Oriveteen uponnut leiri

 

Menemme kesällä musiikkileireille, joita on kaiken kokoisia. Suomalainen orkesterimuusikoksi opiskeleva sai ennen Oriveden sinfonikoissa tuhdin paketin oppia. Ajat eivät menneet Savonlinnan leirin kanssa päällekkäin, joten oli mahdollista käydä molemmillakin. Orivedellä oli synergiaa, koska Klemetti-opiston kursseilla tapahtui paljon. Siellä tehtiin tiiviissä kesätunnelmissa roikkumaan jääneitä teorian arvosanoja tai kuoronjohdon kursseja, ja opiston kamarikuoro edusti kansainvälistä tasoa.

Oriveden talviset kurssit herättivät yhtenäisyyttä eri alojen opiskelijoissa, kaikki samoissa tiloissa. Siellä saatettiin olla välivuosi, ja moni myöhemmin menestynyt näyttelijä, kirjailija tai muusikko haki sieltä ponnistusta yliopistotason opintoihin. Kesä Orivedellä oli aktiivista aikaa myös kaupungin keskustan liikkeille.

Vuosia sitten kohdistui kaikkeen leiritoimintaan avustusleikkaus, joka lyhensi leirien maksimikeston hieman yli viikkoon. Moni pääsymaksu kallistui ja aikataulut tiivistyivät.

Kansan-”valistus”-seura päätti ajaa opiston toiminnan Orivedeltä alas ja siirtää sen puuhasteluksi Tampereella. Ensin Kansanvalistusseura siis valisti. Nyt ”maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta” edistää kuvauksensa mukaan Ahlman, yksityinen koulutus- ja palvelukokonaisuus, joka on jättänyt nuorison orkesterikurssin liian ahtaalle, vaikka Orivesi vielä mainostuksessa näkyykin. Tämän kesän kurssi on jouduttu perumaan. Syitä saattaa olla tietysti myös kaupungin johdossa, ehkä leirin markkinoinnin tasossakin.

Viime vuosina suuria orkesterileirejä on ollut kolme, ja niissä ovat kasvaneet suomalaiset, ruohonjuuritasolta aloittaneet nuoret soittajat. Kun kovan luokan kansainvälisyys leimaa Sibelius-Akatemiaa, ovat leirit olleet maamme huipputason kesäopetusta, joka on kruunannut – ikävä kyllä harvenevien – musiikkiopistojemme, konservatorioidemme ja ammattikorkeakoulujemme orkesterisoittovalmennuksen.

Tiivis, yhteinen soittoperiodi, vaikka avustusten niukkuudessa lyhennettykin, on antanut tuhdin paketin oppia nuorille muusikoille. Huoneen jakaminen kaverin kanssa on opettanut tapoja ja yhteisöllisyyttä. Parempiinsa vertautuminen on herättänyt kiihkon opetella lisää. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on syntynyt.

Tänä kesänä täyttyvät leirit Kälviällä ja – Limingassa? Eipä Limingassa, siellä kunta päätti viime kesänä vähentää tukeaan niin, että leiri päättyi. Mikk Murdveen erinomaisesti kapellimestaroima leiri korkealuokkaisine opettajakuntineen sai yllättäen vihreää valoa Kaarinasta, ja toiminta jatkuu siellä, kuuluisan hengen säilyttäen.

Kysyin Mikkiltä, jaksavatko opiskelijat pohjoisesta matkustaa Kaarinaan – heitähän Limingan leiri palveli. Kuulemma jaksavat, ilahduttavasti. Mutta nyt meillä on siis sinfoninen leiri Kokkolan tasolla Kälviällä ja Kaarinassa eteläinen. Oulun seudulla ollaan niin aktiivisia, että eiköhän sinnekin jotain joskus vielä nouse. Mutta onko Orivesi kokonaan upotettu – se jää arvoitukseksi.

Surumielinen hatunnostoni.