SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO RY

26. liittokokous 2. - 3.9.2001
Hotelli Kalastajatorppa, Helsinki

Julkilausuma

ÄÄNILEVYALAN MENETTELYTAVAT PUNTARIIN MYÖS SUOMESSA

Äänilevyalan kehitys on viime vuosina edennyt siten, että markkinoita hallitsee nyt 80-90 prosenttisesti viisi monikansallista yhtiötä. Näidenkin välillä esillä olleeseen fuusioon vielä isomman keskittymisen luomiseksi ovat jo esimerkiksi EU:n viranomaiset suhtautuneet kielteisesti.

Yhdysvaltain oikeusviranomaiset tutkivat parhaillaan suurten levy-yhtiöiden toimintatapoja esimerkiksi Internet-jakeluun liittyen. On väitetty, että yhtiöt rikkovat kilpailulainsäädäntöä. Myös monissa tuoreissa oikeudenkäynneissä esittävien taiteilijoiden ja levy-yhtiöiden välillä on nostettu esiin väite, että markkinoita hallitsevien yhtiöiden sopimustoiminta rajoittaa kohtuuttomasti taiteilijoiden mahdollisuuksia toimia alalla.

Taiteilijoiden ja levy-yhtiöiden väliset sopimukset eivät yleensä perustu työsuhteeseen, eikä näin ollen Suomessakin olemassa olevasta työehtosopimuksesta ole taiteilijoille turvaksi. Kansainväliset levy-yhtiöt ja niiden etujärjestö IFPI eivät ole halunneet toistaiseksi neuvotella ja sopia kansainvälisen muusikkojen liiton FIM:in kanssa taiteilijasopimuksia koskevista kysymyksistä. Täydellinen sopimusvapaus on monikansallisten levy-yhtiöiden kannalta edullista, ne pystyvät maailmanlaajuisella voimallaan neuvottelemaan yksittäisten esiintyjien kanssa haluamansa kaltaiset sopimukset.

Levytyssopimukset ovat äänilevyalan pimeä puoli

Monissa oikeudenkäynneissä ympäri maailmaa levytyssopimusten kohtuuttomuus ja yksipuolisesti tuottajien asemaa tukeva sisältö on tullut todistetuksi. Erityisesti Yhdysvalloissa sopimuskäytäntö on todella tylyä, ja sopimukset on tehty kestämään pitkään, usein taiteilijan eliniän. Angloamerikkalaisessa mallissa artisti saa yhtiöltä ennakkoa levytyksen kuluja varten. Kaikki tuotantokulut, myös mahdollisen promootiovideon osalta, vähennetään artistin rojaltiosuudesta. Edelleenkään esittäjät eivät saa korvausta videon julkisesta esityksestä, toisin kuin musiikin tekijä(t) ja tuottajayhtiö. Sopimuskäytäntöä on nyt kuitenkin näkyvästi kyseenalaistettu useissa taiteilijan ja levy-yhtiön välisissä oikeusriidoissa.

Suomessa on kansainvälisestä linjasta poiketen Muusikkojen liitolla ja tuottajien yhdistyksellä ÄKT:llä ollut yhteinen taiteilijasopimusmalli, joka kuitenkaan ei ole yhtiöitä sitova. Yhtiöiden omistuksen siirtyminen ulkomaille on kuitenkin etäännyttänyt sopimuskäytäntöä mallisopimuksen linjasta kohti kansainvälistä käytäntöä, jossa peruslinjana taiteilijalta viedään pientä rojaltia vastaan kaikki mahdolliset oikeudet, nykyiset ja tulevat.

Muusikkojen liitto on esittänyt ÄKT:lle yhteistä toimielintä, joka puolueettoman puheenjohtajan johdolla puuttuisi kohtuuttomiin levytyssopimuksiin. Lisäksi Muusikkojen liitto katsoo, että oikeusministeriön olisi asetettava työryhmä selvittämään taiteilijasopimusten solmimiseen, sisältöön ja käytännön soveltamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Valtiovallan alaisuudessa voisi toimia sopimusten kohtuullistamista ja purkamista käsittelevä elin, mikäli tällaista ei alan sisäisesti saataisi aikaan.

Muusikkojen liitto on esittänyt myös kansainvälisen muusikkojen liiton FIM:in Havannassa marraskuussa kokoontuvalle kongressille, että FIM ryhtyisi neuvottelemaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa taiteilijasopimuksia koskevan problematiikan selvittämisestä. Toimista, joihin selvitys mahdollisesti antaa aihetta, voitaisiin tehdä kansainvälinen sopimus.

 
Julkilausuma 1