SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2001

Jouni Nieminen

Vuodenvaihde toi taas muutoksia työnantajien ja palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuihin. On siis syytä tehdä katsaus keikkamuusikon palkkioihin vaikuttaviin sivukuluihin. Vastaava katsaus on tehty useana vuonna, joten monelta osin juttu on vanhan kertausta. Toisaalta näyttää siltä, että monilla on vaikeuksia mieltää käänteisen palkanlaskennan problematiikkaa, jota on taas hyvä tilaisuus selittää.

Vuoden alusta tuli muutos työttömyysvakuutusmaksuun. Maksu putosi työntekijän osalta viime vuoden 1:stä 0,7 prosenttiin. Työnantajan maksu putosi 0,9:stä 0,8 prosenttiin alle 5 miljoonan markan palkkasummissa. Yli 5 miljoonan palkkasummissa työnantajamaksu on tänä vuonna 3,10 prosenttia viimevuotisen 3,45 prosentin sijaan.

TaEL-maksu pysyi ennallaan 17 prosentissa. Työntekijän osuus eläkemaksusta kuitenkin putosi 4,5 prosenttiin, joten työnantajan osuus vastaavasti nousi 12,5 prosenttiin.

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen taso vaihtelee hieman työnantajan valitseman vakuutusyhtiön mukaan. Tapaturmavakuutusmaksu vaihtelee olennaisesti myös työntekijän ammatin mukaan. Yhteenvedossa esitetyt maksut 0,5 ja 0,1 prosenttia ovat keskimääräistä tasoa muusikkoammatissa ja tasapromilleen pyöristettyjä.

Työnantajan sotumaksu putosi viime vuoden heinäkuussa 4:stä 3,6 prosenttiin, missä se edelleen pysyy.

Yhteenveto sivukuluista vuonna 2001

Työnantajan maksettavat

TaEL	12,5 %
sotu	3,6 %
työttömyysvakuutus	0,8 %	5 mmk palkkasummaan saakka (3,10 % yli 5 mmk palkkasumman osalta)
tapaturmavakuutus	n. 0,5 %
ryhmähenkivakuutus	n. 0,1 %
yhteensä	n. 17,5 %
Työntekijän maksettavat
TaEL	4,5 %
työttömyysvakuutus	0,7 %
yhteensä	5,2 %

Miten lasketaan käänteinen sivukuluprosentti?

Koska lakisääteiset sivukulut lasketaan bruttopalkasta lähtien, ei niitä voi soveltaa sellaisenaan niissä laskelmissa, joissa palkka lasketaan käänteisesti. Tämä toteutuu mm. rockbändeille tyypillisessä artistipalkanlaskennassa, jolloin ohjelmatoimisto ottaa keikkapalkkiosta päältä oman provisionsa. Kaikki tämän jälkeiset esiintymisen kulut työnantajan sivukuluja myöten menevät siten artistin osuudesta.

Oletetaan keikka, josta muusikon bruttopalkka lomakorvauksineen on 1000 mk. Työnantajan sivukulut ovat 17,5 % eli 175 mk. Jos tämän muusikon palkka olisi laskettu käänteisellä menetelmällä, oltaisiin ennen työnantajan sivukulujen vähentämistä siinä tilanteessa, että rahaa on jaossa 1175 mk, josta joku osuus on työnantajan sivukuluja ja loppuosa muusikon bruttopalkkaa. Jotta saataisiin se prosenttiluku, jota käänteisessä laskennassa käytetään, täytyy kysyä: montako prosenttia 175 on 1175:stä? Vastaus saadaan jakolaskulla 175/1175 = 0,1489 eli vastaus on 14,9 %.

Kun 1175:stä vähennetään 14,9 %, jakaantuu erä 175 mk:n sosiaalikuluihin ja 1000 mk:n bruttopalkkaan.

Esimerkkilaskelma kolmihenkisen bändin tapauksessa

keikan hinta	7.000
ohjelmatoimiston provisio (15 %)	-1.050
keikan kulut (esim. matkakulut, päivärahat, ym)	- 2.425
jäännöserä (sis. työnantajan sosiaalikulut)	3.525
jäännöserä henkeä kohti	1.175
työnantajan sivukulut (käänteinen 14,9 % 1175 mk:sta) (17,5 % 1000 mk:sta)	-175
bruttopalkka henkeä kohti (sis. lomakorvauksen)	1.000

Bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätys ja työntekijän omat sosiaalikulut. Lisäksi maksetaan ylempänä kaavassa pidätetyt päivärahat ja mahdolliset kilometrikorvaukset.

Loppuvuosi isossa toimistossa kalliimpaa

Käänteisessä palkanlaskentasysteemissä toteutuu sellainenkin paradoksi, että työnantajamaksujen nousu ei aiheuta kustannuksia työnantajalle, vaan artisti maksaa sen omasta osuudestaan. Työnantajamaksujen lasku hyödyttää vastaavasti vain artistia. Työnantajamaksuja tarkastetaan tavallisesti vuodenvaihteen aikaan. Maksut nousevat työttömyysvakuutusmaksun osalta myös kesken vuoden silloin, kun työnantajan vuosittainen kokonaispalkkasumma ylittää viisi miljoonaa markkaa.

Edellisessä esimerkissä ohjelmatoimiston kokonaispalkkasumma oli alle viisi miljoonaa. Silloin kun vastaava keikka tehdään tilanteessa, jolloin viiden miljoonan palkkasumma on ylittynyt, ovat suorat työnantajakulut 19,8 % ja käänteiset 16,53 %. Tällöin muusikon bruttopalkka onkin 981 mk (1175 - (1175 x 0,1653)). Kaksi prosenttia palkasta on mennyt lisääntyneisiin työnantajan sivukuluihin.

TaEL-maksu ja lomakorvaus

Esimerkissämme TaEL-maksu maksettiin sekä palkan että lomakorvauksen osalta. Vuodesta 1998 lähtien TaEL-maksua ei ole tarvinnut maksaa työsuhteen päättyessä maksetun lomakorvauksen osalta. Mainittakoon, että freelancemuusikkojen kohdalla jokainen palkka on käytännössä maksettu työsuhteen päättyessä. Käänteisessä palkanlaskennassa asialla ei ole työnantajalle juurikaan merkitystä, koska pientä erää artistin rahasta siirrellään tällöin lähinnä bruttopalkan ja eläkevakuutusmaksun kesken.

Käytännössä ohjelmatoimistot useimmiten maksanevat käänteisen laskennan palkkiot ylläolevan esimerkin mukaan eli TaEL-maksu pidätetään ja tilitetään palkan ja lomakorvauksen yhteisummasta. Silloin kun puhutaan sopimuspalkkaisten muusikkojen palkanlaskennasta, saattaa TaEL lomakorvauksen osalta jäädä maksamatta, koska tällöin kyseessä on työnantajan (tai solistin) oma raha.

Kun lomakorvauksen osalta ei makseta TaEL-maksua ja lomakorvaus on ravintolamuusikkojen tes:n mukainen 13,5 %, ovat suorat sivukulut 16,01 % ja käänteiset 13,8 %. Vastaavasti silloin, kun viiden miljoonan palkkasumma on ylittynyt, ovat suorat sivukulut 18,31 % ja käänteiset 15,48 %. Tällöin lomakorvauksen osalta ei tule pidättää myöskään työntekijän omaa 4,5 %:n TaEL-osuutta.