Muusikot tukevasti mukana tupossa

Ahti Vänttinen

Koko loppusyksyn tekeillään ollut tulopoliittinen kokonaisratkaisu allekirjoitettiin kattavaksi sopimukseksi 2. joulukuuta 2002. Allekirjoitushetkellä tupon mukaisten sopimusten kattavuus oli SAK:n sopimusaloilla noin 86 prosenttia ja koko palkansaajakentässä noin 90 prosenttia, mitkä lukemat todennäköisesti vielä ovat kohonneet tämän lehden ilmestymisajankohtaan mennessä.

Työmarkkinaosapuolten lisäksi mukana talkoissa oli kolmikantaperiaatteen mukaisesti maan hallitus, joka kantoi tupokuusen alle omat pakettinsa, muun muassa veronkevennyksiä. Muusikkojen liiton kaikki sopimusalat ovat mukana tupossa.

Muusikkojen liiton hallitus evästi liiton omaa neuvotteluorganisaatiota pyrkimään tupon mukaisiin sopimuksiin kaikilla sopimusaloilla. Liitolla on kolmisenkymmentä työehtosopimusta, mikä on jäsenmäärään nähden paljon, ellei peräti jonkinlainen Suomen ennätys.

Syynä sopimusten suureen määrään on ensi sijaisesti musiikkialan työnantajakentän hajanaisuus. Työnantajat ovat suurelta osin järjestäytymättömiä, ja nekin, jotka ovat järjestäytyneet, kuuluvat eri työnantajaliittoihin. Työehtosopimukset ovat kuitenkin ammattijärjestön päätuote, ja siksi mahdollisimman suurelle osalle alan työpaikoista on syytä pyrkiä järjestämään työehtosopimuksen suoja.

Hektinen aikataulu

Alun perinkin aikataulultaan tiukaksi pingotettu tuporaami syntyi viime tingassa 18. marraskuuta, mikä jätti liittoneuvotteluille vajaat kaksi viikkoa aikaa. Muusikkojen liiton kolmenkymmenen sopimuksen savotta näytti alkuun lähes ylivoimaiselta, mutta vauhtiin päästyä alkoi valokin pilkottaa tupotunnelin päässä.

Muusikkojen liiton osalta ensimmäinen neuvottelutulos allekirjoitettiin jo perjantaina 22. marraskuuta, kun Radion Sinfoniaorkesteri oli lähdössä sunnuntaina Lontooseen konserttimatkalle. Viimeiset, oopperaa ja teatterimuusikkoja koskevat neuvottelutulokset signeerattiin Teatteriliitossa lauantaina 30. marraskuuta noin tuntia ennen takarajaa, jolloin liiton sopimusten vahvistusilmoitusten oli määrä olla (ja ne myös olivat) perillä SAK:ssa.

Kun kireä aikataulu oli kummankin neuvotteluosapuolen tiedossa, se vaikutti luonnollisesti siihen, miten haastavia tavoitteita neuvottelupöytiin tuotiin. Vaikka vääntö oli paikoin lopulta varsin tiukkaakin, olivat neuvottelulähtökohdat puolin ja toisin tilanteeseen nähden asialliset.

Raha ratkaisee

Vaikka työehtosopimusneuvotteluissa puhutaan paljon muustakin kuin rahasta, raha kuitenkin ratkaisee. Tässä kohdassa voi myös hyvällä syyllä sanoa, että kaikella on hintansa. Tekstimuutokset jäivät tällä kierroksella melko vähiin jo ajanpuutteenkin vuoksi.

Sellaisia tekstimuutoksia, joilla ei ole kustannusvaikutusta, on tietysti helpompi saada läpi kuin niitä, joista aiheutuu välittömiä tai välillisiä kustannuksia työnantajalle. Sama logiikka toimii toisinkin päin - työntekijäpuoli laskee yhtä tarkkaan työnantajapuolen esityksiin liittyviä kustannussäästöjä.

Jos ehdotettu tekstimuutos aiheuttaisi työvoimakustannusten lisääntymistä, on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Joko joudutaan antamaan vastaava myönnytys jossain muussa asiassa tai sitten muutoksen toteuttamiseksi käytetään tupon korotusvaraa, varsinkin niin sanottuja järjestelyeriä. Freelancealojen sopimuksissa tällainen kaupankäynti on tosin vaikeaa jo siksi, että tilastotietojen puuttuessa yksittäisiin sopimusehtoihin liittyviä kustannusvaikutuksia on lähes mahdotonta arvioida.

Tuporaamin ylittäviä korotuksia ja tekstimuutoksia ei tupokierroksella voida tehdä. Sitä, mikä mahtuu tuporaamiin ja mikä ei, voidaan tietysti pyöritellä loputtomiin. Kaikesta on joka tapauksessa päästävä lopulta yhteisymmärrykseen, ennen kuin sopimus syntyy.

Paljonko ja milloin?

Muusikkojen liiton sopimusten palkankorotukset noudattavat tupon linjaa, eli tuposta johtuvien korotusten kustannusvaikutus on vuonna 2003 korkeintaan 2,9 prosenttia ja seuraavana vuonna 2,2 prosenttia. Palkankorotukset tulevat voimaan 1.3.2003 tai sitä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Järjestelyeriä, jotka muodostuivat eri sopimusten osalta eri suuruisiksi johtuen työntekijöiden palkka- ja sukupuolijakaumasta, käytettiin eri sopimuksissa eri tavoin, joko siirtäen ne suoraan yleiskorotuksen jatkeeksi tasaisesti kaikkiin palkkoihin tai kohdentaen eriä palkkakuoppien täytteeksi.

