1/2002 pääkirjoitus 1
Kunta-alan palkkaus iso ongelma
Kunta-alan palkkaselvitys osoittaa, että jälkeenjääneisyys muiden alojen palkkoihin on keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa. Jälkeenjääneisyys on noin 7 - 8 prosenttia niin sanotuissa vastaavissa ammateissa, joissa sekä kunta-alalla että muilla sektoreilla on riittävän suuria vertailuryhmiä. Muissa kuin vastaavissa ammateissa kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyys on suurempi, peräti 10 - 13 prosenttia. Kuntien palkkaselvityksen teki Tilastokeskus työmarkkinajärjestöjen toimeksiannosta vuoden 1998 tilastoaineiston perusteella.
Selvitys vahvistaa sen, että kuntien henkilöstön palkkaus on jäänyt peränpitäjän asemaan työmarkkinoilla. Se ei ollut kenellekään uutinen. Selvitys antaa tukea monille palkkaeroja koskeville käsityksille. Se osoittaa oikeaksi olettaman, että kunta-alan palkkaus on sitä enemmän muita sektoreita jäljessä mitä korkeammasta tehtävästä on kysymys.
Selvitys osoittaa myös sen, että kuntien henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyys ei ole yksiselitteinen, selkeälinjainen, asia. Esimerkiksi terveydenhuoltoala on jo ennen lääkäreiden lakkoa selviytynyt palkkauksellisesti muita paremmin. Harjoitetun tulopolitiikan ansiosta alempien palkkaryhmien jälkeenjääneisyys on kunta-sektorilla pienempi kuin monien muiden ryhmien.
Kuntien palkkaselvitys tehtiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen yhteisen sopimuksen perusteella. Selvityksessä on monia puutteita eikä se esimerkiksi musiikkialan osalta ole riittävän seikkaperäinen.
Valtion henkilöstön palkkausselvitys aiheutti sen, että valtio päätti nostaa kahden vuoden aikana työntekijöidensä palkkoja keskimäärin noin kahdella prosentilla yli tupolinjan. Tähän päädyttiin kun palkkauksen jälkeenjääneisyyden havaittiin olevan olleen 90-luvun aikana noin viisi prosenttia. Nyt kysytäänkin, mitä kunta-alalla tehdään, kun ilmiselvä jälkeenjääneisyys on todettu. Jälkeenjääneisyyden epäyhtenäisyys aiheuttaa kovia sisäisiä paineita kunta-alan työntekijöiden piirissä. Sen vuoksi ja varmasti myös kuntien heikon taloudellisen tilanteen vuoksi edessä on vaikeita neuvotteluja. Muusikkojen palkkauksen alhaisuus ja heikko kehitys vaatii Muusikkojen liitolta kovaa työtä, jotta myös meidän jäsenistömme asiaa saataisiin viedyksi eteenpäin.
|