Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2002

Jouni Nieminen

Vuodenvaihde toi taas muutoksia työnantajien ja palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Tänä vuonna muutoksia tulee myös kesken vuoden, sillä työnantajan sosiaaliturvamaksu laskee maaliskuun alusta lähtien.

Normaalisti palkansaajan ei juuri tarvitse olla tietoinen työnantajansa maksamien sivukulujen suuruudesta. Asia on kuitenkin toinen mm. keikkamuusikoilla, jos heidän palkkansa lasketaan käänteisellä menetelmällä. Tällöin ohjelmatoimiston (työnantajan) osuus on tietty prosentti keikan myyntihinnasta ja kaikki tämän jälkeiset kulut - myös työnantajan sivukulut - vaikuttavat työntekijän bruttopalkan suuruuteen.

Vuoden alusta tuli muutos työttömyysvakuutusmaksuun. Maksu putosi työntekijän osalta viime vuoden 0,7:stä 0,4 prosenttiin. Työnantajan osuus maksusta putosi 0,8:sta 0,7 prosenttiin alle 840.940 euron (5 miljoonan markan) palkkasummissa. Tuon rajan ylittävissä palkkasummissa työnantajamaksu on tänä vuonna 2,70 prosenttia viimevuotisen 3,10 prosentin sijaan.

TaEL-maksu nousi 17,3 prosenttiin. Työntekijän osuus eläkemaksusta kuitenkin putosi 4,4 prosenttiin, joten työnantajan osuus vastaavasti nousi 12,9 prosenttiin.

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen taso vaihtelee hieman työnantajan valitseman vakuutusyhtiön mukaan. Tapaturmavakuutusmaksu olennaisesti myös työntekijän ammatin mukaan. Yhteenvedossa esitetyt maksut 0,5 ja 0,1 prosenttia ovat keskimääräistä tasoa muusikkoammatissa ja tasapromilleen pyöristettyjä.

Työnantajan sotumaksu pysyy alkuvuoden 3,6 prosentissa, mutta se laskee maaliskuun alusta lähtien 2,95 prosenttiin.

Yhteenveto sivukuluista vuonna 2002 (prosentteja bruttopalkasta)

Työnantajan maksettavat
TaEL	12,9 %
sotu	3,6 %	28.2.2002 saakka (2,95 % 1.3.2002 alkaen)
työttömyysvakuutus	0,7 %	840.940 euron palkkasummaan saakka (2,70 % ylittävältä osalta)
tapaturmavakuutus	n. 0,5 %
ryhmähenkivakuutus	n. 0,1 %
yhteensä	n. 17,8 %	28.2.2002 saakka (n. 17,15 % 1.3.2002 alkaen)
Työntekijän maksettavat
TaEL	4,4 %
työttömyysvakuutus	0,4 %
yhteensä	4,8 %

Miten lasketaan käänteinen sivukuluprosentti?

Koska lakisääteiset sivukulut lasketaan bruttopalkasta lähtien, ei niitä voi soveltaa sellaisenaan niissä laskelmissa, joissa palkka lasketaan käänteisesti. Tämä toteutuu mm. rockbändeille tyypillisessä artistipalkanlaskennassa, jolloin ohjelmatoimisto ottaa keikkapalkkiosta päältä oman provisionsa. Kaikki tämän jälkeiset esiintymisen kulut työnantajan sivukuluja myöten menevät siten artistin osuudesta. Seuraavissa laskelmissa sovelletaan 1.3.2002 alkaen käytettäviä sivukuluprosentteja.

Oletetaan keikkajakso, josta muusikon bruttopalkka lomakorvauksineen on 1000 euroa. Työnantajan sivukulut ovat 17,1 % eli 171 euroa (käytetään yksidesimaalista likiarvoa, eo. laskelmassa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus mieluummin ylöspäin pyöristettyjä). Jos tämän muusikon palkka olisi laskettu käänteisellä menetelmällä, oltaisiin ennen työnantajan sivukulujen vähentämistä siinä tilanteessa, että rahaa on jaossa 1171 euroa, josta joku osuus on työnantajan sivukuluja ja loppuosa muusikon bruttopalkkaa. Jotta saataisiin se prosenttiluku, jota käänteisessä laskennassa käytetään, täytyy kysyä: montako prosenttia 171 on 1171:sta? Vastaus saadaan jakolaskulla 171/1171 = 0,1460 eli vastaus on 14,6 % (Alkuvuoden sivukuluja 17,8 % vastaava käänteinen luku on 15,1 %).

