Etusivulle Organisaatio
Sopimukset ja Tariffit
->    Jäsenedut ja Palvelut
Liity Jäseneksi

Muusikko online / takaisin12/2001


Nettilähetyksistä potentiaalinen rahasampo - miten muka?

New York Times-lehden mukaan viitisenkymmentä USA:laista rock-klubia on liittynyt Digital Club Network-yhtiön luomaan maanlaajuiseen verkostoon. Nämä klubit tarjoavat esiintyville bändeille mahdollisuuden esiintymisensä lähettämiseen internetin kautta. Esiintymissopimus sisältää ehdon, jonka mukaan DCN saa tuottajan oikeudet tähän livetallenteeseen. Ne yhtyeet, joilla on voimassa oleva levytyssopimus, eivät luonnollisesti voi suostua tähän. Sopimus menee kuitenkin helposti läpi nousevilla bändeillä, joita sopimukset eivät rajoita ja jotka näkevät nettilähetyksessä promootiohyötyjä. Reilun vuoden aikana DCN onkin saanut haltuunsa yli 4000 konsertin ja niissä esiintyneiden satojen bändien oikeudet.

DCN pääsee tässä tilanteessa hyötymään nousevien bändien odotusarvosta ja siitä työstä, mitä bändit ja niiden tulevat levy-yhtiöt jatkossa tekevät. Sillä on hallussaan suunnaton määrä nauhoja, mutta ei minkäänlaista julkaisuvelvoitetta. Yhtiö voi istua arkistonsa päällä odottaen, missä ja milloin tuttu nimi nousee pinnalle. Koska verkoston klubit ovat tärkeimpiä areenoita nouseville bändeille, on joukossa sataprosenttisella varmuudella tulevaisuuden listaykköset.

Jos DCN tulevaisuudessa julkaisee omia tallenteita, maksaa se esiintyjille 25 %:n rojaltin. Tämä normaalia korkeampi korvaus onkin saanut useat toiveikkaat bändit ja managerit suostumaan livetallennesopimukseen. Bändille ei koidu myöskään normaaleihin jenkkisopimuksiin kuuluvia äänitys- tai markkinointikuluja mahdollisen livelevyn osalta. Jos DCN myy nauhan esimerkiksi bändin tulevalle levy-yhtiölle, lupaa se maksaa tästäkin tulosta 25 % bändille. Myös mukana olevat klubit tulevat saamaan rojalteja tulevasta myynnistä.

Artikkelissa haastateltu Steven Baker DreamWorks-levy-yhtiöstä suhtautuu uuteen yrittäjään yllättävän rauhallisesti. Hän näkee, että ennemmin tai myöhemmin DCN:ia onnistaa isosti. Hän ei kuitenkaan usko, että tieto varhaisten livenauhojen olemassaolosta säikyttää levy-yhtiöitä, jos ne todella haluavat tehdä sopimuksen tietyn bändin kanssa. Mahdollisena ongelmana hän pitää sitä, että livelevy julkaistaisiin samaan aikaan studiolevyn kanssa. Näin se sotkisi studiolevyn markkinointisuunnitelmia ja vaikuttaisi varmasti myyntiinkin.

Kiinnostava juttu ilmiössä on se, että internetin mahdollisuuksiin vetoamalla bändit on taas saatu luovuttamaan oikeuksiaan. Jutun varsinainen clue piilee kuitenkin aivan muualla kuin huonolaatuisen kuvan lähettämisessä internettiin.

Artistien kannattaa ottaa tästäkin oppia ja nauhoittaa omia esityksiään mahdollisuuksien mukaan. Nauhoituksilla voi olla tulevaisuudessa huomattavaakin arvoa ja jos ne on tehty omin voimin, on mahdollinen myyntihinta 100 %:sta tuloa verrattuna tässä mallissa tarjottuun 25 %:iin. Luulisi jenkkibändienkin ymmärtävän tämän ennen pitkää. (JN)