Etusivulle Organisaatio
Sopimukset ja Tariffit
->    Jäsenedut ja Palvelut
Liity Jäseneksi

Muusikko online / takaisin4/2002


ESITTÄVIEN TAITEILIJOIDEN TYÖSSÄOLOEHTOON KAAVAILLAAN MUUTOSTA

Miika Tarhio, liiton lakimies

Viimeisessä TUPO:ssa sovittiin työryhmän asettamisesta, jonka tehtävänä oli sosiaali- ja terveysministeriön johdolla selvittää työttömyysturvan uudistamista. Työryhmä sai työnsä valmiiksi aikanaan ja työttömyysturvalain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys on odotettavissa huhtikuun 2002 lopussa. Jos lainvalmistelun aikataulu pitää, uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Liitto on yhdessä Näyttelijäliiton kanssa ajanut jo vuodesta 1999 työttömyysturvalakiin muutosta, jolla esittävän taiteen työaikajärjestelyjen erityspiirteet tunnustettaisiin samoin kuin on jo aikaa sitten tehty esimerkiksi opettajien kohdalla. Alustavien tietojen mukaan työ näyttää tuottavan tulosta.

Kokonaisuudistus

Kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys olisi luonteeltaan pääasiassa lainsäädäntötekninen. Tarkoituksena on selkeyttää toimeentuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä mm. kokoamalla eri laeissa olevat työttömyyden aikaista toimeentuloturvaa koskevat säännökset yhteen ja samaan lakiin, työttömyysturvalakiin. Kuitenkin uuteen työttömyysturvalakiin otettaisiin myös eräitä muutoksia, jotka koskevat päivärahan saamisedellytyksiä, tasoa sekä enimmäisaikaa, jolta etuutta maksetaan. Näistä muutoksista kerrotaan työttömyyskassan sivuilla myöhemmissä lehdissä. Tässä yhteydessä katsotaan tarkemmin esittävien taiteilijoiden työssäoloehtoon kaavailtuja muutoksia ja sitä, miten asiat ovat kulkeneet rataansa.

Epätavalliset työalat

Nykyisen työttömyysturvalain mukaan työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla voidaan asetuksella poiketa työssäoloehdon 18 viikkotunnin vaatimuksesta. Tämä vaatimus tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon - freelancerilla 43 työviikkoa kahden vuoden aikana - laskentaan kelpaavat vain sellaiset työviikot, joilla työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Kahdeksantoista viikkotunnin vaatimuksesta on asetuksella poikettu opetusalalla, kotityössä ja urheilutoiminnassa. Esimerkiksi opetustoiminnassa työssäoloehtoon luetaan sellainen työviikko, jona työaika on ollut vähintään kahdeksan viikkotuntia.

Nykyistä sääntelyä kaavaillaan muutettavaksi siten, että asetuksessa mainitut työalat otetaan lakiin täydennettynä TaEL:ssa tarkoitetuilla luovaa tai esityksellistä työtä tekevillä henkilöillä. Näitä ovat muiden ohella alle kuukauden kestävät muusikoiden, laulajien ja näyttelijöiden freelance-työsuhteet. Esityksen toteutuminen merkitsisi sitä, että valtioneuvoston antamalla asetuksella määrättäisiin tarkemmin, millä edellytyksillä esimerkiksi muusikoiden ja näyttelijöiden keikkatöissä voitaisiin poiketa 18 viikkotunnin työaikavaatimuksesta. Jos asetuksella voitaisiin määrätä, että esimerkiksi kahdeksan viikkotuntia riittäisi keikkamuusikon viikoittaisen työssäolovaatimuksen täyttämiseen, merkitsisi se huomattavaa parannusta alan taiteilijoiden sosiaaliseen asemaan. Uudistukselle on myös vahvat perusteet.

