Keksimme pyörän – ja poljemme sillä ympäri, ympäri, ympäri…

Slush Music oli virkistävä kokemus. Oli hauska huomata, että niin moni uskoo edelleen musiikin tulevaisuuteen – alalle kehitetään jatkuvasti uusia kasvuyrityksiä. Toisaalta oli hienoa, että Suomeen on vihdoin saatu aidosti kansainvälinen musiikkialan tapahtuma. Kun tilaisuuden jokainen alustus, paneeli ja workshop olivat englanniksi, voi ulkomainenkin vieras kokea itsensä tervetulleeksi osallistumaan keskusteluun. Samalla heräsi toive siitä, että musiikkiteollisuutemme todella haluaa kurkottaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle – vaikka se ei tapahtuisikaan perinteisten major-pelureiden kautta.

Yksi tapahtuman kansainvälisistä vieraista oli alan todellinen veteraani, monelle eri yhteyksistä tuttu ja monessa mukana ollut Keith Harris. Harris tunnetaan Stevie Wonderin managerina, ja hän kuuluu myös brittiläisen Gramexin sisarjärjestö PPL:n päälliköihin. Harris muistutti omassa puheenvuorossaan, että vaikka alalla on paljon kuhinaa ja uusia yrittäjiä, isossa mittakaavassa olemme palanneet lähtöpisteeseen. Musiikkiteollisuuden alkuaikoina alalle tuli paljon uusia yrittäjiä täysin musiikkikentän ulkopuolelta. Artistien menestys oli singlevetoista, ja vasta jos menestyssinglejä oli riittävän monta, ne kerättiin albumiksi.

Pyörää ei siis ole keksitty uudelleen, vaan pyöritämme samoja levyjä – jopa aivan konkreettisesti. PPL:n rekisteriin saatetaan vilkkaimpana viikkona rekisteröidä jopa 6 500 uutta äänitejulkaisua. Ei ole mitään takeita sille, että kukaan ehtisi koskaan kuunnella kaikkia näitä uusia julkaisuja. Ihmisen kehitys ei ole nopeutunut teknisen kehityksen myötä – olemme digitaalisen tuotantoketjun ehdottomasti hitain lenkki. Koska useimmilla ihmisillä on, osittain pitkälle kehittyneen teknologian takia, koko ajan kiire, saattaa jatkuvasti kasvava musiikkivalikoima pahimmillaan ohjata kuluttajat kuuntelemaan vain tuttuja ja turvallisia, hyväksi havaittuja suosikkejaan. Näin aikaa ei kulu hukkaan ”huonon musiikin” kuuntelemiseen. Keith Harris painottikin sitä, että miljoonia myyvien artistien sijaan meidän pitää entistä selkeämmin panostaa uusien artistien näkyvyyteen. Voimme vain toivoa, että seuraava Nokia tai Rovio keskittyy onnistuneesti juuri tähän.