UUSI TYÖSOPIMUSLAKI VOIMAAN KESÄKUUN ALUSSA

Miika Tarhio

Uusi laki korvaa aikaisemman vuodelta 1970 olevan työsopimuslain. Laissa on monin paikoin parannettu ns. pätkätyöntekijöiden asemaa. Muusikoiden arkielämän kannalta uudistukseen ei näytä sisältyvän mitään käänteen tekevää.

Tärkeimpiä uudistuksia uudessa laissa ovat työehtosopimusten yleissitovuuden selkiyttäminen, yleissitovien työehtosopimusten vahvistamismenettely ja vuokratyötä koskevat vähimmäisehdot. Viimeksi mainittu uudistus merkitsee sitä, että työvoiman vuokrauksessa sovelletaan käyttäjäyrityksessä sovellettavia työehtoja, ellei vuokratyöstä ole sovittu työehtosopimuksella. Muusikkojen liitto on lähes ainoana liittona tehnyt vuokratyöstä työehtosopimuksen, joka koskee ravintolamuusikkoja ja tiskijukkia.

Määräaikaisia työsopimuksia koskevat säännökset

Keikkamuusikot työskentelevät yleensä määräaikaisissa työsuhteissa. Uudessa laissa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asema yleisesti ottaen paranee. Lain pääsääntö on, että työtä tehdään toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Jos työvoiman tarve on pysyvää, on käytettävä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.

Määräaikaisia työsopimuksia koskevilla rajoituksilla pyritään estämään määräaikaisen sopimuksen käyttöä tilanteissa, joissa määräaikaisella sopimuksella pyritään kiertämään työntekijän irtisanomissuojaa tai määräaikaisuudelle ei ole perusteltua syytä. Lisäksi määräaikaisten sopimusten toistuva käyttö ilman perusteltua syytä on kielletty. Kumottuun lakiin verrattuna tämä ns. ketjutuskielto on tehokkaampi. Kysynnän vakiintumattomuus kelpaa enää vain toiminnan alkuvaiheessa määräaikaisen sopimuksen perusteeksi. Jos ennakolta on arvioitavissa, että työvoiman tarve on pysyvä, on kiellettyä käyttää toistuvia määräaikaisia työsopimuksia.

Perättäisten määräaikaisten sopimusten kesto lasketaan uuden lain mukaan yhteen silloin, kun kysymyksessä on työsuhteen pituuteen liittyvien etuuksien laskennasta (esim. vuosiloma). Edellytyksenä on, että perustellusta syystä tehdyt määräaikaiset työsopimukset seuraavat toisiaan keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin. Uuden säännöksen mukaan määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa työskenteleviin ei saa pelkästään työsuhteen keston perusteella soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Irtisanomisajat muuttuvat

Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomisajat muuttuvat siten, että alle vuoden työsuhteessa työnantajan on noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa. Neljään vuoteen asti irtisanomisaika on yksi kuukausi ja kahdeksaan vuoteen asti kaksi kuukautta. Irtisanomisaika pitenee nykyisestä neljään kuukauteen, jos työsuhde on jatkunut 12 vuotta ja kuuteen kuukauteen, kun työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän irtisanomisaika lyhenee 14 päivään, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja yhteen kuukauteen, jos työsuhde on jatkunut kauemmin.

Työsuhteen päättäminen

Asiallisesti irtisanomisperusteet (asiallinen ja painava syy) ja purkuperusteet (erittäin painava syy) selkiytyvät uudessa laissa ja työntekijän oikeusturva irtisanomismenettelyssä paranee. Irtisanomiskynnys noussee jonkin verran sekä yksilö- että kollektiiviperusteisissa irtisanomisissa. Kollektiiviperusteisissa irtisanomisissa on uutta se, että on tehtävä kokonaisharkinta, jossa arvioidaan, onko irtisanomiselle asiallinen ja painava syy.

Yksilöperusteisissa irtisanomisissa irtisanomissyyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lisäksi työnantajan on ennen irtisanomista yleensä varoitettava työntekijää ja selvitettävä, onko työntekijä sijoitettavissa muuhun työhön. Aikaisemmin varoitusmenettelyä ei ollut säännelty laissa ja uudelleen sijoittamisen selvittäminen koski kollektiiviperusteisia irtisanomissyitä ts. taloudelliset ja tuotannollisia syitä.