Työuupumus hiertää muusikkoa: Jatkuva näytön paikka stressaa

Eija Harju

Musiikkilääkäri Jouko Solonen ei usko muusikoiden eroavan suuresti muusta väestöstä työuupumuksen yleisyydessä ja vakavuudessa. Hän arvelee esiintyvän ammattimuusikon olevan ehkä muita stressaantuneempi.
- Esiintyvän taiteilijan on yritettävä voittaa olympiamitali joka kerralla estradille astuessaan. Muusikon määräyskirja on aina katkolla. Suorituspaineet ovat kovat. Yleisö on taiteilijalle usein armoton, luukuttaa Solonen.

Tasapaino ja ammattiylpeys tärkeitä

Työuupumus on Solosen mukaan yksilötasoinen ongelma. Korkea motivaatio auttaa solistisesti suuntautunutta muusikkoa kestämään kovaa painetta. Tasapainoinen olotila oman itsensä kanssa suojaa uupumukselta. Oma ammatillinen osaaminen ja vaatimustaso kannattaa pitää tasapainossa.
- Asiat ovat muusikolla kunnossa, jos ammattiylpeys on terveellä pohjalla. Oloa helpottaa taito rentoutua esimerkiksi liikunnan avulla sekä ulospäin suuntautunut luonne, arvelee Solonen.

Työyhteisön tuki

Muusikon työn luonne toimii kilpenä uupumusta vastaan. Sosiaalinen työyhteisö tukee muusikoita kokonaisvaltaisesti. Työ on uurastuksesta huolimatta palkitsevaa. Solosen mielestä muusikoiden ammatillinen valmentautuminen on huippuluokkaa. Kehityskaari muusikoksi on pitkä ja alan ihmisillä on usein realistinen käsitys ammattinsa reunaehdoista ja vaatimuksista. Tosin maallikon on usein vaikea ymmärtää millaisia uhrauksia muusikot joutuvat tekemään pienestä lapsesta alkaen kehittäessään omia taitojaan. Muusikko on samalla vaativan henkisen työn tekijä sekä äärimmäisen taitava käsityöläinen.
- Edellämainitut tekijät selittävät varmasti osaltaan viihde- ja taidealan selviytymistä kohtalaisen hyvin työuupumustutkimuksessa, arvelee Solonen.

Väsymys riivaa uupunutta

Työuupumus on salakavala sairaus. Se näännyttää uhrinsa hitaasti. Oireet saattavat pysyä samoina vuosia.
Työuupumus voi puhjeta odottamatta sekundäärin muutoksen vuoksi. Uupumusoireyhtymän laukaisijana voi toimia esimerkiksi kapellimestarin vaihtuminen tai orkesterin hallinnon uudelleen organisointi. Työuupumus voi nujertaa soittajan oman aseman tullessa uhatuksi jollakin tavalla. Yksityiselämän myllerrykset voivat nopeuttaa työuupumuksen etenemistä.

Monitahoinen ongelmavyyhti

Fyysisiä viitteitä työuupumuksesta voivat olla aikaisemmin tuntemattomat monimuotoiset rasitusoireet, joille stressaantunut altistuu normaalia herkemmin. Oireyhtymälle on tyypillistä poikkeuksellinen väsymys ja lisääntynyt unen tarve. Nukahtamisvaikeudet voivat kieliä ongelmista. Monitahoiseen ongelmavyyhteen voi liittyä ruokahaluttomuutta tai liiallista syömistä. Uupuneen ihmissuhteet joutuvat koetukselle, kunnes ne vähitellen murenevat. Ongelmien syventyessä uupunut voi jopa alkoholisoitua. Hänen fyysinen aktiivisuutensa vähenee. Lopulta uupunut voi erakoitua.

Luovuus haavoittuu herkästi

- Uupumuksen edetessä muusikkouden taidot rapistuvat. Luomistyön taiteellinen taso laskee. Ongelmien kasautuessa seurauksena on usein psyykkinen reaktio, joka syvenee asteittain masennuksesta kyynisyyteen. Toiset reagoivat ongelmiin raivopäisellä työvimmalla, joka kostautuu fyysisinä tai psyykkisinä oireina. Pahimmillaan soittajan fysiikka ei kestä rasitusta, vaan paikat yksinkertaisesti pettävät.
- On kamalaa kohdata vastaanotolla parikymppinen tyttölapsi, jonka muusikkous on vanhempien painostuksen tulosta. Järjettömiä vaatimalla ihminen voidaan ajaa äärimmillään psykoosiin tai skitsofreniaan. Vastaavia tapauksia esiintyy urheilun puolella.

Musiikkikasvatus suorituskeskeistä

Solonen korostaa musiikin opettajien ja vanhempien vastuuta nuoren musiikillisen uran tasapainoiseksi kehittymisessä. Länsimaista musiikkikasvatusnäkemystä Solonen ruotii liian suorituskeskeiseksi. Pelkällä muusikkoudella ja teknisillä taidoilla ei pitkälle pötkitä. Ilmaisuun syvyyteen ja inhimilliseen kasvuun tarvitaan musiikkikasvatuksessa kokonaisvaltaisempia elämästä selviytymisoppeja.
- Musiikin historia on täynnä epäonnistuneita lapsitähtisuuruuksia. Ihmelapsia ihannoiva kulttuuri ja sairas kilpailuttaminen vahingoittavat lapsen ja nuoren musiikillista kehitystä.
- Suurten musiikkikilpailujen jälkeen musiikkipoliklinikalle tulee usein nuoria soittajia, jotka ovat sananmukaisesti soittaneet kätensä tai olkapäänsä rikki. Potilaat ovat oikeastaan musiikkikasvatuksemme irvikuvia, kritisoi Solonen.

