TYÖSSÄOLOEHDON TÄYTTYMISTÄ HELPOTETTAVA

Esittävien Taiteilijoiden Työttömyyskassa vaatii ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ns. työssäoloehdon ja palkanmäärityksen helpottamista. Kassa on valmistellut laajan muistion asiasta. Muistio on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevän työttömyysturva-asioita pohtivan ns. tupo-työryhmän jäsenille. Muistiossa puututaan erityisesti siihen, että nykyisellään 18 viikkotunnin edellytys on monille freelancemuusikoille, näyttelijöille ja tanssijoille kohtuuton.

Työssäoloehdon täyttäminen tarkoittaa oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Freelancerilla siihen vaaditaan nykyisellään kahden vuoden tarkastelujaksolla 43 sellaista työviikkoa, joina työaika on kunakin ollut vähintään 18 tuntia. Ansiosidonnainen päiväraha määritellään pääsäännön mukaan tarkastelujakson niiden viikkojen palkoista, joina työaika on ollut vähintään 18 tuntia.

Esimerkiksi näyttelijän esiintyessä teatterissa viitenä iltana viikossa normaalimittaisissa esityksissä on kokonaistyöaika 17,5 tuntia. Se on puoli tuntia vähemmän kuin työssäoloehdon 18 tuntia. Näyttelijä voi saada työstään kohtuullisen ansion, mutta työssäoloehtoa tällainen työviikko ei kerrytä. Siihen vaadittaisiin esityksiä kuutena iltana viikossa, jollaisia työviikkoja alalla ei käytännössä ole lainkaan. Teattereiden keikkamuusikoiden tilanne on sama.

Työttömyysturvan soveltamisessa esittävä taide on työala, jolla freelancerit eivät alan normaaleja työaikajärjestelyjä noudatettaessa koskaan saavuta oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Lain tarkoitus kuitenkin lienee, että alan normaaleja työaikajärjestelyjä noudattaen pääasiallisen toimeentulonsa tästä työstä saava pääsee myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Tiukasta 18 tunnin viikkotyöaikavaatimuksesta on poikettu muillakin erityisillä työaloilla.

Esimerkiksi musiikinopettaja täyttää työssäoloehdon kahdeksalla viikkotunnilla opetustyötä. Alemman tuntimäärän taustalla on ajatus, että opettajan pitää valmistella tuntejaan ja käyttää siihen työaikaa. Missä lienevät ne näyttelijät, muusikot ja tanssijat, joiden ei tarvitse harjoitella? Työttömyysturvassa on hyväksytty se, ettei opettaja mene noin vain kylmiltään pitämään tuntejaan oppilailleen. Nyt olisi aika tunnustaa, että taiteilijan valmis esitys on pitkän työperiodin tulos.

Työssäoloehtoa kiristettiin 90-luvun jälkipuoliskolla siten, että 18 tunnin työviikkoja vaadittiin aikaisemman 24 viikon sijasta 43 viikkoa. Työssäoloehdon kiristäminen pahensi luonnollisesti esittävien taiteilijoiden asemaa entisestään. Erityisen huonossa asemassa ovat esimerkiksi freelancesoololaulajat, joiden palkka yleensä maksetaan esityksen perusteella. Esityspalkkio kattaa myös harjoitukset. Suuren oopperaroolin omaksuminen vaatii teokseen perehtymiseen ja tekstin oppimisineen viikkojen ja jopa kuukausien ennakkotyön. Käytännössä tästä kuukausien työmäärästä saattaa työssäoloehtoon kertyä pari viikkoa siltä lavaharjoituksista. Varsinaisista esityksistä - joista myös palkka maksetaan - ei kerry mitään, koska esityksiä on yleensä enintään kahdesta kolmeen viikossa!

Epäkohtiin on tartuttu

Työssäoloehdon epäkohtien vähentämiseksi Muusikkojen liitto on viime vuosina työehtosopimuksissaan pyrkinyt pidentämään vähimmäistyöaikaa. Esimerkiksi Ylen ja MTV:n keikkojen osalta tämä on onnistunut. Myös tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksessa on päästy jonkin verran eteenpäin. Nyt kuitenkin halutaan saada muutos työssäoloehtoa koskevaan lainsäädäntöön, jotta ne ongelmat, joita mm. TAISTO-työryhmä on taiteilijoiden sosiaaliturvassa havainnut, edes hiukan vähenisivät.

TUPO-työryhmälle laaditussa muistossa on todettu myös se, että nykyisellään freelancerin vuosien takaisten kymmenien tai jopa satojen työsuhteiden työaikojen ja palkkojen selvittely vaatii mittavan työmäärän niin taiteilijoilta itseltään kuin myös työnantajilta ja työttömyyskassalta. Selvitettäviä asioita ovat mm. työnantaja, tämän nykyiset yhteystiedot, työsuhteen kesto ja tehdyt tunnit, lomakorvaukset, maksetut palkat, työssäoloehdon täyttävien viikkojen palkat yleensä "könttänä" maksetusta palkkiosta jne. Monen mielestä työsuhdehistorian näin yksityiskohtainen selvittely on ylivoimaista. Päivärahan haku jää sikseen.

Esittävien Taiteilijoiden Työttömyyskassa on kiinnittänyt lisäksi huomiota siihen, että tekijänoikeuskorvaukset, joita taiteilijat saavat, kyllä pienentävät työttömyyspäivärahaa, mutta eivät korota päivärahan laskentapohjaa. Myös tämä on selkeä epäkohta. Oikeudenmukaista olisi, että jos korvaukset vähentävät soviteltua päivärahaa kuten ansiotulot, ne otettaisiin huomioon myös päivärahaa korottavana tekijänä palkanmäärittelyssä.

Tekijänoikeuskorvaukset rinnastetaan ennakonperinnässä työtuloon, vaikka toisaalta kysymyksessä on henkisestä omaisuudesta saatava tulo, jota voitaisiin verrata pääomatuloon. Jos esimerkiksi henkilö päivärahan hakujaksolla saa vuokra- tai osinkotuloja, niillä ei ole vaikutusta työttömyyspäivärahan määrään. Vuokra- ja pääomatuloja ei lueta myöskään ansiosidonnaisen päivärahan tason määrittelevään vakiintuneeseen työtuloon. Sen sijaan hakujaksolla saatu vähäinenkin tekijänoikeuskorvaus olisi vähennettävä päivärahasta. Asiantila ei ole kovin johdonmukainen.

TUPO-työryhmän työ pitäisi saada valmiiksi syksyyn mennessä. Mikäli muutoksia lainsäädäntöön tulee, ja niitä tulee varmasti, ne tullevat voimaan aikaisintaan ensi vuonna.

SAK on aiemmin keväällä vaatinut muutosta työssäoloehtoon. Keskusjärjestö on todennut, että nykyisellään työssäoloehto on monien työntekijöiden kannalta liian ankara. Toivottavasti pyrkimykset työssäoloehdon helpottamiseksi menestyvät.