Musiikkialan koulutustyöryhmä:
KOULUTUSTA ON VÄHENNETTÄVÄ

Raimo Vikström

Musiikkialan ammatillista koulutusta pohtinut työryhmä on luovuttanut muistionsa opetusministeri Maija Raskille. Ryhmä toteaa, että musiikkialan ammatillinen koulutus on Suomessa 90-luvun aikana koulutusjärjestelmän rakenteellisten muutosten yhteydessä kasvanut liian suureksi. Itse asiassa uusia koulutuksen järjestäjiä pyrkii markkinoille koko ajan.

Työryhmän arvion mukaan musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen ja korkea-asteen opiskelijoita on nykyisin liikaa. Koulutuksen järjestäjille tehdyn kyselyn tulosten perusteella työryhmä toteaa, että kaikilla koulutusasteilla tulee vähentää erityisesti klassisen musiikin laulun, pianon-, kitaran- ja huilunsoiton opiskelijamääriä. Ammatillisen perustutkinnon muusikkokoulutuksen opiskelijamäärää ehdotetaan myös vähennettäväksi. Työryhmän ajatus on, että koulutuksen järjestäjien määrä rajataan nykyiseen.

Muutaman vuoden kuluttua musiikkialan ammatillisen koulutuksen kysymykset olisi opetusministeriön toimesta arvioitava kokonaisuudessaan. Tuolloin olisi tehtävä välttämättömiksi havaitut ratkaisut, jotta koulutus saadaan sopeutetuksi vastaamaan koulutustarvetta.

Koulutusjärjestelmä purjehtinut myötäisessä

Musiikkialan ammatillista koulutusta antavia oppilaitoksia on nyt 27. Opiskelijoiden kokonaismäärä on noin 3.600, josta ammatillisessa peruskoulutuksessa 730, ammattikorkeakouluissa 1.430 ja Sibelius-Akatemiassa 1.320 opiskelijaa.

Suomessa on koulutustyöryhmän arvion mukaan noin 10.000 musiikkialan henkilötyövuotta. Luvut osoittavat, että musiikkialalle on todella valtava tunku. Kaiken lisäksi alalle pyrkii ja myös pääsee suuri määrä henkilöitä, jotka eivät sisälly em. opiskelijamäärään.

Musiikkialan noin 10.000 henkilötyövuoden kokonaismäärästä 40 % on opetusalan ja 60 % muita, pääosin muusikkojen ja laulajien henkilötyövuosia.

Suomessa valtio tukee musiikinopetusta selvästi enemmän kuin esitystoimintaa. Noin kymmenen vuoden tarkastelujaksolla koulutuksen määrärahat kasvoivat noin 92 %, kun taas taidemäärärahat ja musiikin esitystoiminnan tuki kääntyivät laskuun.

Koulutus ja orkesteritoiminta laajaa Suomessa

Työryhmä pyrki kartoittamaan musiikkialan rakennetta ja laajuutta eräissä muissa Euroopan maissa, joissa olosuhteet ovat samantapaiset kuin Suomessa. Vertailumaiksi valittiin Ruotsi, Tanska ja Hollanti. Ne ovat kaikki Suomen tapaan maita, joissa yhteiskunta harjoittaa aktiivista kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaa.

Vertailu oli vaikeata, koska musiikkialan tilastointi on eri maissa puutteellista. Esimerkiksi musiikinopettajien määrästä ei ollut saatavissa vertailukelpoisia tietoja.

Suomessa musiikinopettajan ja muusikon ammatit on eriytetty nykyisin hyvin selkeästi. Opettajien muodollinen pätevyys on meillä nostettu paljon tärkeämmäksi asiaksi kuin esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa. Hollannissa konservatorioiden opettajat ovat pääosin muusikkoja.

Työryhmän suorittama vertailu osoitti, että orkesteritoiminta suhteutettuna väkilukuun on Suomessa selvästi laajempaa kuin vertailumaissa. Myös ammatillista koulutusta antavia oppilaitoksia on Suomessa enemmän kuin vertailumaissa. Opiskelijoita on Suomessa niin ikään selvästi enemmän kuin muualla.

