HILLEL TOKAZIER:
”KLEZMER-MUSIIKIN POHJA JUUTALAISESSA HENGELLISYYDESSÄ”

Pekka Raittinen

”Sanovat ihmiset tästä musiikista mitä tahansa, klezmer-musiikin juuret ovat kyllä omasta mielestäni juutalaisessa hengellisessä perinteessä”, toteaa muusikko Hillel Tokazier.

”Klezmerin perustana olevat melodiat ja ideat perustuvat osittain synagoga-perinteeseen. Näitä kappaleita ja melodioita soitettiin alun perin uskonnollisessa yhteydessä, ennen kuin ne siirtyivät maallisemman musiikin perinteen puolelle.”

Leimallisesti instrumentaalinen klezmer syntyi myöhäiskeskiajalla Itä-Euroopan juutalaisten eli itäashkenaasien piirissä. Diasporassa maattomana elävät juutalaiset puhuivat jiddishin kieltä ja asuivat pienissä maaseutuyhteisöissä tai kylissä, mutta myös enenevässä määrin kaupungeissa. Klezmer-muusikoiden varhaisista edeltäjistä on tietoa jo 1200-luvulta asti.

Häämusiikkia

”Klezmer syntyi keskiajalla häämusiikkina”, selvittää Tokazier. ”Silloin alkoi kiertävien muusikoiden aika. Kun juutalaisia Euroopassa vainottiin, juutalainen klezmer-muusikko saattoi nopeasti ottaa instrumenttinsa mukaan ja lähteä käpälämäkeen.”

Alun perin termi klezmer tulee heprean kielen sanoista kle, joka tarkoittaa ruukkua tai instrumenttia ja zemer, joka tarkoittaa laulua. Klezmer oli aikanaan myös yleisesti muusikkoa tarkoittava termi.

”Klezmer-muusikot olivat itseoppineita pelimanneja, kansanmuusikoita. Klezmer-kokoonpanoissa soitti myös kristittyjä ja mustalaisia.”

Tokazierin mukaan klezmer olikin jo alusta asti lähtökohdaltaan monikulttuurista musiikkia. Se imi vaikutteita niiden eri maiden musiikkiperinteistä, joissa juutalaiset kunakin aikana asuivat.

”Yksi esimerkki tästä on se, että kun Itä-Eurooppaan tuli paljon juutalaisia siirtolaisia Kreikasta ja Turkista, klezmerissä on kuultavissa vaikutteita esimerkiksi turkkilaisesta marssimusiikista. Jos kuuntelee jotakin Mozartin Turkkilaista marssia, niin sen melodia tulee aika lähelle klezmeriä.”

Muusikkoja vieroksuttiin

Klezmerin varsinainen kulta-aika alkoi kuitenkin vasta myöhemmin 1700- ja 1800-lukujen taitteessa juutalaisuuden mystisen suuntauksen, hasidismin vaikutuksesta. Hasidismi puolusti musiikkia elämän suurena ja pyhänä voimana.

”Hasidismi on juutalainen herätysliike, jonka nimi tarkoittaa sananmukaisesti laupiasta. Sen johtohahmo oli rabbi Dovild Talner, jonka sanotaan säveltäneen tunnetun Reb Dovilds nign -sävelmän”, kertoo Tokazier.

Klezmerin häämusiikin luonne säilyi.

”Kun soitettiin häissä, klezmer-muusikon piti osata valtava määrä musiikkia ja paljon erilaisia musiikintyylejä. Häät saattoivat joskus kestää useita päiviä. Soitto alkoi, kun morsian lähti kotoaan vihittäväksi, ja loppui vasta kun viimeiset vieraat lähtivät. Kyseessä oli siis pitkä keikka!”

Vaikka klezmer-muusikkoja tarvittiinkin juuri häissä ja muissa tilaisuuksissa, heitä myös halveksuttiin. Juutalaisissa yhteisöissä ammattimuusikoita ei pidetty uskonnollisesti puhtaina.

”Ammattimuusikkojen sosiaalinen status ei todellakaan ollut kovin korkea, paitsi sitten niiden aivan kuuluisimpien.”

Jotakin työtä muusikkojen aseman korjaamiseksi tehtiin sentään muusikkojen omassa keskuudessa.

”Ilmeisesti joillakin alueilla klezmer-yhtyeiden piirissä toimi eräänlainen sosiaalihuolto. Jos ei esimerkiksi sairauden vuoksi voinut tulla keikalle, sai palkkaa silti. Ja jos joku soittaja kuoli, pidettiin hänen perheestään huolta jonkin aikaa.”

Klezmerin kultakausi päättyi, kun juutalaiset muusikot 1900-luvun alussa alkoivat siirtyä konservatorioihin opiskelemaan klassista musiikkia.

Renessanssi Amerikassa

Klezmer löydettiin uudestaan 1970-luvulla Yhdysvalloissa, missä se oli koko ajan ollut leimallisesti juutalaisten siirtolaisten musiikkia. Sieltä se rantautui vähitellen takaisin vanhalle mantereelle, ja sen suosio on viime vuosina ollut meilläkin kasvussa.

”Yhdysvalloissa klezmeriin sekoittui jazz- ja pop-vaikutteita. Nykyään se onkin entistä monimuotoisempaa ja -vaikutteisempaa musiikkia”, Tokazier analysoi.

Suomessa klezmerin vaikutus on näkynyt ainakin iskelmäperinteessä.

”Matti Jurva levytti 1935 Reb Dovilds nign -sävelmän nimellä Abu Hassanin vaimot. Muita klezmeriin pohjautuvia iskelmäksi kääntyneitä sävelmiä ovat Joosef, Joosef, Eeva ja Käy tanssimaan”, Tokazier luettelee.

Tokazier itse on tehnyt alan pioneerityötä Suomessa. Elämän puu (1989), Maitoa ja hunajaa (1996), ja Juuret -levyillään hän on tehnyt musiikillisia tutkimusmatkoja omaan suomenjuutalaiseen perimäänsä.

”Olen yrittänyt esitellä näillä levyillä juutalaisen musiikin eri muotoja. Mukana on aina ollut myös klezmeriä.”