Välitetään, kannustetaan ja luodaan

Nyt kannattaa Suomessa välittää, kannustaa ja luoda. Muuten emme pärjää globalisaatiolle, jonka vaikutuksesta kaikki muu toiminta siirtyy Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin.

Filosofian tohtori Pekka Himasen laatima loppuraportti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimeksiannosta tietoyhteiskuntamme tulevaisuuden syvien haasteiden kartoittamiseksi on herättänyt laajaa huomiota, ja syystä. Kun Suomen tulevaisuus on ollut tapana jättää Nokian armoille, on Himasen raportti rohkea irtiotto teknologiamantrasta. Raportti on suorapuheinen ja terveellä tavalla jopa hurmoksellinen. Lukija odottaa, milloin päästään käsitteisiin usko, toivo ja rakkaus – eikä pety.

Yksi Himasen selvityksen ydinkäsitteistä on luovuuden talous, jonka kärkinä ovat kulttuuri- ja hyvinvointialat, tietotekniikka-alojen lisäksi. Jotta tähän päästäisiin kulttuurialojen osalta, näille suunnattavan lisäpanostuksen olisi vuosittain oltava vähintään viisi prosenttia.

Pitkästä aikaa joku kirjoittaa asiaa, vieläpä ylimmän valtioelimen tilauksesta ja kohtuullista korvausta vastaan. Jos kirjoituksen painoarvon ja hinnan välillä on positiivinen korrelaatio, mitä on syytä toivoa, kannatti selvityksestä ehdottomasti maksaa mitä pyydettiin.

Yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä ja ainakin näkyvimpiä kulttuuri-instituutioita on Yleisradio, jolla näyttää kuitenkin olevan päinvastainen visio tulevaisuudesta. Kun eduskunnan radio hakee oikeusteitse neljänkymmenen prosentin leikkausta Gramex-korvauksiin, jotka ovat kulttuuripanostusta puhtaimmillaan, tuntuu siltä, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, tai ei välitä siitä. Digitekniikkaan satsaaminen kulttuurin kustannuksella ei ole menestyksen ja kilpailukyvyn strategia, vaan sen tien päässä on kuihtuminen ja kulttuurisen aseman menetys, jotka olisivat kohtalokas isku julkisen palvelun radio- ja tv-toiminnalle Suomessa.

Onko suomalainen yhteiskunta välittävä, kannustava ja luova? Tukeeko koulutusjärjestelmämme näitä tulevaisuuden kriittisiä kilpailutekijöitä? Kuvaavatko nuo sanat suomalaista työelämää?

Vaikka Himasen raportti luotaa nimenomaan tietoyhteiskunnan haasteita, sillä on toivottavasti laajempaakin merkitystä. On mielenkiintoista havaita, että siinä missä elämänkatsomuksellisuus on menettänyt jalansijaansa, tietoyhteiskunnan menestystekijöiden kartoituksen tuloksena löytyy lopulta yleisinhimillisiä elämänohjeita. Välittämisen, inhimillisyyden, kohtuullisuuden tai yhteisöllisyyden edistämisen itseisarvo ei himmene, vaikka ne olisivat pelkkiä tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn edistämisen välineitä.

ahti.vanttinen@musicfinland.com