Työuupumus tuhoaa hitaasti

Klassisia työuupumustapauksia musiikkipoliklinikalle tulee harvoin. Työuupumus sen sijaan näyttelee usein merkittävää roolia avuntarvitsijan diagnoosissa.
- Työuupumus tuhoaa hitaasti ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Näissä suhteissa uupumusoireyhtymä on vakavuudeltaan verrattavissa alkoholismiin.
Solosen mukaan työuupumus heijastuu kokonaisvaltaisesti sekä työyhteisön että siviilielämän ihmissuhteisiin. Uupunut altistuu herkemmin erilaisille sairauksille sekä somaattisille vaivoille.
- Työuupumuksen heijastuessa luomistaitoon seuraukset ovat kavalat. Soittaja voi soittaa kuin posetiivi, mutta uupunut säveltäjä ei voi luoda. Luovuus on ihmisessä haavoittuvainen kohta.

Tukien toipumisen tielle

Solosen mielestä musiikillisen ja luovan yhteisön tulisi olla herkkä aistimaan keskinäisten vuorovaikutussuhteiden muutokset. Jos soittaminen ei suju, niin tilanteeseen on puututtava. Puuttumisen keinot on mietittävä tapauskohtaisesti.
- Jokainen musiikkia tekevä yhteisö tarvitsee alan erityispiirteitä ymmärtävän työterveyshuollon. Muusikoita tulisi tutkia sekä yksilöinä että ryhmänä esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa, jotta mahdolliset uupumisen oireet havaittaisiin mahdollisimman aikaisin.
Millä tavoin uupuneen läheiset ja työtoverit voivat auttaa uupunutta toipumaan? Paranemisen kannalta on Solosen mukaan ratkaisevaa perheyhteisön tuki. Keskinäistä syyttelyä tulisi välttää. Ongelman myöntäminen on paranemisen lähtökohta. Työuupumus on hyväksyttävä tosiasiana. Näin toipuminen voi alkaa.
- Sama tosiasioiden tunnustaminen pätee työyhteisöihin. Uupunutta veljeä tai siskoa ei saa jättää oman onnensa varaan, muistuttaa Solonen.

Musiikkipoliklinikalla muusikkoa ymmärretään

Helsingin Diakonissalaitoksella toimii Pohjoismaiden ainoa musiikkilääketieteen poliklinikka. Potilaita klinikalle hakeutuu hoidettavaksi kaikkialta Pohjoismaista sekä Venäjältä. Poliklinikalta apua huoliinsa hakevat musiikin harrastajat, opiskelijat ja alan ammattilaiset.
Musiikkipoliklinikan toiminta alkoi kolme vuotta sitten. Vaikutteita työhön alan suomalaiset uranuurtajat ovat hakeneet läntisistä naapurimaista ja Yhdysvalloista.

Instrumentti mukaan

Musiikkipoliklinikalla on perehdytty muusikoiden työstä aiheutuvaan tai työtä haittaavaan problematiikkaan. Vastaanotolle potilaat tulevat lähes poikkeuksetta instrumenttinsa kanssa. Musiikkilääketiede - musiatria - on poikkilääketieteellinen ala, jossa potilaiden auttamisessa hyödynnetään lääketieteen eri sektoreita. Tietoja ammennetaan muun muassa fysiatriasta, neurologiasta, neurofysiologiasta, psykiatriasta, korvatautiopista ja kirurgiasta. Musiikkipoliklinikan lääkärit käyttävät ennakkoluulottomasti kahden akateemisesti koulutetun kiropraktikon palveluja. Musiikkilääkärit ohjaavat potilaitaan myös fysikaalisiin hoitoihin muun muassa urheiluhierojan käsittelyyn.

Neljän lääkärin tiimi

Potilaiden diagnosoimisen tukena musiikkilääkäreillä on käytössään koko Diakonissalaitoksen lääketieteellisen erityisosaamisen kirjo. Musiikkipoliklinikalla työskentelee neljä lääkäriä. Potilaiden huolia he ratkovat mielellään tiiminä työskennellen.

Tuki- ja liikuntaelimistö

Suurin ongelmaryhmä on soittamiseen liittyvä tai musisoimista vaikeuttava tuki- ja liikuntaelimistön problematiikka. Tavanomaisia ovat erityyppiset ylirasitusoireyhtymät. Ongelmat voivat olla myös neurologisia. Musiikkilääkäreiltä apua haetaan lisäksi jännittämiseen ja unettomuuteen.
- Musiikkipoliklinikkaa voi luonnehtia muusikoiden urheilulääkäriasemaksi. Varmaa on, että me ymmärrämme muusikkoa. Kaikissa musiikkilääkäreissä asuu muusikkous itsessään, kertoo kamarimusiikista ja erityisesti jousisoittimista innostunut musiikkilääkäri Jouko Solonen.