Bulvaanien paratiisi

Raimo Vikström

Tamperelainen ohjelmatoimisto oli haettu konkurssiin. Varojen puutteessa konkurssi raukesi. Yli kymmenen vuotta myöhemmin toimeliaat alan miehet käynnistivät firman toiminnan uudelleen. Yhtiön vastuullisiin tehtäviin värvättiin joutomiehet Sorsapuiston penkiltä. Bisnes pyöri vilkkaasti ja näennäisen normaalisti. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin ilmeni, että keskeiset työnantajavelvoitteet olivat jääneet tyystin hoitamatta. Seurauksena oli uusi konkurssi.

Edellä oleva ei ole ainoa tapaus laatuaan Suomessa. Se osoittaa, että liiketoimintaa voivat harjoittaa sellaisetkin henkilöt, joilla itsellään ei ole siihen edellytyksiä. Bulvaanien avulla homma onnistuu.

Gramex hävisi äskettäin oikeusjutun, jossa se yritti periä maksamatta jääneitä esityskorvauksia Radio Ykkösen konkurssin jäljiltä. Teosto oli jo aiemmin hävinnyt oman juttunsa, jossa se yritti periä Ykkösen maksamattomia korvauksia yhdeltä omistajalta Sanomayhtiöltä. Gramex oli haastanut oikeuteen Hufvudstadsbladetin, jonka järjestö katsoi yhtenä toimiluvan haltijana ja sopimusosapuolena olevan vastuussa Radio Ykkösen esityskorvauksista.

Radio Ykkönen oli yksi ensimmäisistä merkittävistä kaupallisista radioasemista. Valtiovalta edellytti kaupallisen radiotoiminnan luvanhaltijoilta erityistä vakavaraisuutta. Radio Ykkösen osalta tämä oli otettu huomioon. Toimilupa oli isoilla lehtitaloilla ja puoluelehdillä. Lähetystoimintaa kuitenkin pyöritti erillinen yhtiö. Sille kertyi miljoonien markkojen velat Gramexille ja Teostolle. Järjestöt tekivät kaikkensa saadakseen korvaukset perityksi. Tuomioistuimet katsoivat, etteivät toimiluvan haltijat olleet kummassakaan tapauksessa vastuussa omistamansa yhtiön veloista.

Edellinen osoittaa, että bulvaanin käyttö kannattaa myös silloin, kun harjoitetaan yhteiskunnan poikkeuksellisesti säännöstelemää luvanvaraista toimintaa. Teoston ja Gramexin oikeusjuttujen päätöstä voisi melkein pitää kehotuksena bulvaanin käyttämiseen.

Erityisen vilkasta bulvaanitoiminta on radio- ja televisioalalla. Kaikki radio- ja televisioyhtiöt hankkivat nykyisin runsaasti ohjelmaa erilaisista musiikkitilaisuuksista. Tilaisuuksien järjestäjille sälytetään velvollisuus hankkia esiintyjiltä tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Käytännön lopputulos on, että esiintyjiltä siirtyvät sopimusketjun puitteissa lähettäjäyhtiöille miltei rajattomat käyttöoikeudet. Järjestäjät saavat vaivanpalkkana naurettavan pieniä korvauksia, ja esiintyjät jäävät nuolemaan näppejään.

Tämäkin osoittaa, että bulvaania kannattaa käyttää. Yleisradio uhoaa eri foorumeilla, että se tekee työehtosopimuksia Muusikkojen liiton kanssa ja haluaa jatkaa näin myös tulevaisuudessa. Elävä elämä kuitenkin osoittaa, että työehtosopimukset ovat Yleisradiolle pyyheliina, johon yhtiö puhdistaa likaiset kätensä.

Kesän uutisia oli, että rakennuksille oli tuotu itäeurooppalaisia työharjoittelijoita käsittämättömän huonoilla ehdoilla. Julkisuus näytti pitävän toimintaa paheksuttavana. Työministeriön virkamies ilmoitti topakasti, että rakennusliikkeet ovat vastuussa ja velvolliset suorittamaan työharjoittelijoille lakien ja sopimusten mukaiset palkat.

Yksi työharjoittelijoita käyttänyt rakennusliike kieltäytyi suorittamasta harjoittelijoille työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Se sälytti velvollisuuden harjoittelijat maahan tuoneelle välittäjälle.

Tämä osoittaa, että bulvaania käytettäessä on toimittava johdonmukaisesti. Vain sillä tavoin voi saada hyväkseen tavoittelemansa etuudet.

Iskelmässä laulettiin aikanaan Bulvaaniasta, ja taisi joku soittajapoika esiintyäkin bulvaanialaisena. Mikäli oikein ymmärrän, niin Bulvaanian pitäisi olla jossakin kaukana, siis ulkomailla. Minusta kuitenkin tuntuu, se on todellisuudessa aika lähellä.