Muusikkojen liiton liittovaltuusto kokoontui Esiintyvien Taiteilijoiden Eläkekassan tiloissa Pasilassa maanantaina 6. toukokuuta toimikautensa ensimmäiseen kokoukseen, johon saapui 23 liittovaltuuston jäsentä liiton paikallisosastoista eri puolilta Suomea.

Liittovaltuuston kokouksen yhteydessä pidettiin totuttuun tapaan myös Esittävien Taiteilijoiden Työttömyyskassan ja Muusikkojen Sairauskassan varsinaiset edustajiston ko-koukset sekä Selvät Sävelet Oy:n ja Taiteilijoiden Tili- ja Lakiasiaintoimisto TATI Oy:n yhtiökokoukset.

Toimintavuosi 2001

Liittovaltuustolle esiteltiin kokouksessa liiton toimintakertomus vuodelta 2001.

Vuosi 2001 oli liittokokousvuosi ja siksi liitolle tärkeä. Huolella suunniteltu kokous, jossa järjestettiin myös puheenjohtajan vaali, onnistui hyvin. Liiton jäsenmäärä kasvoi vuonna 2001 noin 2 prosenttia, ja jäsenmaksutulojen kasvu noudatteli ansiotason keskimääräistä kasvua. Jäsenmäärä kasvoi 25 paikallisosastosta eniten Freelancemuusikot ry:ssä.

Musiikkialan ammatillinen koulutus puhutti vuoden 2001 aikana eri yhteyksissä liitossa. Koulutuksen määrällinen tarkastelu aloitettiin opetusministeriön asettaman työryhmän puitteissa.

Liiton hallitus, jonka kokoonpano muuttui liittokokouksen yhteydessä, kokoontui vuonna 2001 yhteensä 10 kertaa, ja hallituksen työvaliokunta 19 kertaa.

Liitto teki kaikilla sopimusaloillaan tuporatkaisun mukaiset työehtosopimukset, ja ratkaisun edellyttämät korotukset saatettiin asianmukaisesti voimaan. Kaupunginorkesterien soitin- ja pukukorvaukset nousivat vuonna 2001 neljä prosenttia.

Ravintolamuusikkojen ja tiskijukkien valtakunnallinen pääluottamusmies jäi vuoden 2001 päättyessä eläkkeelle. Hänen tilalleen valittiin postiäänestyksellä Aarne Vesterinen.

Talous

Yleisesti ottaen Muusikkojen liiton taloudellinen asema kehittyi vuonna 2001 aikaisemmista vuosista hieman poikkeavasti. Palkkakustannusten kohoaminen ja muun muassa pörssikurssien laskun vaikutus sijoitustuottoihin aiheuttivat, että tulos oli noin 135.000 markkaa alijäämäinen. Liiton taloudellinen asema on kuitenkin vakaa, eikä yleisemmin ole syytä huoleen.

Vuoden 2001 aikana liitto oli mukana monissa periaatteellisesti tärkeissä oikeudenkäynneissä, mikä näkyi myös mittavina oikeusapumenoina.

Toimintasuunnitelma ja budjetti

Liittovaltuustolle esitetty toimintasuunnitelma vuosille 2002 ja 2003 myötäilee odotettavissa olevaa toimialakehitystä, ja yleisluontoisuudestaan huolimatta siinä asetetaan muutamia selviä tavoitteita muun muassa työehtosopimustoiminnassa ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Liitto pyrkii edelleen aikaansaamaan teatterimuusikoille työehtosopimuksen kunnallisiin teattereihin. Kaupunginorkesterien ja muidenkin alojen työehtosopimusten suurimmat puutteet pyritään selvittämään ennen syksyn mahdollista tupokierrosta.

Lainsäädäntökysymyksistä on ajankohtaisin tietoyhteiskuntadirektiivin kansallinen voimaansaattaminen. Audiovisuaalisiin musiikkitallenteisiin, kuten musiikkivideoihin liittyvät kysymykset ovat muusikkojen näkökulmasta katsottuna siinä nyt etusijalla. Liitolla on edelleen työmaata myös työssäoloehdon saattamisessa freelancereillekin siedettävään muotoon. Myös vuosilomalainsäädäntö syrjii lyhyissä ja rinnakkaisissa työsuhteissa toimivia henkilöitä, jollaisia muusikot tyypillisesti ovat.

