MP3-ilmiö huolestuttaa äänilevyteollisuutta

Musicom Europe 2, Lontoo

Lontoon keskikesän katukuvassa ei näkynyt merkkiäkään siitä, että yksi maan eturivin vientialoista pähkäilee tosissaan digitaaliajan haasteiden edessä. Tyyntä myrskyn edellä tai ei, tunnelma tiheni saavuttaessa Marble Archin tuntumassa sijaitsevan Mount Royal -hotellin tehoilmastoituun kokoussaliin, jonne oli kokoontunut eturivin katras äänilevyteollisuuden teknologiatietoisempaa siipeä kummaltakin puolen Atlanttia. Musicom on pari kertaa vuodessa järjestettävä musiikkiteollisuuden tapahtuma, jossa pohditaan teknologiakehityksen ja verkottumisen trendejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia alan toimintaan.

Verkkokaupan mahdollisuudet

Perinteisen CD-myynnin osalta Internet on jo osoittanut mahdollisuutensa. Kun maksutapahtuma ja tilausten toimitus saadaan virtaviivaisiksi, on kuluttajallekin tarjolla siivu logistiikkasäästöistä: hinnat laskevat. Tästä on esimerkkinä Suomessakin toimintansa aloittanut Boxman.

Internet on kuluttajan kannalta kätevä markkinapaikka hintavertailujen tekemiseksi. Esimerkiksi osoitteessa www.bottomdollar.com voi hakurobotin avulla etsiä verkosta havitellulle levylle, kirjalle tai muulle viihdehyödykkeelle alimman hinnan.

Välimuotona suoran verkkojakelun ja verkossa tapahtuvan CD-myynnin välillä nähtiin singlelohkaisujen tarjoaminen kuluttajille verkon välityksellä. Geffeniltä itsenäiseksi yrittäjäksi jokin aika sitten lähtenyt Jim Griffin katsoi ajan olevan jo kypsä tämänkaltaiseen strategiaan, mutta varoitti ennenaikaisesta hyppäämisestä teknologian kelkkaan, koska vaarana on - kuinkas muuten - tekijänoikeussuojan rapautuminen.

Musicom paneutui odotetusti lähinnä suoran verkkojakelun mahdollisuuksien ruotimiseen, samoin kuin puolitoista vuotta sitten, jolloin vastaava konferenssi järjestettiin Los Angelesissa. Vaikka tietotekniikka- alalla virtaa paljon vettä puolessatoista vuodessa, oltiin näköaloista ja kehityksen suunnasta edelleen suunnilleen samaa mieltä.

MP3-ilmiö

MP3-muodossa oleva musiikkidata vie tilaa noin kymmenesosan siitä, minkä "aito", kompressoimaton CD-laatu. Tästä syystä MP3-formaatti soveltuu verkkojakeluun mainiosti. MP3-musiikki kuulostaa keskivertokuluttajan korvin varsin hyvältä, varsinkin jos kuunnellaan populaarimusiikin tyyppisiä tallenteita - sitä voinee verrata esimerkiksi FM-radion kuuntelussa saavutettavaan äänenlaatuun. Täyttä CD-laatua olevia tallenteita ei yleisessä Internetissä kovin yleisesti vielä kannata liikutella käytettävissä olevan kaistan niukkuuden vuoksi. Odotettavissa on myös CD-soittimia, jotka toistavat suoraan MP3- muodossa CD:lle tallennettua musiikkia.

MP3-tiedoston - tarkemmin ilmaistuna MPEG 1 layer 3 - erottaa mp3 -liitteestä tiedostonimessä pisteen jälkeen. Tietokoneen kovalevylle imuroitu MP3-tiedoston voi soittaa tietokoneella, jos siihen on asennettu MP3-tiedostojen soitto-ohjelma, äänikortti ja kaiuttimet. Soitto-ohjelmia (MP3 Player) on netissä tarjolla maksutta useampia. MP3-biisejä voi lähteä etsimään vaikkapa osoitteista www.mp3.com ja www.filez.com.

MP3-ilmiö on ääniteteollisuudelle nyt ensisijaisesti uhka, mutta sitä pidettiin Lontoon Musicomissa myös mahdollisuutena, jos tilanne saadaan hallintaan jollain siedettävällä aikavälillä. Hallintaan saaminen tarkoittaa tietysti sitä, että musiikista saadaan maksu kuluttajalta.

Tilanne on kieltämättä nurinkurinen. Internetistä saatavilla olevat MP3-musiikkitiedostot ovat nykyisellään lähes sataprosenttisesti piraatteja, eli luvattomia kopioita, joiden tarjoaminen yleisölle on laitonta. Maissa, joissa ei ole toimivaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, asia on tietysti toisin. Yhdysvalloista kampuksilta liikkeelle lähtenyt MP3-liike edustaa lähtökohdiltaan tyypillistä hakkeri-ideologiaa, mutta se on tarkoitettu (tai naamioitu) ilmeisesti myös jonkinlaiseksi protesti monikansallista äänilevyteollisuutta vastaan. Mene ja tiedä. Toisaalta viihde-elektroniikkajätit omistavat myös valtavia musiikkirepertuaareja, mikä johtaa aavistelemaan, että kyseessä ovat loppujen lopuksi korkeamman tason strategiat. Arvailun varaan jää, kulkeeko kehitys mediateollisuuden pyrkimysten vai ilmaiseen MP3-musiikkiin tottuvan nettisukupolven perässä.

Luvattomia MP3-tiedostoja metsästetään urakalla ääniteteollisuuden ja tekijänoikeusjärjestöjen voimin Internetistä. Kun yksi kikka paljastuu, keksitään kuitenkin yleensä kymmenen uutta. MP3-tiedostot tuntee yleensä tiedostonimen päätteestä .mp3. MP3-tiedostoja on kuitenkin piilotettu myös esimerkiksi .zip -päätteen taakse, jolloin niiden löytäminen on vaikeaa, kun zip-tiedostoja on netti väärällään.

MPman

Tilaisuudessa oli näytillä niin sanottu MPman eli verkosta imuroitavia MP3-musiikkitiedostoja suoraan tallentava ja toistava kannettava taskuun menevä vekotin, jossa ei kaiken lisäksi näyttänyt olevan liikkuvia osia lainkaan. Laite aiheutti voimallisia tunteenilmaisuja puolesta ja vastaan.

Mikä olisi esimerkiksi lenkkeillessä parempi musiikin kuunteluväline kuin pieni ja kevyt laite, jossa ei ole liikkuvia osia, vaan lähinnä muistia. Kannettavia CD-soittimia ei puskurimuisteista huolimatta voi edelleenkään käyttää voimakkaassa liikkeessä. C-kasettiwalkmanien äänenlaatu kohinoineen taas ei välttämättä enää tyydytä CD-sukupolvea. MiniDisc ei vieläkään ole saavuttanut maailmanlaajuisesti odotettua menekkiä, vaikka se hallitseekin kaukoidässä. MiniDisc-formaatti on äänenlaadultaan jotakuinkin verrattavissa MP3-tiedostoihin. MPmanin muistiin mahtuu tuntikausia musiikkia, jopa keskivertokuluttajan koko aktiivinen levyvarasto.