Freelancerin täytyy pelata varman päälle - jos mahdollista

Raimo Vikström

Harva asia on yhtä epävarma kuin freelancerina toimiminen. Voi olla, että kaikki menee hyvin, töitä riittää ja toimeentulo näyttää turvatulta. Kuitenkin jokainen freelancerina toiminut tietää, että tilanne voi nopeastikin muuttua huonommaksi.

Aika ajoin sattuu niin, että aiemmin hyvin työllistynyt ja kohtalaisesti toimeen tullut freelancemuusikko tai -laulaja toteaa yllättäen keikkojen vähentyneen niin dramaattisesti, että henkilö on käytännössä työtön. Silloin oikea menettely on ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jotta saisi työttömyyskassasta päivärahaa tai vaihtoehtoisesti ainakin Kelan peruspäivärahaa.

Nykyiset työttömyysturvaa koskevat lain säännökset ja asetukset ovat freelancereiden kannalta monella tavoin ikävät ja osin jopa kohtuuttomat. Päivärahan saamiseksi on oltava 43 työviikkoa, joiden aikana kunakin työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Monelle freelancemuusikolle ja -laulajalle vaatimus on todella kova.

Usein freelancerit, todetessaan työn vähentyvän, ajattelevat, että kysymyksessä on ohimenevä tilanne. He odottavat aikaa parempaa, joka toisinaan tulee ja toisinaan jää tulematta. Jos keikkojen väheneminen jää pitempiaikaiseksi tai suorastaan pysyväksi, tilanne on huolestuttava.

Jäsenyys työttömyyskassassa on vakuutus ja työttömyys on vakuutustapahtuma. Työttömyyden kohdatessa vakuutettu saa korvausta kassasta. Edellytys kuitenkin on, että vakuutusehdot täyttyvät. Vakuutusehdoista ylivoimaisesti keskeisin on työssäoloehto. Itsestään selvää on, että kassan jäsenyyden on oltava kunnossa. Vakuutettu ei myöskään voi olla yrittäjäasemassa.

Kurjaa on nähdä, miten freelancemuusikot ja -laulajat usein joutuvat hankalaan tilanteeseen työttömiksi jäätyään. Heidän on, kuten kaikkien muidenkin, hankittava tiedot parin vuoden aikaisesta työskentelystään, mikä usein on keikkojen suuren määrän ja työnantajien lukuisuuden takia raskas urakka. Kaikeksi onneksi useimmat pystyvät hankkimaan vahvistuksen työssäoloehdon täyttymiseksi ja työttömyyspäivärahan saanti varmistuu.

Kaikkein ikävimmät tilanteet ovat sellaisia, joissa freelancer on jäänyt odottelemaan aikojen paranemista niin pitkään, että parempana aikana tehdyt runsaammat keikat putoavat kahden vuoden tarkastelujakson ulkopuolelle. Työssäoloehto ei ehkä täyty, koska odotusaikaan sisältyy pitkiä jaksoja, jolloin keikkoja ei ole ollut juuri nimeksikään. Työttömyyskassa ei ehkä tällöin pysty maksamaan hakijalle työttömyyspäivärahaa.

Freelancer ei voi odottaa aikojen huononemista liian pitkään. Varmat on otettava pois. Kun keikat jossakin vaiheessa vähenevät vaikka vain tilapäisestikin, on hakeuduttava työvoimatoimistoon ja ilmoittauduttava siellä työttömäksi työnhakijaksi. Työssäoloehdon täyttyminen ei tällaisissa tapauksissa yleensä ole vaikeata. Vaikka työttömyys jäisi lyhyeksikin ja vaikka työttömyysjakso menisikin omavastuuajan karttumiseen, menettely kannattaa pitemmällä tähtäyksellä. Sen ydin on, että freelancer näin varmistaa oikeutensa päivärahaan. Jos esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua keikat taas vähenisivät, homma on hanskassa.

Työttömyyspäiväraha on tosiasiallisesti oleellinen osa useimpien freelancereiden toimeentuloa. Siksi jokaisen freelancerin pitää huolellisesti seurata omaa työhistoriaansa ja hankkia mahdollisuuksien mukaan työnantajilta työssäolohistoriaa kuvaavia tietoja. Työnantajat ovat velvollisia nämä tiedot antamaan, eikä kenenkään pidä pelätä, että tietojen pyytäminen vaikeuttaisi suhdetta työnantajaan. Mitä useammat näin toimivat, sitä luontevammalta asia tuntuu eri osapuolista.