Liiton aloite taustalla

Liiton ja Suomen Näyttelijäliiton edustajat vierailivat jo keväällä 1999 sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon luona kiinnittämässä huomiota siihen, että työttömyysturvalain mukaisesta työajan laskentaperusteista johtuen merkittävä joukko esittäviä freelance-taiteilijoita ei käytännössä koskaan pääse ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle, vaikka he saavat pääasiallisen toimeentulonsa tästä työstä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on ylipäätään vaikea päästä, ja kerran sieltä pudottuaan takaisin on lähes mahdoton freelance-töillä päästä. Syynä on se, että alan työmarkkina- ja sopimuskäytännössä esittävän taiteilijan palkka maksetaan yleensä ns. suoritepalkkana valmiista esityksestä. Valtaosa tosiasiallisesta työpanoksesta jää siten alan työaikajärjestelyistä johtuen työssäoloehdon ulkopuolelle. Huomiotta jäävät myös alalle tyypilliset pitkät työmatkat.

Erinäisissä liiton oikeusavulla ajetuissa oikeudenkäynneissä saatiin vakuutusoikeuden vahvistus sille tosiasialle, että nykyisen lain mukaan esitysten valmistamiseen käytettyä harjoitus- yms. ennakkovalmisteluun käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, jos siltä ajalta ei makseta palkkaa. Toisin sanoen, esimerkiksi bändiharjoitteluun käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei joku työnantaja suostu siitä maksamaan ja lisäksi valvomaan harjoituksia. Tanssi-, rock- ja jazzmuusikoille ei harjoituksista makseta käytännössä koskaan. Varsinkin jazzmuusikon työaikasaldo näyttää ikävältä: keikkapalkan ansaitsemiseksi harjoitellaan päivä-pari ja matkustetaan päivän mittaan keikkapaikalle ja takaisin. Työttömyysturvan kannalta merkityksellistä työaikaa on vain varsinaiseen esiintymiseen käytetty aika - yleensä 2-3 1/2 tuntia. Jos esiintyminen oli ravintolassa, voidaan työajaksi alan työehtosopimuksen mukaan lukea 6 tuntia. Ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseksi pitäisi siis keikkoja olla 3 - 6 viikossa. Asiallisia keikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla tällaisia määriä. Tilanne näyttää vielä synkemmältä klassisen puolen freelance-laulajilla.

Päivä oopperassa

Liitto kysyi 58:lta tilapäisissä työsuhteissa työskentelevältä soololaulajalta (oopperalaulajalta) marraskuussa 1999 tietoja mm. heidän työllistymisestään ja työttömyydestään. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 laulajaa, joista 25 oli alan korkeakoulututkinto takanaan.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista olivat työllistyneet tilapäisissä työsuhteisissa oopperassa, ammattiteattereissa ja ammattiorkesterien solisteina. Noin puolet sai pelkästään esityksiin perustuvan palkkion ja toinen puoli esityksiin ja näyttämöharjoituksiin perustuvan palkkion. Näyttämöharjoituksista maksoi erillistä palkkiota vain yksi työnantaja. Eräissä tapauksissa harjoituksista korvattiin matkakulut ja maksettiin päivärahat. Ns. musiikkiharjoituksista ei sitä vastoin makseta palkkioita lainkaan. Musiikkiharjoituksen pianistin kanssa kustansi 25 vastannutta itse, 22 tapauksessa työnantaja kustansi pianistin.

Roolista tai esityksestä riippuen teoksen omaksuminen - usein vieraalla kielellä - saattaa vaatia viikkojen kokoaikaisen työn, minkä lisäksi esitys on harjoitettava näyttämökuntoon pianistin kanssa. Tämän jälkeen seuraavat näyttämöharjoitukset, joista vain poikkeuksellisesti (ooppera) maksetaan palkkiota.

Vastanneista yli puolet (19) oli ollut kuluvan vuoden aikana työttömänä. Näistä vain kymmenen oli saanut ansiosidonnaista päivärahaa, muut korvausta hakeneista olivat olleet KELA:n päivärahalla, koska työssäoloehto ei ollut täyttynyt. Työssäoloehto ei täyttynyt, koska esityksistä ei kertynyt 18 viikkotuntia 2 tunnin konsertti- tai 3,5 tunnin oopperaesityksen keston perusteella. Teoksen omaksumiseen menevää aikaa ja musiikkiharjoitusten viemää aikaa ei voida työnantajavalvonnan puuttumisen takia lukea työajaksi. Varsinaisista näyttämöharjoituksista työnantajan tiloissa voidaan lukea työajaksi maksetut harjoitukset kenties viikon ajalta.