Julkisen sektorin remonttirahat

Sopimuskierroksen tunnelmia tiivistivät sekä kunnallisten että valtion aloilla toimeenpannut palkkaremontit, joilla pyritään pidemmällä ajanjaksolla kuromaan kiinni julkisalojen palkkauksellista jälkeenjääneisyyttä, parantamaan julkistyönantajien kilpailukykyä työvoimasta ja kehittämään palkkausjärjestelmiä. Nämä remontit ovat tuposta erillisiä, ja niitä on toteutettu ymmärrettävistä syistä tiedotusmielessä matalalla profiililla kunnan ja valtion sektoreilla.

Kansallisoopperassa väännettiin kättä siitä, tulevatko valtion A-taulukoihin tulleet ns. remonttirahat myös oopperassa A-taulukon mukaisella palkalla työskenteleville. Laskelmien valmistuttua ongelma kutistui kuitenkin onneksi enemmän periaatteelliselle tasolle, kun remonttirahojen euromääräinen vaikutus osoittautui ennakkoon pelättyä pienemmäksi. Remonttirahaa osoitettiin myös orkesterille, jolla on oma palkkataulukkonsa. A-taulukkojen on määrä poistua vuonna 2005, joten samantyyppiset kysymykset ovat seuraavalla kierroksella esillä, kun valtion palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2007.

Kunta-alalla ongelma oli rajatumpi, kun kaupunginorkesterien vakinaisten muusikkojen sopimukset tulivat suoraan viittauksilla kunnalliseen yleiseen työehtosopimukseen (KVTES) palkkaremontin piiriin. Orkesterien avustajien sopimuksen osalta jouduttiin turvautumaan keskusjärjestöjen apuun, kun Kunnallinen työmarkkinalaitos suhtautui nihkeästi palkkaremontin soveltamiseen pätkätyöläisiin.

Muusikkojen liiton mielestä orkesterien avustajien jättäminen paitsi remonttirahoista pelkästään sillä perusteella, että työsuhteet ovat määrä- ja/tai lyhytaikaisia olisi kiellettyä palkkasyrjintää, mille kannalle saatiin SAK:n ja KTV:n tuki. Asiassa päästiin lopulta yhteisymmärrykseen, mutta käytännön toimenpiteet jäävät työryhmässä lähemmin valmisteltaviksi ja sovittaviksi.

Pieniä askeleita

Kuten sanottu, varsinaiset tekstimuutokset jäivät sopimuskierroksella vähäisiksi. Niin kutsutuilla liittokierroksilla, jolloin keskitettyä ratkaisua ei ole, tekstikysymyksissä edetään keskimäärin enemmän, mutta mitään takeita siitäkään ei ole.

Pienistä edistysaskeleista mainittakoon vaikkapa teatterimuusikkojen osalta kirjaus työssä oppimiseen liittyvästä selvitystyöstä alalla tai ravintolamuusikkojen sopimuksen osalta kannanotto yötyön rajoittamiseksi. Freelancemuusikot ry vaati liittokokouksessa yötyöasian priorisoimista työehtosopimusneuvotteluissa, ja neuvotteluryhmä teki työtä käskettyä. Työnantajapuoli ymmärsi ongelman, ja oli itse asiasta jokseenkin samaa mieltä, muttei uskaltanut uudessa kysymyksessä mennä vielä suositusta pidemmälle. Suosituksen mukaan työvuorot tulisi järjestää siten, että ne jatkuisivat kello 2.30 jälkeen yöllä vain, jos menettely on tarpeen asiakaspalvelun tai muun pätevän syyn vuoksi.

Sitova yötyökielto tietyn kellonajan jälkeen olisi nykyisessä työmarkkinailmastossa todennäköisesti mahdoton neuvottelutavoite. Korotettu palkka yöllä tietyn kellonajan jälkeen oli yksi harkituista vaihtoehdoista, mutta tupon kustannusraamiin sitä oli vaikea sijoittaa.

Tekstit vielä auki

Tupoaikataulussa syntyi kohtalainen nivaska neuvottelutuloksia ja allekirjoituspöytäkirjoja, mutta varsinaiset työehtosopimustekstit ovat suurimmalta osaltaan vielä viimeistelemättä. Esimerkiksi eri sopimusten sisältämien palkkojen ja palkkioiden korotukset ovat vielä enimmäkseen laskematta. Tekstit ja laskelmat laatii tavallisesti työnantajapuoli, minkä jälkeen työntekijäpuoli tarkastaa ne.

Sopimukset astuvat voimaan helmikuun alusta, mutta korotukset viivästettiin tulemaan voimaan vasta maaliskuun alusta. Tammi-helmikuu eletään niin ollen vanhoilla liksoilla. Muusikko-lehden liksalistassa uudet palkkiot näkyvät vasta helmikuun numerossa.

Tes-kulttuuri

Työehtosopimusneuvotteluissa on vakaa neuvottelukulttuurinsa, johon sisälle pääsemisessä ja jonka nyanssien ymmärtämisessä ei useamman sopimuskierroksen kokemuksesta ole haittaa. Muusikkojen liiton resurssit nopeatempoisen sopimuskierroksen läpiviemiseen olivat onneksi kunnossa.

Seuraavan kerran työehtosopimukset ovat auki kahden vuoden kuluttua. Henkilökunnan panoksen lisäksi oli jälleen tärkeää, että hallituksen jäsenet, luottamusmiehet ja muut aktiivit olivat tiiviisti mukana prosessissa. Erityisen suurena taustatukena oli Raimo Vikström, joka seurasi tilannetta väsymättä. Suurkiitokset kaikille.