FREELANCEMUUSIKKOJEN VARHAISKUNTOUTUSTA KEHITETÄÄN

Jouni Nieminen

Muusikkojen, laulajien ja tanssijoiden varhaiskuntoutusta on maassamme harjoitettu aktiivisemmin 6-7 vuoden ajan. Uranuurtajana toiminnassa on ollut Suomen Kansallisooppera, jonka taiteellisesta henkilökunnasta noin 20 % on osallistunut ASLAK-varhaiskuntoutukseen. Myös RSO:n ja usean kaupunginorkesterin muusikoita on ollut vastaavassa kuntoutuksessa. Aiheesta jututtamani Kansallisoopperan muusikot ja laulajat ovat olleet yksinomaan tyytyväisiä kokemuksiinsa. Myös Kansallisoopperan työterveyshuollossa kuntoutus nähdään erittäin myönteisessä valossa.

Kuntoutuksen tarve tulee tyypillisesti esille työterveyslääkärin vastaanotolla, joten luonnollista on, että asianmukainen työterveyshuolto on usein ensimmäinen askel kuntoutukseen. Freelancerit ja muut työntekijäryhmät, joiden työterveyshuolto on puutteellinen, jäävät helposti myös kuntoutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Tarve voi ilmetä muunkin terveystarkastuksen yhteydessä, mutta yleisesti tunnettuna ongelmana on musiikkialan erityispiirteitä ymmärtävän lääkärikunnan vähälukuisuus.

Kuntoutus sinänsä on yhteiskunnan tukemaa ja tarveharkintaista eikä yksittäisen työsuhteen kestolla pitäisi olla vaikutusta kuntoutusmahdollisuuksiin. Edellytyksenä on kuitenkin pitkä ammatissa toimiminen. Tosiasiassa työnantajan myötävaikutus mahdollistaa monessa tapauksessa kuntoutuksen aloittamisen, koska näin nähdään saavutettavan koko työyhteisöä koskettavia pitkäaikaisia hyötyjä. Kun työterveyshuolto on puutteellinen, saattavat lääkärintarkastusten välit venyä, eikä alkaviin terveysongelmiin välttämättä päästä puuttumaan ajoissa.

Ongelmia kuntoutuksen aloittamisessa

Tähän mennessä freelancereiden varhaiskuntoutus on ollut hyvin vähäistä. Varsinaisesti freelancemuusikoille suunnattua kuntoutusta on aiemmin järjestetty tiettävästi yhden pienen ryhmän verran. Muissa ryhmissä mukana olleista muusikoista ei ole tietoa. Suurin ongelmakohta freelancereiden kuntoutuksessa on epäilemättä työterveyshuollon ja sen myötä informaation puuttuminen. Myös edellä mainittu alaa ymmärtävien lääkäreiden puute mielletään ongelmaksi. Apua asiaan voi kuitenkin tuoda äskettäin perustettu Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys.

Eräänä ongelmana freelancereiden kuntoutuksen aloittamisessa voidaan pitää tietynlaisen henkisen kynnyksen ylittämistä. On päästävä eroon ajattelumallista, jonka mukaan kuntoutus on kehäraakeille suunnattua toimintaa. Varhaiskuntoutus tähtää nimenomaan työkyvyn ylläpitoon, jolloin hoidon piiriin on päästävä ennen varsinaisten terveysongelmien syntymistä. Tavoitteena on pitkäaikaiset ja konkreettiset vaikutukset kuntoutujan elämään ja työssä jaksamiseen.

Kohderyhmän työtilanne muuttuu ja elää jatkuvasti, joten kuntoutukseen sopivan ajankohdan löytäminen ja rauhoittaminen voi tuottaa omat vaikeutensa. Kyseessä on kuitenkin henkilön omaan terveyteen panostava toiminta, joten vapaiden viikkojen järjestäminen on lopulta tahdon asia.