Lopputulos on se, että vaativan oopperaroolin vaatimasta parin kuukauden intensiivisestä työjaksosta työttömyysturvan kannalta työaikaa on vähäinen murto-osa. Kyseiset henkilöt saavat työstään kuitenkin kohtuullisen toimeentulon ja maksavat vakuutusmaksunsa mm. työttömyyden varalta. Nykyisten säännösten ja määräysten mukaan kyseiset henkilöt ovat kuitenkin työssä niin vähän aikaa, ettei heillä ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Tilanne Ruotsissa

Ruotsin työttömyysturvalain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä todetaan esittävän taiteen taiteilijoista (muusikot, artistit, tanssijat, miimikot, näyttelijät):

     "Dessa (grupper) får vanligtvis inte lön för ett viss antal arbetade timmar utan för en viss arbetsinsats. Denna kan kräva ett stort mått av förbedelsetid. Att beräkna arbetsvillkoret utifrån till exempel ett kort framträdande ger därför ofta inte en rättvisande bild av den verkliga arbetsinsatsen. Hänsyn bör därför vid prövning av arbetsvillkoret tas bl.a. repetitionstid och annan förbedelsetid"

Erityissääntely koskee tilanteita, joissa lyhyitä, yleensä enintään päivän mittaisia työsuhteita koskevista työtodistuksista tai työsopimuksista ei käy ilmi harjoitus- ja valmistautumisaika. Erityissääntelyn mukaan lasketaan työssäoloehtoon luettava aika jakamalla esiintymispalkkio työmarkkinahallituksen vuosittain vahvistamalla tuntipalkkiolla. Yhtä esiintymistä kohti laskettava työaika on enintään yksi kuukausi. Käytössä on myös erilaisia kertoimia, joilla työsuorituksen aika muunnetaan työajaksi.

Taiteilijapolitiikkaa

Nykyisen hallituksen aikana taiteilijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa selvitettiin ns. Taisto I ja II-työryhmissä. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa koskevissa kuulemistilaisuuksissa liitto korosti työssäoloehtoon liittyvien ilmeisten epäkohtien korjaamista, mikä jo sellaisenaan parantaisi huomattavasti alan taiteilijoiden toimeentuloa. Tämä ei merkitsisi uutta taiteilijoiden tukimuotoa tai erikoiskohtelua, vaan kysymys on siitä, että he työtä tekevinä ihmisinä pääsisivät ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa samaan asemaan kuin muutkin palkkatyöstä pääasiallisen ansionsa saavat työntekijät.

Taisto II -toimikunta ehdottikin muun ohella, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelisi erityiset taiteilijoiden työttömyysturvaa koskevat ohjeet ja tässä yhteydessä selvittää esittävän taiteen alan ongelmat työssäoloehdon täyttämisessä. Ohjeiden valmistelutyö aloitettiinkin Vakuutusvalvontavirastossa, jolle työttömyysturvan täytäntöönpanoa koskeva ohjeistaminen nykyisin kuuluu. Ohjeet laaditaan voimassa olevan lain mukaan.

Työttömyysturvaa koskeva lainsääntö kuuluu kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriölle. Yhteydenpitoa ministeriöön jatkettiin vuonna 2001, jolloin Freelancemuusikot ry:n ja Freelancenäyttelijät ry:n edustajat kävivät sosiaali- ja terveysministeri Perhon puheilla. Työttömyysturvalain uudistamista valmistellut kolmikantainen työryhmä oli tuolloin jo aloittanut työnsä. Muusikoiden ja näyttelijöiden liitot sekä Esittävien Taiteilijoiden Työttömyyskassa toimittivat luonnollisesti tietoa alan työttömyysturvan epäkohdista. Tällä ja erityisesti keskusjärjestö SAK:n myötämielisellä suhtautumisella on ollut keskeinen merkitys asian edistymiselle.

Taiteilijoiden asema on ollut nykyisen hallituksen aikana erityisen huomion kohteena. Parhaillaan valmistellaan erityistä taiteilijapoliittista ohjelmaa. Työttömyysturvalain muuttaminen kaavaillulla tavalla olisi kouriintuntuva osoitus halusta toteuttaa ohjelmaa myös käytännön teoissa.