”Mutta muusikot ja ravintolat ovat yhteistyökumppaneita ja heillä on hyvät välit, joten olen optimistinen tulevaisuuden suhteen”, hän toteaa. Viljasen mukaan TESin puuttuminen tulee näkymään erityisesti riitatilanteiden selvittämisessä.

Päättynyttä sopimusta sovellettiin myös muusikoiden esiintyessä tilapäisesti matkustaja-aluksella ohjelmatoimiston kautta. Jatkossa laivoilla työskenteleviin muusikoihin sovelletaan Merimiesunionin ulkomaanliikenteen yleissitovaa matkustaja-alussopimusta.

Freelancemuusikot ry:n palkkiosuosituslausunto löytyy Sopimukset ja tariffit -sivulta.