Projekti käynnissä, ensimmäiset kuntoutukseen syksyllä

Kuluvan talven aikana Muusikkojen liitossa on järjestetty kaksi keskustelutilaisuutta freelancemuusikkojen varhaiskuntoutuksesta. Liiton henkilökunnan lisäksi työryhmässä on ollut aktiivimuusikkoja, Herttuan kuintoutuskeskuksen edustajia, kuntoutuslääkäri Paavo Rissanen Kelasta sekä fysioterapeutit Maija-Leena Astikainen ja Leila Ketola.

Tilaisuuksissa on pyritty hakemaan mallia varhaiskuntoutukseen ammattiryhmälle, jonka työsuhteet ovat lyhyitä ja vuosittaisten työnantajien määrä mahdollisesti hyvinkin suuri. Työnantajilta ei ole täten odotettavissa merkittävää panostusta henkilökunnan työkyvyn ylläpitoon. Oletusarvona onkin, että freelancerin kuntoutus tapahtuu hänen omalla ajallaan, jolloin hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Toimeentulo kuntoutusajalta järjestyy Kelan maksamalla kuntoutuspäivärahalla.

Työryhmän tavoitteena on saada freelancemuusikkojen kuntoutus käyntiin siten, että pilottiryhmä voisi aloittaa ensimmäisen viikon mittaisen kuntoutusjakson tulevana syksynä. Ryhmä jatkaisi pidemmällä jaksolla ensi vuoden alussa ja kuntoutus päättyisi lyhyempään seurantajaksoon kesällä 2003. Ryhmiä tullaan muodostamaan tarpeen ja rahoituksen saatavuuden mukaan. Ajan myötä pyritään kehittämään myös muusikkojen TYK-kuntoutusta, joka tyypillisesti suuntautuu iäkkäämmälle kohderyhmälle. Seuraavissa Muusikko-lehdissä tullaan kertomaan projektin etenemisestä ja hakumahdollisuuksista tulevaan pilottiryhmään.

AslakŪ - ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on Kelan kehittämä varhaiskuntoutuksen muoto. Tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen sekä työssä jaksamisen, työn hallinnan, oikeiden työmenetelmien ja terveiden liikunta- ja elämäntapojen omaksuminen. Aslak-kurssit ovat joko työpaikkakohtaisia, alueellisia tai valtakunnallisia. Aslak-kuntoutus on suunniteltu sellaisille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on suuri ja johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kuntoutettavan oma motivaatio ja sitoutuminen asiaan on erittäin tärkeä. Kyseessä on ryhmämuotoinen kuntoutus, eli henkilön pitää sopeutua ja pystyä toimimaan 10 hengen porukassa. Nykyisin ei esitetä ikärajoja, mutta tavallisesti kurssilaiset ovat 40-vuotiaista ylöspäin. Kuntoutus on monipuolista, paljon liikuntaa, kuntoilua, venyttelyä; paljon myös keskusteluja ja luentoja liittyen työhön ja omaan hyvinvointiin. Tavoitteena antaa kullekin mahdollisuus pysähtyä ja rauhoittua sekä pohtia omaa elämäänsä etäältä työ- ja kotiympyröistä. Tavoitteena pitkäaikaiset vaikutukset työssäjaksamiseen ja ylipäätänsä onnelliseen elämään. Aslak-kuntoutus - kohdistuu työssä oleviin henkilöihin. - suunnitellaan työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuksen palveluntuottajan ja Kelan välisenä yhteistyönä. - on avo- tai laitosmuotoinen kurssi, joka toteutetaan 2 - 3 jaksossa vuoden kuluessa. - on toimintaa, jonka jaksojen välillä työskennellään omalla työpaikalla. Kelan yleiskriteerit Aslak-kuntoutukseen: - nuorehko tai keski-ikäinen työntekijä - työskennellyt samassa työssä useiden vuosien ajan - oireilua ja/tai poissaoloa aiheuttavien ongelmien oltava työhön liittyviä - sairaslomien määrä kohtalainen viimeisten 1-2 vuoden aikana ja eläketodennäköisyys pieni - kuntoutusmotivaatio ja kuntoutusta tukevat elämäntavat tärkeitä Aslak-kuntoutukseen ei valita monisairaita, äkillisestä sairaudesta toipumassa olevia tai vakavasti sairaita Lähde: www.kela.fi