Koulutusmäärät liian suuria

Työryhmä päätyi arvioimaan, että musiikkialan ammatillisesta koulutuksesta tulee valmistumaan selvästi liian paljon väkeä ennakoitavissa olevaan työvoiman kysyntään suhteutettuna. Musiikinopettajien ja orkesterimuusikkojen ikärakenteen perusteella ennakoidaan, että lähivuosina työvoiman vaihtuvuus on melko pientä. Esimerkiksi eläkkeelle siirtyviä tulee olemaan paljon vähemmän kuin oppilaitoksista valmistuvia. Musiikkialan henkilöstön keski-ikä on kolmisen vuotta alempi kuin koko työvoiman keski-ikä.

Työryhmä totesi, että koulutetun työvoiman työttömyys on musiikkialalla ollut alempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys muilla aloilla. Työttömyysaste on lähimenneisyydessä ollut 3-4 %. Samanaikaisesti todettiin, että viime maaliskuussa musiikkialan työttömiä oli yli 1.000. Heistä suurin osa on muusikkoja.

Opettajien hyvä työllisyystilanne perustunee opetusalan vahvaan kasvuun, joka on jatkunut aivan viime aikoihin asti. Opettajien osalta on kuitenkin todettavissa sama ongelma, joka on monien muusikkojen ongelma: vajaatyöllisyys. Erittäin suuri osa musiikinopettajista ja muusikoista voisi tehdä paljon enemmän työtä, jos sitä olisi tarjolla.

Musiikkialan työllisyystilanteen erityispiirteisiin kuuluu esimerkiksi se, että pääkaupunkiseudulla on eniten työttömiä ja vajaatyöllistettyjä. Samanaikaisesti Pohjois-Suomeen on vaikea saada esimerkiksi päteviä opettajia. Erityisesti oopperalaulajien vajaatyöllisyys on tunnettu ongelma. Työpaikkoja alalle ei odoteta tulevan lisää.

Oppilaitokset eivät ole tuotantolaitoksia

Koulutuskysymyksiä pohtineen työryhmän piti toimeksiantonsa mukaisesti selvitellä myös työssäoppimiseen ja työharjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Erityisesti Muusikkojen liitossa on katsottu, että oppilaitosten toiminta harjoittelukysymyksissä on haitannut muusikkojen työmarkkinoita. Erityisen ikävänä on pidetty, että konservatoriot ja ammattikorkeakoulut ovat luovuttaneet opiskelijoista muodostettuja orkestereita ammattiteattereiden käytettäväksi. Tämän on katsottu vähentäneen muusikkojen muutoinkin rajallisten työtilaisuuksien määrää. Kun Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat pannaan huolehtimaan Tampereen työväenteatterin musikaalin esittämisestä, ammattimuusikkoja ei tarvita, ja he jäävät tältä osin työttömiksi. Tulevaisuudessa myös valmistuvat nuoret joutuvat vuorostaan toteamaan, että teattereiden musiikin hoitavat opiskelijat, jos käytäntöä ei saada lopetetuksi.

Oppilaitosten käsitys siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa freelancemuusikkojen työllisyystilanteeseen, osoittautui erikoiseksi. Kyselyyn vastanneiden oppilaitosten enemmistö katsoi, että opiskelijoiden käyttäminen teattereiden muusikkoina ei mitenkään heikennä freelancemuusikkojen työllisyyttä. Vastauksen sisältö ja monet muut oppilaitosten vastaukset osoittavat, että musiikin työelämän todellisuus on oppilaitoksissa heikosti tunnettu asia.

Työryhmä on laatinut ison joukon ehdotuksia siitä, miten työharjoittelu ja työssäoppiminen voitaisiin järkevästi toteuttaa. Ehdotusten pääasiallinen tarkoitus on saada harjoittelu sujumaan säännösten mukaisesti ja niin, ettei häiriöitä työmarkkinoilla synny.

Työryhmä ei sisällyttänyt työharjoittelun ja työssäoppimisen esimerkkiluetteloon mallia, jossa konservatorion ja/tai ammattikorkeakoulun opiskelijoiden orkesteri vastaa ammattiteatterin työstä palkatta tai osapalkalla. Toisin sanoen malli, jota Kuopiossa, Jyväskylässä, Turussa, Kokkolassa ja Tampereella on käytetty tai käytetään ei kelpaa esimerkiksi. Sitä vastoin lyhyet yhteistyöprojektit, joita esimerkiksi ammattiorkesterit ovat oppilaitosten kanssa tehneet, voivat teattereidenkin osalta tulla kysymykseen.

