Keikkamuusikon lomakorvaus

On aika armas, suvi suloinen, taas joutumassa. Kesäajan iloiset musiikkipitoiset tapahtumat työllistävät meitä muusikoita valtaosan suomalaisista viettäessä työnsä vastapainoksi lomaa. Myös muusikko tarvitsee ja ansaitsee lomansa, vaikka sitä ei juuri kesäsesongin keskellä viettäisikään.

Keikkaileva muusikko, joka ei työllisty vakituisessa työsuhteessa, saa järjestää työnsä ja lomansa itse. Vuosilomat ja muut etuudet kertyvät oman aktiivisuuden seurauksena ja parhaimmillaan muusikon onkin mahdollista lomailla itse valitsemanaan ajankohtana. Lomailuun liittyy usein normaalia korkeammat elinkustannukset, ja varsinkin perheelliset tietävät, että etenkin lomalla sitä tarvitaan – nimittäin rahaa.

Keikkatyöt eivät kerrytä lomapäiviä. Työsuhteiden keston vaihdellessa etuus onkin saatettu lomakorvauksen muotoon. Työstä saatavan korvauksen tulee kattaa perustoimeentulon lisäksi myös lomajakson kuluja, sillä silloin tuloja ei kerry. Kymmenen prosentin (9–13,5 % työehtosopimuksissa) tuntumassa pyörivä lomakorvaus on palkanlisä, joka kerryttää myös sosiaalietuuksia kuten eläkettä ja työttömyyskorvausta haman tulevaisuuden varalle. Työehtosopimusten kohdalla korvaus on lakisääteinen, ja muissa tapauksissa neuvoteltava palkan päälle.

Usein keikkaliksa sovitaan könttäsummana, päivä- tai keikkakohtaisena korvauksena. Varsinkin niissä tilanteissa, joihin TES ei taivu, on tavallista että tilille rapsahtaa summa jota ei olla välttämättä ehditty edes sopia etukäteen. Muusikon tulee huomioida että summa sisältää myös lomakorvauksen, koska etu kuuluu jokaiselle työtä tekevälle. Lomakorvaus on tärkeää muistaa sovittaessa tulevia keikkakiinnityksiä ja niistä maksettavia korvauksia. ”Löysät pois” -ajatuksella tingatut, alimitoitetut korvaukset hankaloittavat mahdollisuuksia harjoittaa ammattia pitkällä kaavalla, kenties vuosikymmenten ajan.

Oman ja kollegoiden työssä jaksamisen takia on tärkeää, että me muusikot pidämme huolta yleisestä palkkatasosta huomioiden myös lomakorvauksen. Itselleni soittaminen on vähintään yhtä juhlaa, parasta mitä voin kuvitella. Muusikon ammatissa toimiminen vuodesta toiseen on kunnia-asia, ja toivon sen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Se on mahdollista, kun järjestää työolosuhteet kestävällä tavalla sekä pitää huolta omasta soittokunnosta ja työhyvinvoinnista.

 


 

Freeasiamies Sami Kuoppamäki jää toukokuussa kesävapaalle ja jatkaa freelancemuusikkojen asioiden parissa työskentelyä jälleen syksyllä 2016.