Yritystukea ja yritysetiikkaa

Valtionhallinnossa on meneillään monenlaisia suunnitelmia suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja viemiseksi ulkomaillekin. Päällimmäisenä on kolmen ministeriön yhteinen kulttuurivientihanke, joka on tällä hetkellä eräänlaisessa keskusteluvaiheessa. Vientiprojektin kautta alalle mahdollisesti kanavoituva tuki olisi positiivinen signaali valtion taholta.

Taiteilijoiden kannalta uhkana on, että tukisatsaukset vahvistavat nykyisenkaltaisia rakenteita ja entisestäänkin edistävät oikeuksien siirtymistä muutamien tahojen haltuun. Kestämätön tilanne olisi esimerkiksi sellainen, että musiikin julkinen vientituki suunnattaisiin vain tuotanto- ja kustannusyhtiöiden promootiotarkoituksiin. Raskaimman promootiotyön kansainvälistyvällä alalla tekevät kuitenkin esittävät taiteilijat kiertueillaan, jotka yleensä rahoitetaan taiteilijoiden omista rojalteista.

Opetusministeriössä on huomattu sopimuskulttuurin heikkoudet ainakin musiikkialalla. Ministeriön viimevuotisessa toimintaohjelmaehdotuksessa Kulttuuri tietoyhteiskunnassa tehtiin muun muassa linjauksia kotimaisen sisältötuotannon ja digitaalisen jakelun edistämiseksi. Musiikkiteollisuus sai ainoana toimialana huomiota epäsuhtaisista sopimuskäytännöistään. Taiteilijoiden ja muiden kotimaisten toimijoiden odotettavissa olevaa osuutta musiikin verkkomyyntituloista pidettiin niin pienenä, että sillä olisi vaikea perustella julkista panostusta verkkojakeluun.

Kyse ei ole yksittäisestä valonvälähdyksestä, vaan taiteilijoiden heikko neuvotteluasema on huomattu ministeriössä laajemminkin. Kulttuuriministeri Tanja Karpela sivusi aihetta suomalaisen musiikin päivän puheessaan, jossa hän totesi artistin aseman olevan vaikea etenkin kansainvälisessä sopimusmaailmassa. Toivoa sopii, että nämä ajatukset ovat pinnalla myös silloin, kun tehdään päätöksiä kulttuurin vientituesta.

Toimintaympäristön kehittämisen ohella opetusministeriön hallinnonalalla on muunkinlaista pyrkimystä yrittäjyyden ja myös erityisesti kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseen. Opetusministeri Tuula Haataiselle luovutettiin huhtikuun alussa Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Hallitusohjelman hengessä tässä maalaillaan yrittäjyysopetusta kaikkeen koulutukseen ja kaikille aloille.

Yrittäjyyden edistäminen on arvokas asia myös musiikkikulttuurille. Tässäkin lehdessä esitellään muutamia pienyrityksiä, jotka omalta osaltaan monimuotoistavat suomalaista musiikkielämää. Koulutettu yrittäjä lienee puolestaan ei-koulutettua halutumpi sopimuskumppani muusikollekin, koska useimmiten ollaan samassa veneessä. Sopimusosapuolilla on toki myös omat intressinsä, ja koulutus saattaa antaa tähän omanlaisiaan eväitä.

Sibelius-Akatemia on jo vuosia rakentanut Arts Management -koulutustaan sekä erilaisia yrittäjyyteen ohjaavia ohjelmia koulutuskeskuksensa kautta. Parhaillaankin on meneillään haku työvoimakoulutukseen, jolla leivotaan uusia yrittäjiä musiikkituotantoon.

Musiikkikorkeakoulun satsaaminen yrittäjyyden edellytyksiin voi tarjota uudenlaista kansainvälisyysoppia myös taiteilijoille. Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen aiemmin järjestämän yrittäjäkoulutuksen jäljiltä löytyy Internetistä oppimateriaalia, jolla suomalaista sopimuskäytäntöä viedään täysin väärään suuntaan. Levy-yhtiöidenkin käyttämät juristit ovat laatineet tilaustyönä äänitteen tuottajan oppaan, ja kädet ovat olleet vapaammat kuin äänitealan toimeksiannoissa konsanaan.

Koulutuskeskuksen viesti alkavalle äänitetuottajalle on esimerkiksi sellainen, että artisti voidaan riisua kaikista yksinoikeuksistaan kertakorvauksella. Ylipäätään nyt lanseerataan sellaista sopimuskulttuuria, jota edes monikansalliset yhtiöt eivät täällä toistaiseksi sovella. Muusikkojen liitto otti kuukausia sitten yhteyttä sekä Sibelius-Akatemian että koulutuskeskuksen johtoon ja pyysi oppilaitosta poistamaan teoksen verkosta. Vastaukseksi saatiin lupaus keskustella aiheesta tekijöiden kanssa, mutta ei konkreettisia toimenpiteitä.

Kauppakorkeakouluissakin on opetettu kymmenkunta vuotta yritysetiikkaa. Siihen kuuluu muun muassa toimivat sidosryhmäsuhteet ja reilut sopimuskäytännöt. Eettistä näkökulmaa soisi sovellettavan myös taidekorkeakoulun yrittäjyyskoulutuksessa, etenkin kun yrittäjien sopimuskumppaneina saattavat olla koulun omat muusikko-opiskelijat.

jouni.nieminen@musicfinland.com