Ammattiorkesterit eivät Muusikkojen liiton tekemän selvityksen perusteella näytä juurikaan olevan yhteistyössä oppilaitosten kanssa työharjoittelu- ja työssäoppimisasioissa. Oppilaitokset ilmoittivat kuitenkin, että muusikoiksi opiskelevien tärkein harjoittelupaikka ovat orkesterit ja toiseksi tärkein teatterit. Liiton tekemä luottamusmieskysely antoi ammattiorkestereiden osalta täysin erilaisen tuloksen.

Puheenjohtaja Janne Murto: Työryhmän ehdotuksilla on vaikutusta.

Muusikkojen liitto kiinnitti ensimmäisenä huomiota musiikkialan ammatillisen koulutuksen voimakkaaseen kasvuun sekä työssäoppimisen ja työharjoittelun ongelmiin. Johtamasi opetusministeriön työryhmä on nyt saanut työnsä valmiiksi ja todennut, että aihetta huoleen oli. Uskotko, että koulutusta todellisuudessa tullaan esitetyllä tavalla vähentämään?

Uskon, että koulutusta tullaan vähentämään. Se, että alan eri tahot tässä työryhmässä ovat yhdessä päätyneet hyvin selkeään lopputulokseen, ei voi olla vaikuttamatta ministeriön päätöksentekoon. Tämä tuo myös uskottavuutta musiikkialan toimijoiden tahtoon ja kykyyn yhdessä ehdottaa päättäjille alan kannalta järkeviä toimenpiteitä. Ei tässä ole kuitenkaan syytä ajojahtiin, koulutuksen merkityksen vähättelyyn tai peräti koulutuksen alasajoon. Jos ja kun musiikin esittävä puoli onkin tietyiltä osin koulutusta vaikeammassa asemassa, ei sitä yhtään auta se, jos koulutuskin saatetaan todelliseen ahdinkoon. Toivon, että koulutuksen vähentämisessä todella otetaan huomioon koulutuksen laatu ja työelämän tarpeet. Ei oppi ojaan kaada soittajaakaan.

Mikä on tällä hetkellä mielestäsi suurin yksittäinen musiikkialan ammatillisen koulutuksen ongelma?

Vaikka volyymit ovatkin kasvaneet, on ammatillisen koulutuksen järjestäminen nykyisin todella haastavaa. Koulutuksen järjestäjille on viime vuosikymmenen lopun lakiuudistusten sekä ammattikorkeakoulu- ja perustutkintouudistusten seurauksena sälytetty paljon entistä enemmän vastuita. Ongelmia kyllä riittää edelleenkin ratkottavaksi!

Uskotko, että työharjoitteluun ja työssäoppimiseen liittyvät häiriöt vähenevät tulevaisuudessa?

Uskon, että kun alan työelämää palvelevat käytännöt saadaan luotua, ongelmat vähenevät. Mielestäni on mahdollista löytää keinoja, joilla työssäoppiminen ja harjoittelu suorastaan auttavat alan työelämää.

Muusikkojen liiton toimistolla on tavallaan sama ongelma kuin koulun rehtorilla. Rehtori yleensä kuulee vain koulunsa ongelmista eikä häntä usein haeta paikalle ihailemaan niitä positiivisia ja hyvin toimivia asioita.

Jos saisit päättää, mitä muuttaisit ensimmäiseksi suomalaisessa musiikin koulutuksessa?

Osaamisen arviointikäytännöt kaipaavat tuuletusta, musiikin koulutuksessa tehdään nykyisin arvioinnissa paljon vääryyttä opiskelijoille. En oikein usko vanhamuotoisiin kurssitutkintoihin, vaikka olenkin niitä itse paljon suorittanut. Taiteellisen suorituksen arvioinnissa vaikuttaa kaikilla osaamistasoilla liian paljon se, mitä tyylilajia arvioija itse osaa ja arvostaa. Tekniset seikat olisi erotettava selkeämmin ja objektiivisemmin esimerkiksi opetustunneilla arvioitaviksi. Muussa arvioinnissa tulisi keskittyä opiskelijan oman osaamisen arvioinnin vahvistamiseen ja opiskelijan oman oppimisen tukemiseen. Pop & Jazz Konservatoriossa opettajat kehittävät käytäntöjämme tähän suuntaan.