Radiotoiminta yhdenmukaistuu

Kaupallisen radiotoiminnan aloittamista Suomessa perusteltiin poliittisesti sillä, että toiminta edistäisi paikallista kulttuuria. Yleisradio harjoitti jo tuolloin 1980-luvun puolivälissä laajaa alueellista lähetystoimintaa, mutta se ei kaupallisen radiotoiminnan kannattajien ja poliitikkojen mielestä riittänyt.

Kaupallinen radiotoiminta olikin aluksi paikallista. Valtakunnallisen toiminnan aloittamista puolestaan haluttiin tietoisesti jarruttaa, epäilemättä pääasiassa poliittisista syistä. Suurin ongelma oli se, kenelle lupa annettaisiin. Lopulta luvan sai Alma Median/MTV:n ja suurten poliittisten puolueiden omistama Nova.

Kaupallisia radioasemia on Suomessa kuutisenkymmentä. Vain yksi asema, Nova, on selkeästi valtakunnallinen. Useimmat radiot ovat kuitenkin tavalla tai toisella ketjuuntuneet ja valtakunnallista tai lähes valtakunnallista toimintaa harjoittaa jo kymmenkunta kaupallista radiota. Niillä on ohjelmassaan myös paikallisia piirteitä.

Asia, josta ei Suomessa paljon puhuta, ja jota harvat ymmärsivät täällä odottaa kaupallisen radiotoiminnan aamunkoitossa, on kaupallisten radioasemien siirtyminen ulkomaiseen omistukseen. Paikallisuus on kaukana, kun amerikkalainen mediakonserni tekee radiobisnestä Suomessa. Voi kuulostaa jälkiviisaalta, mutta ei todellakaan tarvinnut olla kovin fiksu nähdäkseen, millaiseksi ns. paikallisradiotoiminta Suomessa muodostuu. Malleja oli muualla.

Tarkasteltaessa radiotoimintaa kokonaisuutena voidaan sanoa, että toiminta on Suomessa yhdenmukaistumassa hyvää vauhtia. Ylellä on tosiasiallisesti nyt useita valtakunnallisia kilpailijoita, joiden ohjelma on, kuten Ylellä, sekä valtakunnallista että paikallista.

Kaupallisten radioiden mainostuloissa valtakunnallisista mainoksista saatava tulo on kaksinkertaistunut useana vuonna peräkkäin. Vastaavasti valtakunnallisen Novan mainostulo on pienentynyt.

Ylipäätään kaupallisilla radioasemilla menee keskimäärin huonosti. Liikevaihdot ovat pieniä eikä osuutta mainoskakusta ole saatu kasvatetuksi.

Se, miten radiotoiminta tästä eteenpäin tulee kehittymään on mielenkiintoinen kysymys. Digitaalinen lähetystoiminta on hiljalleen käynnistymässä ja sen myötä ohjelmatarjonnan oletetaan räjähtävän moninkertaiseksi. Mistä kaupallisille radioille riittää mainosten kuuntelijoita? Selviävätkö pienimmät radiot ylipäätään jatkossa vai käykö niin, että kaupallinen radiotoiminta keskittyy edelleen ja muuttuu hiljalleen valtakunnalliseksi. Pitääkö myös Yleisradion aloittaa radiossa mainosajan myynti, jotta se voisi rahoittaa lähetystoimintansa? Mistä kannattavuutta aiotaan radioissa löytää, jos sitä ei saavuteta yhdistymisen tietä?

Vaikka radiotoiminta on selkeästi yhdenmukaistunut, on selvää, että nykyinen tilanne on vain välivaihe. Kaupallisuus tullee radioalalla jatkossakin vahvistumaan ja omistus kansainvälistynee lisää. Yhdenmukaistuminen näkyy myös tulevaisuudessa ohjelmasisällössä. Se on radioissa pääosin musiikkia. Musiikkialan kannalta radiotoiminnan tulevaisuus muodostuu ehdottomasti tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi kysymykseksi.