Kun 1171:stä vähennetään 14,6 %, jakaantuu erä 171 euron sosiaalikuluihin ja 1000 euron bruttopalkkaan.

Esimerkkilaskelma kolmihenkisen bändin tapauksessa (1.3.2002 alkaen)

esiintymisen/esiintymisten hinta	7.000
ohjelmatoimiston provisio (15 %)	-1.050
kulut (esim. matkakulut, päivärahat, ym)	-2.437
jäännöserä (sis. työnantajan sosiaalikulut)	3.513
jäännöserä henkeä kohti	1.171
työnantajan sivukulut (käänteinen 14,6 % 1171:sta)	-171
(n. 17,15 % 1000:sta)
bruttopalkka henkeä kohti (sis. lomakorvauksen)	1.000

Bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätys ja työntekijän omat sosiaalikulut. Lisäksi maksetaan ylempänä kaavassa pidätetyt päivärahat ja mahdolliset kilometrikorvaukset.

Loppuvuosi isossa toimistossa kalliimpaa

Käänteisessä palkanlaskentasysteemissä toteutuu sellainenkin paradoksi, että työnantajamaksujen nousu ei aiheuta kustannuksia työnantajalle, vaan artisti maksaa sen omasta osuudestaan. Työnantajamaksujen lasku hyödyttää vastaavasti vain artistia. Työnantajamaksuja tarkastetaan tavallisesti vuodenvaihteen aikaan ja tänä vuonna siis sotumaksu muuttuu kesken vuoden. Maksut nousevat myös työttömyysvakuutusmaksun osalta kesken vuoden silloin, kun työnantajan vuosittainen kokonaispalkkasumma ylittää 840.940 euroa.

Edellisessä esimerkissä ohjelmatoimiston kokonaispalkkasumma oli alle tuon rajan. Silloin kun vastaava keikka tehdään tilanteessa, jolloin rajapalkkasumma on ylittynyt, nousevat työnantajasivukulut kaksi prosenttiyksikköä. Suorat sivukulut 17,15 => 19,15 ja käänteiset 14,6 => 16,07. Tämä näkyy vastaavasti muusikon bruttopalkassa. Edellisen esimerkin luvuilla bruttopalkaksi tulisi tällöin 982 euroa.

TaEL-maksu ja lomakorvaus

Esimerkissä TaEL-maksu maksettiin sekä palkan että lomakorvauksen osalta. Vuodesta 1998 lähtien TaEL-maksua ei ole tarvinnut maksaa työsuhteen päättyessä maksetun lomakorvauksen osalta. Mainittakoon, että freelancemuusikkojen kohdalla jokainen palkka on käytännössä maksettu työsuhteen päättyessä. Käänteisessä palkanlaskennassa asialla ei ole työnantajalle juurikaan merkitystä, koska pientä erää artistin rahasta siirrellään tällöin lähinnä bruttopalkan ja eläkevakuutusmaksun kesken.

Käytännössä ohjelmatoimistot useimmiten maksanevat käänteisen laskennan palkkiot yllä olevan esimerkin mukaan eli TaEL-maksu pidätetään ja tilitetään palkan ja lomakorvauksen yhteissummasta. Silloin kun puhutaan sopimuspalkkaisten muusikkojen palkanlaskennasta, saattaa TaEL lomakorvauksen osalta jäädä maksamatta, koska tällöin kyseessä on työnantajan (tai solistin) oma raha.

Kun lomakorvauksen osalta ei makseta TaEL-maksua ja lomakorvaus on ravintolamuusikkojen tes:n mukainen 13,5 %, ovat suorat sivukulut 15,61 % ja käänteiset 13,5 % (1.3.2002 lähtien). Näin silloin kun 840.940 euron palkkaraja ei ole ylittynyt. Tällöin lomakorvauksen osalta ei tule pidättää myöskään työntekijän omaa 4,4 %:n TaEL-osuutta.