Liitto panostaa myös edelleen yksilölliseen sopimusneuvontaan käytettävissä olevien henkilöresurssien puitteissa. Alan kohtuuttomiin sopimuskäytäntöihin pyritään vaikuttamaan sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla.

Henkilövaihdosten johdosta liiton henkilöstömenot laskevat jonkin verran tänä vuonna ja edelleen vuonna 2003 olettaen, että henkilökunta ei nykyisestä lisäänny. Tuottopuolella odotetaan jäsenmaksu- ja sijoitustuottojen varovaista kasvua.

Eläkkeelle jäävä Raimo Vikström sai kiitosta

Liittovaltuuston kokous oli eläkkeelle jäävän puheenjohtaja Raimo Vikströmin viimeinen liiton johdossa. Vikströmin yli kolme vuosikymmentä kestänyt ura liiton puheen- ja toiminnanjohtajana sai arvoisensa huomion kokouksen puheenvuoroissa. Kokouksessa paljastettiin myös Raimo Vikströmin muotokuva, jonka on maalannut Janne Myllynen.

Liittovaltuusto antoi seuraavan julkilausuman:

LAKI TYÖSUHDETEKIJÄNOIKEUDESTA LOUKKAISI SOPIMISVAPAUTTA Kustantajien ja muiden työnantajien vaatimus tekijänoikeuslain muuttamiseksi niin, että tekijöiden oikeudet työsuhteessa siirtyisivät suoraan lain nojalla työnantajalle loukkaisi Muusikkojen liiton mielestä sopimisvapautta. Suomessa on hyvin toimiva tekijänoikeusjärjestelmä, jossa kehittyneellä sopimustoiminnalla on tärkeä osa. Myös työsuhteessa olevien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeuksista on tehty lukuisia sopimuksia, joiden ansiosta järjestelmä on nykyisellään toimiva. EU:n piirissä tekijänoikeudesta työsuhteessa ei ole havaittu tarvetta lainsäädäntötoimenpiteisiin. Suomalaisten kustantajien ja muiden työnantajien vaatimus tekijänoikeuslain muuttamiseksi onkin puhtaasti paikallinen hanke, joka johtaisi oikeuksien kasautumiseen muutamille harvoille yhtiöille. Tästäkin syystä pyrkimys on torjuttava. Yhteiskunnan kannalta on parempi, että oikeuksien omistus on hajaantunut ja niiden hyödyntäminen sopimuksin varmennettu. Tekijänoikeuksien siirtäminen lain nojalla työnantajalle on epänormaali järjestely, joka lisäksi vakavasti uhkaa tekijänoikeutta sinänsä. Tekijänoikeus on tarkoitettu ennen kaikkea teosten ja niiden tekijöiden suojaksi. Sijoitustoiminnan suojaamista tekijänoikeuslain avulla ei voida perustella lain alkuperäisen tarkoituksen avulla. Tekijänoikeuslaki on menestyksellisesti läpäissyt monet teknologiset kehitysvaiheet. Parhaillaan lainsäädäntöä ollaan mukauttamassa uuden digitaalisen teknologian vaatimuksia vastaavasti. Kansainvälisessä lainvalmisteluprosessissa, jonka pohjalta Suomenkin tekijänoikeuslakia nyt ollaan muuttamassa, vaatimukset oikeuksien siirtämisestä lain nojalla työnantajille on järjestelmällisesti torjuttu. Kaikeksi onneksi Suomessakaan ei nyt ole Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä ehdotettu työsuhdetekijänoikeuden sisällyttämistä tekijänoikeuslakiin. Myös ammatilliset keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava pitävät lainsäädäntötoimia työsuhdetekijänoikeusasiassa tarpeettomina. On liiton ja sen jäsenistön kannalta erittäin tärkeää, että työsuhdetekijänoikeutta ei jatkossakaan oteta Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöön.